Darwin-massan käytöstä kysymyksiä.
Darwin-massan käytöstä kysymyksiä.
Kysyisin tällaistä, kun ostin tuossa jonkin aikaa sitten kyseistä tavaraa, että voiko sitä käyttää Green Stuffin tapaan? Kiittän vastauksista jo etukäteen.
Lalalaa
Kyllä ja ei.
Darwi on kyllä veistokäyttöön tarkoitettua massaa. Se ei juurikaan kutistu ja kestää myös valulämpötilat. Toisaalta sen ominaisuudet ovat lähempänä savea, joten pinta on kova, karhea ja halkeaa kolahduksista. Tasaista pintaa voi hioa helposti hiekkapaperilla, mutta yksityiskohdat jäävät karkeiksi ja hajoavat helposti. Darwi ei pidä käytännössä mitenkään osia yhdessä. Darwi kuivuu noin vuorokaudessa ollessaan ilman kanssa tekemisissä, mutta kuivunut pinta reagoi jälleen veteen. Viimeistelty pinta pitäisi aina pohjamaalata ja lakata, jos sen tahtoo kestävän hyvin.
GS on kaksikomponenttiepoksia, joka kovettuu kemiallisesti vaikka veden alla. Tulos on periaatteessa enemmän kumimainen. Se ei halkea niin helposti, toimii eräänlaisena liimatäytteenä ja kestää kuivuttuaan täydellisesti vettä. Epokseja (GS, milliput, brown stuff...) voi hyvin sekoittaa keskenään ja näin voi säädellä materiaalin kovuutta ja karkeutta. Epoksisauma pitää osat paremmin yhdessä ja siitä veistetyt osat ovat kaikin puolin kestävämpiä.
Darwia voi kyllä käyttää skulptaukseen tai tilkkeeksi, mutta syntyvä pinta ei ole läheskään niin siisti ja kestävä kuin epoksista muotoiltu. Terrainin ja sen semmoisen väsäämiseen se sopii hyvin, koska on halpaa ja riittävän hyvää haluttuun yksityiskohtamäärään nähden. Maaston teossa pieni karkeus on jopa eduksi. Figujen mittakaavaan ja käyttötarkoituksiin se taas on liian karkeaa ja heikkoa. En näkisi muuta syytä Darwin käyttöön kuin äärimmäinen säästövimma. Sekin on huono perustelu, sillä keskimääräisellä harrastajalla yksi GS-pätkä riittää vähintään vuoden tarpeiksi. Saumaa kohden hinta on niin mitätön, ettei kannata ruveta virittelemään purukumilla. Hajoaa kuitenkin.
Darwi on kyllä veistokäyttöön tarkoitettua massaa. Se ei juurikaan kutistu ja kestää myös valulämpötilat. Toisaalta sen ominaisuudet ovat lähempänä savea, joten pinta on kova, karhea ja halkeaa kolahduksista. Tasaista pintaa voi hioa helposti hiekkapaperilla, mutta yksityiskohdat jäävät karkeiksi ja hajoavat helposti. Darwi ei pidä käytännössä mitenkään osia yhdessä. Darwi kuivuu noin vuorokaudessa ollessaan ilman kanssa tekemisissä, mutta kuivunut pinta reagoi jälleen veteen. Viimeistelty pinta pitäisi aina pohjamaalata ja lakata, jos sen tahtoo kestävän hyvin.
GS on kaksikomponenttiepoksia, joka kovettuu kemiallisesti vaikka veden alla. Tulos on periaatteessa enemmän kumimainen. Se ei halkea niin helposti, toimii eräänlaisena liimatäytteenä ja kestää kuivuttuaan täydellisesti vettä. Epokseja (GS, milliput, brown stuff...) voi hyvin sekoittaa keskenään ja näin voi säädellä materiaalin kovuutta ja karkeutta. Epoksisauma pitää osat paremmin yhdessä ja siitä veistetyt osat ovat kaikin puolin kestävämpiä.
Darwia voi kyllä käyttää skulptaukseen tai tilkkeeksi, mutta syntyvä pinta ei ole läheskään niin siisti ja kestävä kuin epoksista muotoiltu. Terrainin ja sen semmoisen väsäämiseen se sopii hyvin, koska on halpaa ja riittävän hyvää haluttuun yksityiskohtamäärään nähden. Maaston teossa pieni karkeus on jopa eduksi. Figujen mittakaavaan ja käyttötarkoituksiin se taas on liian karkeaa ja heikkoa. En näkisi muuta syytä Darwin käyttöön kuin äärimmäinen säästövimma. Sekin on huono perustelu, sillä keskimääräisellä harrastajalla yksi GS-pätkä riittää vähintään vuoden tarpeiksi. Saumaa kohden hinta on niin mitätön, ettei kannata ruveta virittelemään purukumilla. Hajoaa kuitenkin.
Peikkojen äly on hitaanlainen ja ne epäilevät kovasti kaikkea mikä on niille uutta.