HUOM! Minulla EI ole minkäänlaista tietoa 40k:n fluffista ,kun en itse pelaa muuta kun FaBaa ,joten älkää ihmetelkö jos ei mene ihan fluffin mukaan. Jatkoa on tulossa kunhan saan koneen kuntoon. Rehellistä kritiikkiä toivotaan niin tehdään seuraavasta parempi (Jos joku nyt jaksa tuon tuommoisen lukea. Kaikki sulkee koneen vaiheessa; "Ensimmäinen 40k tarinani" ) Vakaumuksellinen mies [Prologi]
Acta Graves istui kerrossänkynsä laidalla ja hieroi puoliautomaattisen Magna-pistoolinsa sametilla pehmustettua kahvaa. Tämä hänelle niin tavallinen stressireaktio soi hänelle ihanan turvallisuuden tunteen ,joka oli hänenlaisilleen kovin harvinainen. Hän katseli käsintehtyä asettaan palvoen ja hitaasti hän otti takkinsa salataskusta pienen kotelon ,joka sisälsi kahdeksan 9mm. CV-luotia. Silkkihanskat kädessään hän asetti kaikki kahdeksan luotia paikalleen piipun alasivussa sijaitsevaan panospesäkkeeseen. Hellästi Graves vetäisi ohutta liuskaa ,josta ase ladattiin. Hymy levisi hänen kovapiirteisille kasvoilleen kun ase päästi pienen valmiustilasta kertovan naksahduksen. Hän kohotti aseen silmiensä tasolle ja painoi liipaisimesta lähettäen valkoisen sykäyksen matkaan. Säde osui keskelle myrskyävää järveä esittävää maalausta tehden siistin savuavan reiän osumakohtaan. Graves korvasi ammutun luodin uudella ja sujautti höyhenenkevyen pistoolin koteloonsa. Hän oli valmis.
***
Baari haisi mädäntyneelle lipeäkalalle ,mutta se ei suuremmin Acta Gravesin tehtävää vaikeuttanut,vaikka ei se hommasta miellyttävää tehnytkään. Mukavaa tai ei ,nyt oli myöhäistä katua. "Kerrataan tämä vielä..." kuiskasi Tubor Calias ,hänen työnantajansa "...Gladius saapuu kohta ja minä aloitan neuvottelut. Jatkan kaupantekoa miljoonaan dollariin asti. Jos kauppoja ei synny sinä...". "Minä hoitelen hekivartijan ja sinä johdatat Gladiuksen takakautta ulos" toisti Graves. "Ja sinä tiedät mitä tuo cd merkitsee minulle ja koko Gaia Softwarelle?" . Acta nyökkäsi myöntävän vastauksen merkiksi ja siirtyi viereiseen pöytään.
***
"Daga,Fith ja Swizel kiertäkää takakautta. Minä ja Mynor mennään edestä Gladiuksen kanssa" Sanoi Veleth Agara ,Gladius Menyrin vartio-osaston päällikkö. "Minulla on huono aavistus tästä" Veleth kuiskasi Gladiukselle. "Samoin" kuului Gladiuksen käheä ääni hupun alta. "Voimme vielä lähteä" sanoi Veleth toiveikkaasti. "Ei. Tämä hoidetaan täässä, nyt ja loppuun asti" tokaisi Gladius ja pujotti ohutteräisen halec-veitsen hihaansa. "He ovat altavastaajia tässä asiassa. GaiaSoft. tarvitsee tätä ohjelmaa enemmän kuin mitään ,joten me määrittelemme sopimuksen ehdot. Jo kymmenen vuotta he ovat LexitrOr-ohjelmistoa etsineet kunnes se joutui sattuman kautta käsiini. Käsitätkö mikä onni meillä kävi? He eivät nimittäin pysty avaamaan Fissoksen portaalia ilman tätä hukkaamaansa ohjelmistoa" Sanoi Gladius ja heristi mustaa koteloa ,joka sisälsi LexitrOr-cd:n. "Tulkaa! Ei enempää viivyttelyä" Gladius huudahti ja asteli Jacob´s-baarin liukuovesta sisään. Hän antoi katseensa kiertää baarissa...Hänen huomionsa kiinnittyi heti laihaan ,harmaahiuksiseen mieheen ,joka istui baarin perällä pienen "leiju"-pöydän ääressä ja vahvarakenteiseen ,mustiin pukeutuneeseen mieheen heti seuraavassa pöydässä laihan miehen pöydästä katsoen. Gladius vilkaisi Velethiä ja Mynoria varmistaakseen ,että he olivat myös huomanneet epäilyttävän miehen ,joka istui pöydässään yksin ja ilman juomista. Varmoin askelin Veleth ja Mynor perässään Gladius jatkoi matkaansa laihan miehen ,jonka hän nyt tunnisti Tubor Caliakseksi, luo. "Tervehdys Tubor" Gladius sanoi äänellä ,joka oli kylmempi kuin kylmimmän tundran viima. Tubor nosti hitaasti katseensa. "Gladius. Siitä on pitkä aika" Hän sanoi onnistumatta pitämään ääntään tasaisena. Gladiuksen kylmä olemus oli aina saanut hänet kananlihalle. Gladius istui tyynenä Tuboria vastapäätä olevalle penkille ja viittasi vartijoitaan perääntymään.
"Onko sinulla ohjelma?" Tubor kysyi nyt jo hieman rauhallisemmalla äänellä. "On" Gladius sanoi ja iski mustan kotelon pöytään. "Älä! Rikot sen!" Tubor huudahti kovemmalla äänellä kun oli aikonut. "Sooh. Pienempää ääntä ystäväni" Gladius sanoi ja nappasi cd:n pöydältä. "Tee tarjous. Minulla ei ole koko iltaa aikaa pelleillä teikäläisten kanssa". Vapisten Tubor raapusti paperille jotain ja ojensi lapun Gladiukselle. Rauhallisesti Gladius kohotti paperin silmiensä tasolle ,parempaan valoon ,luki sen ja purskahti nauruun.
"Sinä tarjoat minulle neljännesmiljoonaa?! Tämä cd on miljardien arvoinen ja tiedän montakin henkilöä ,jotka haluaisevat sen. Miksi myisin sen sinulle?" Pauhasi Gladius. "Tarjoan 750000 dollaria! Se on viimeinen tarjoukseni! Minullakaan ei ole koko iltaa aikaa" Karjaisi Tubor. "Tubor hyvä me kumpikin tiedämme ,että tuo ei ole viimeinen tarjouksesi. Sinä tarvitset tämän levyn. Olet valmis vaikka tappamaan saadaksesi sen" Gladius sanoi. "Vihjailetko jotain!!!" Tubor huusi ja hyppäsi pystyyn. ""Vihjailen" Gladius sanoi kuoleman rauhallisella äänellä.
***
Graves katsoi silmänurkastaan välikohtausta ja laskeskeli mahdollisuuksiaan kahta kokenutta soturia vastaan. "...miljardien arvoinen ja tiedän montakin henkilöä ,jotka haluaisivat sen. Miksi myisin sen sinulle?" Gladius huusi viereisessä pöydässä. Tilanne ei näyttänyt hyvältä. Eikä sitä parantanut kolme raskaasti aseistautunutta miestä ,jotka syystä tai toisesta istuutuivat hänen pöytäänsä. "Mitä herrat haluavat?" Graves kysyi kohteliaasti. "Puhutaan ulkopuolella" miehistä isoin ,melkein kaksimetrinen lihasvuori, sanoi. " Se ei nyt ikävä kyllä onnistu" Acta sanoi ja ujutti kätensä huomaamattomasti Magna-aseensa kahvalle. Hänellä ei juurikaan ollut mahdollisuuksia kolmea hyvin varustettua palkkasoturia vastaan avoimessa taistelussa ,mutta nyt ei näköjään ollut vaihtoehtoja. Yksi miehistä ojensi kätensä vetääkseen Gravesin väkisin mukaansa. Taisteluttahan hän ei menisi ,Acta päätti ja iski mojovan oikean suoran kätensä ojentanutta miestä leukaan. Samassa hetkessä koko baari räjähti toimintaan; suurin osa ihmisistä juoksi ulos ,mutta osa jäi katsomaan mitä tulevan piti. Viereisessä pöydässä Veleth ja Mynor vetivät voimamiekkansa ja hyökkäsivät kohti aseetonta Tuboria. Acta toimi salamannopeasti; hän heittäytyi pöydän yli näyttävällä syöksyllä ja ampui samalla kolmen laukauksen sarjan kohti Mynoria. Mynor heittäytyi vaisatonvaraisesti yrittäen väistää ,mutta yksi laukaus löysi silti tiensä Mynorin takaraivoon ja otsasta ulos ,kaksi muuta vain hipoi tämän olkapanssareita. Laukaukset aiheuttivat toivotun reaktion: Veleth jätti hyökkäyksensä kesken ,karjahti ja käännähti kohtaamaan kumppaninsa murhaajan ,jolloin Tubor näki tilaisuutensa ja lähti juoksuun kohti takaovea. "Napatkaa hänet" Gladius karjaisi osoittaen Tuboria ,mutta Velethin viha oli liian suuri; hän vetäisi olkakotelostaan erikoisvalmisteisen laskiväärinsä ja alkoi tulittaa kohti Gravesia. Paniikki kolkutti Gravesin paksun kallon joka nurkassa kun tappava sarja punaisia luoteja syöksyi kohti häntä. Viime hetkellä hän koukisti jalkansa ja kierähti takaperin baaritiskin taakse. Veleth lähti määrätietoisesti tulittaen etenemään kohti Gravesin suojaa samalla kun Daga,Fith ja Swizel lähestyivät sivusta. "Perkeleen perkele" Graves mutisi ja valmistautui epätoivoiseen syöksyyn.
***
Sieluton raivo myllersi Velethin päässä sumentaen viimeisetkin järjen rippeet hänen palkkamurhaajan aivoistaan. Hänen tappajan tajuntansa sulki kaiken muun keskittymiskentän ulkopuolelle lukuunottamatta miestä ,joka kyykki hänen edessään ,miestä ,joka oli tappanut Mynorin... Raivon huuto karkasi ulos Velethin suusta kun mies kierähti viime hetkellä suojaan hänen ammussarjansa tieltä. Sairas tyydytys täytti Velethin mielen hänen tajutessaan murhaajan jääneen loukkuun tiskin taakse. Laskivääri ulvoi loputonta kuoleman lauluaan reiìttäen baaritiskin seulaksi. Lopulta kivääri vaimeni ammusten loppuessa. Veleth ei edes hengittänyt astuessaan tykityksessä murskautuneen baaritiskin vierelle. Näky purki Velethin kaikki tunnepatoumat kerralla; mies makasi liikkumatta keskellä verilammikkoa. Yksi puhdas osuma. Se oli riittänyt. Mustareunainen aukko miehen oikean kyljen alaosassa kertoi kaiken. Veleth vajosi polvilleen...Ja itki. Hän ei muistanut milloin viimeksi oli itkenyt. Siitä oli kauan ,liian kauan. Hän itki. Hän itki kaikkia tappamiaan ihmisiä ja kaikkia rakkaitaan ,jotka oli menettänyt vihollistensa vuoksi. Hän ei tiennyt kuinka kauan oli itkenyt miehen ruumiin äärellä. Lopulta hän kokosi itsensä ja väänsi väkisin satakiloisen vartalonsa ylös maasta. Raskain askelin Veleth Agara käveli ulos saasteiseen kaupunki-ilmaan. Hetken hän vain seisoi siinä ja katseli saastepilvien peittämää taivasta. "Jumalten nimeen...Minä vihaan tätä työtä".
Mutta esimerkiksi miljardien arvoiset tietokoneohjelmat, jättimäiset software yhtiöt jne eivät vain kuulu 40k:hon. Muualla menisivät, mutta...