Taistelu Liskoratsuista Lustrian metsissä.
Pimentohaltiat ovat kauan valmistelleet iskua Lustriaan, varastamaan tuhansia Liskoratsuja. Slaanit ovat kauan aikaa sitten saanet vihiä iskuista, mutta he ovat onnistuneet estämään hyökkäykset. Suunnitelmahuoneeseen saapuu yllättäen Morathi.
”Se on Morathi! Polvistukaa miehet!” huutaa suunnitelmajohtaja Naldor ja polvistuu sen jälkeen itsekin.
”Nouskaa ja kertokaa suunnitelma!” Huutaa Morathi vihoissaan uutisista, jonka mukaan edellinen isku epäonnistui pahoin.
Naldor selittää suunnitelman joka on aivan omaa laatuaan muihin suunnitelmiin verrattuna ja niin Morathi antaa suuren mustan lohikäärmeen Naldorille, jonka Morathi oli varastanut pojaltaan Malekithiltä, sillä hän onkin lähettänyt heidät Lustriaan hämäykseksi. Morathi oli suunnittelut joukot pelkästään hämäykseksi Liskomiehille, sillä hän haluaa päästä eroon Turhista Malekithin joukoista, että hän voi varustaa joukkonsa Lustrian temppeleitten ryöstämiseksi, sillä Malekith on pitkään vastustanut joukkojensa tuhlausta Lustrian temppeleitten valloittamiseksi.
Pimentohaltioiden suunnitelma sujuu aikataulussa ja he ovat havainneet suuren Liskoratsu lauman joka on jo alkanut syömään omiaan ruuan vähäisyyden takia ja Pimentohaltiat päättävät toimia ripeästi.
Naldor varusti itselleen 50 Liskoratsu Ritaria, 30 Pimeän ratsastajaa, ja 35 kuljetusvaunua Liskoratsujen vangitsemiseen ja Teurastaja ryhmän siltä varalta, että Liskoratsut joutuisivat paniikkiin, niin olisi raskasta jalkaväkeä teurastamaan villit Liskoratsut.
Oli aikainen kesäaamu joka oli suhteellisen kylmä siihen vuodenaikaan nähden, mutta silti Naldorin ryhmä lähti aikaisin aamulla pitkän matkan kohti etelää ja sieltä he matkasivat suurilla mustilla laivoilla Lustriaan.
Naldor ratsasti mustan lohikäärmeen selässä johtaen joukkojaan kohti aukiota jossa Liskoratsu lauma lepäsi.
Aurinko oli jo korkealla ennen kuin he saapuivat metsän reunalle suurilla laivoilla ja tuuli oli hiljainen, mutta havisutti silti puiden lehtiä, mutta pian kaikki oli lastattu ulos ja he lähtivät syvään pimeään viidakkoon.
Naldor miehineen leiriytyi lähelle Liskoratsu laumaa ja jatkoi aamulla suunnitelmiaan.
Aukio oli suuri ja täynnä ruohoa ja muita myrkyllisiä kasveja ja alue oli luultavasti hakattu puuttomaksi tarkoituksella, mutta lohikäärme oli saanut isoja patteja nahkaansa ja Naldor kysyi vieressä olevalta mieheltä: ”mitä sille on käynyt?”
”Täällä asuvat hyttyset ovat käden kokoisia ja ovat luultavasti yrittäneet imeä lohikäärmeen verta ja onnistuneet.” Sanoi vierellä oleva mies ja Naldor hymähti ärtyneenä vastaukseksi.
Hetken kuluttua:
”Ritarit kiertäkää aukion reunojen ympärille ja varmistakaa, että yksikään ei pääse karkuun.” Sanoi Naldor Liskoratsu Ritareilleen ja keräsi Pimeän ratsastajat ympärilleen iskujoukoiksi ja Teurastajaryhmän tulevan hätiin jos ne vauhkoontuisivat.
”Hyökkäykseen!” Huusi Naldor ja nousi ilmaan lohikäärmeen selässä ja sen jälkeen Pimeän ratsastajat hyökkäsivät 50päisen Liskoratsu lauman kimppuun surmaten Liskoratsujen hätäisen puolustuksen ja surmaten lauman johtajan ajaen lauman hajalleen ja sen jälkeen ritarit ratsastivat paikalle keräten verkkojen avulla vaunuihin ja Naldorin lohikäärme nappasi suurilla jaloillaan yksittäisiä Liskoratsuja ja heitti ne vaunuihin.
Naldor nousi taivaalle katsomaan tilannetta, mutta huomasi pienistä puuttomista kohdista aukion lähellä liikkuvan jotain ja pian hän huomasi, että ne olivat liskomiehiä ja huusi alas miehilleen: ” Liskomiehet tulevat!”
Pimentohaltiat kerääntyivät ryhmiin ja hääsivät loput Liskoratsut pois aukiolta ja Pimeän ratsastajat ottivat selästään varsijouset ja tähtäsivät metsään olettaen Liskomiehien tulevan sieltä, mutta pian kuului rapinaa metsästä ja pimeän ratsastajat nostivat varsijousensa ylemmäksi ja valmiina ampumaan ja pian metsästä ryntäsi monta kymmentä skinkkiä keihäiden kanssa ja Pimeän ratsastajat laukaisivat nuolensa ja monia kaatui, mutta silti he lähestyivät huimaa vauhtia ja niin Naldor komensi Ritarinsa skinkkien kimppuun ja skinkit kaatuivat kovaa tahtia kunnes metsän reunasta ryntäsi 10 Kroxicoria nuijat ilmassa huitoen Ritareita kumoon kovaa tahtia.
Ratsastajat joutuivat pian paniikin valtaan ja juoksivat karkuun, mutta Kroxicorit tappoivat suurimman osan Ritareista kun he yrittivät karkuun.
Naldor laskeutui alas ja hyppäsi lohikäärmeen selästä ja tiedusteli selvinneiltä onko mitään toivoa jäljellä.
”Herra ei ole toivoa, perääntykää ken voi!” huusi yksi ritari hädissään ratsastaen pakoon.
”Takaisin ja totelkaa Khaine jumalanne tahtoa ja vuodattakaa verta hänen nimeensä!” Huusi Naldor ja hyppäsi takaisin lohikäärmeen selkään ja nousi ilmaan.
Naldor lensi lohikäärmeen selässä kohti Kroxicoreja ja iski lohikäärmeen selästä yhden Kroxicorin maahan ja lohikäärme nappasi yhden jaloillaan ilmaan ja heitti sen päänsä yläpuolelle ja nappasi sen kokonaisena suuhunsa ja sen jälkeen piiskasi hännällään yhden taas maahan, mutta sen jälkeen hyökkäsi ryhmä Sauruksia keihäillä metsästä heitellen keihäitä lohikäärmeen päälle ja Naldor joutui perääntymään takaisin joukkojensa luokse.
”Ampukaa!” huusi Naldor miehilleen ja pimeän ratsastajat alkoivat ampua kovaa sarjatulta Sauruksia vastaan ja Sauruksia kaatui hidasta tahtia, sillä heidän kova nahkansa ja leveät kilpensä torjuivat suurimman osan nuolista.
Naldor keräsi Teurastaja-ryhmän mukaansa ja lensi sivummalle Pimeän ratsastajista. Mutta niin kuin hän oli odottanut, Kroxicorit hyökkäsivät heidän kimppuunsa.
Taistelu oli pitkä ja raaka, mutta kumpikaan osapuoli ei antanut periksi, mutta pian Naldor ja rippeen Teurastaja ryhmästä irrottivat viimeisen pään Kroxicorin ruumiista. He olivat lopen uupuneita, mutta Naldor ei voinut antaa periksi, sillä hän huomasi Pimeän ratsastajien olevan pulassa, sillä he olivat joutuneet lähitaisteluun ja olivat menettäneet paljon miehiä Sauruksien hohtaviin ja teräviin aseisiin.
Naldor lensi matalalla ja kovaa kohti taistelua, kunnes lohikäärme rysähti maahan ja hän huomasi, että lohikäärmeen pää oli irronnut. Hän katsoi taakseen ja huomasi saurusjohtajan olleen maassa piilossa ja tarpeeksi lähellä hän oli huitaissut terävällä aseellaan lohikäärmeen pään irti ja niin hänen aseensa oli tummanliilan veren peitossa.
Saurusjohtaja ryntäsi Naldoria päin ja Naldor hyppäsi alas ruumiilta ja vetäisi liilana hohtavan miekan vyöltään ja huitaisi saurusta heti kun saurus pääsi lähelle, mutta saurus torjui sen aseellaan ja tönäisi Naldorin maahan ja yritti iskeä häntä, mutta Naldor kieri sivuun ja lävisti sillä sauruksen mahan ja potkaisi saurusta päähän ja saurus lensi kuolleena maahan. Sen jälkeen hän huomasi, että pimeän ratsastajat olivat päässeet pois pinteestä ja tappaneet loput saurukset Teurastaja ryhmän avulla.
Naldor käveli miestänsä luokse ja sanoi: ”Tämä päivä ei ollut normaali päivä, sillä me voitimme vain oman uskomme veren jumalaa Khainea kohtaan ja rohkeutemme avulla pinnistelimme voittoon!”
Miehet hurrasivat ja keräsivät tavaransa ja lähtivät vanujen kyydissä takaisin Naggarothin kylmiä maita kohti saaliinaan monta Liskoratsuja ja läjä kuolleita Liskomiehiä taistelu- tantereella poltettuna ja ruumiit häväistynä.
Paenneet Liskoratsastaja Ritarit kerättiin kasaan myöhemmin ja uhrattiin veren jumala Khainelle ja Naldor taas arvonimekseen: Naldor suuri Pimeän ratsastajien johtaja (Naldor, the Great leader of Dark riders).
kommentteja saa tulla ja kertokaa joka viestiinne, että pidittekö vaiko ette, sillä jos moni pitää niin kirjoitan lisää.