The passion of the dwarves
lepralegioonanalaisen matka chaosbooyz grand tournamenttiin ja takaisin
Turnausreissuni aloitin jo perjantaina pienellä kierroksella Helsingissä. Porukkamme piti majaa Huotarisen
Laurin solussa, jossa perjantai-iltana viimeistelimme perinteiseen tyyliin pari armeijaa podkan voimin.
Erinäisten juomien vaikutuksesta myös Natusen trebutsetin käyttäjät saivat päälleen syksyn muotivärejä.
Lauantai aamuna sitten könyttiin ylös ja suunnattiin Opelin nokka kohti turnauspaikkaa, jossa verikekkerit olivat valmiina alkamaan.
Paikkojen tarkastus paljasti paljon hienoa maastoa ja jokusen hienon armeijankin joku oli raahannut paikalle. Ensimmäiseen peliin vastaani
asettui Joakim Airaksen johtama hieno kaaos armeija, jota myöhemmin äänestin myös parhaaksi armeijaksi. Vastustaja oli ihan mukava veikko,
harmillisesti en saanut suuremmin kaaoksen aaltoa heikennettyä ampumalla ja kun jostain syystä jätin ensimmäisellä vuorolla exalted championin book of
secretsistä heittämän steed of shadowsin dispellaamatta, ei minulle jäänyt paljoa sotakoneistoa kaaosjoukkoa jauhamaankaan.
Pelin ainoa voitettu taistelu oli crossbowmenien voitto chaoshoudeista ja furyistä, jotka taisivat samalla tuoda kaikki saamani
victory pointit. Minerit sentään selvisivät hengissä löydettyään reitin hyvään suojaisaan paikkaan mäen taakse mahdollisimman kauas kaaosjoukoista.
Tämän pelin jälkeen söimme ja lähdimme hakemaan Isosta omenasta olutta illan taistoihin. Hämmästyttävän iso kauppa.
Toisella kierroksella vastaani asettui Fredrik Roosin johtama Necrarch vampire countin armeija kahdella kymmenen porukalla black knighteja.
Pelin alku oli suhteellisen tasainen, mitä nyt tykistöni taas suoritti yrittäessään tappaa yksinään toilailevaa vampyyriä
kolme hutia on jo kiitettävä suoritus. Peli meni itselleni jopa oikein hyvin, olisin voinut vuorolla kolme tai neljä pysäyttää dragon slayerilla
zombiblokin ja seuraavalla vuorolla chargeta sitä kylkeen great weapon warrioreilla. Toisin kuitenkin päätettiin, tupla ykköset dispelliin sekä dragon slayeriin
heitettyyn gaze of nagashiin ja black knighteihin heitettyyn vanheliin poistivat tämän ongelman.
Sain sentään toisen, wight lordin johtaman, black knight porukan tuhottua ja kuudennella vuorolla tilanne oli suunnilleen tasan.
Peli kuitenkin jatkui vielä kymmenennelle vuorolle, jolloin kääpiöistä oli jäljellä enää riimusepän ja kuuden minerin verran.
Vampire counteille irtosi alueista ja muusta propagandasta 1100 pinnaa joten amssacre loss oli jälleen väistämätön.
Kolmannen kierroksen nelinpeli näytti lupaavalta, pääsin kaverin kääpiöiden kanssa samalle puolelle ja vastaan asettui örkkejä ja vampyyreitä tällä kertaa
blood dragon merkkisiä. Vakuuttavan kuuloinen ampuma-arsenaalimme (4 stone throweria, 2 tykkiä, bolt thrower, 2 gyrocopteria, 30 thundereria ja 20 crossbowmania)
sai ensimmäisellä vuorolla tapettua suunnilleen 5 vihollista ja pahat aavistukset alkoivat hiipiä niskaan, etenkin kun örkkien sotakoneisto tuntui olevan varsin tehokasta.
Meleeseen päästyämme pahat aavstukset kävivät toteen, kun linjamme pettivät suunnilleen koko kentän leveydeltä, night goblin arcerit taidettiin sentään voittaa,
etenkin bolt throwerin käyttäjien ovela fleeaaminen ja siitä seurannut skeletonien chargen redirect suoraan toisen ison blokkini kylkeen oli loistokas suoritus.
Pelin loppuessa neljännellä vuorolla minun hallussani ei ollut edes sitä 100 pisteen närästyslääkettä jonka ympärille alussa linnottauduin. Nalle sai sentään 300 pinnan objectiven,
joka meinasi sitä, että kääpiöallianssimme toinen osa sai edes pisteitä.
Ensimmäisen päivän saldoksi jäi siis 0 pistettä, positiivisena siitä, että huonommin ei voisi enää mennä, ja toisaalta siitä että autossa odottelee kori kaljaa, siirryimme takaisin
base camppiin punomaan juonia seuraavalle päivälle.
Neljäs kierros oli patrol pelitystä ja kun vastustajakseni määrätty toinen 0-kerholainen oli mitä ilmeisemmin nollannut tilannettaan vähän raskaammin kuin minä, sain alkuun vastustajakseni
chaosboyz crewin liskomiehet. Emme kuitenkaan ehtineet aloittaa peliä kun paikalle saapui Chrono perinteiseen tapaan myöhässä.
Suoritimme siis vastustajan vaihdon ja sain vastaani skaven horden.
Ensimmääisessä pelissä kääpiöni hyökkäsivät. Kääpiöilleni ei oikein jäänyt mahdollisuuksia kun aikaa oli 5 vuoroa ja sain kärryä vuorossa kiinni 2 tuumaa. Liäksi kun skavenit jyräsivät
kääpiöistäni vaivattomasti yli oli 3-0 häviö selvä ekasta osaottelusta. Toisessa pistin jopa kampoihin, ja onnistuin pitämään kärrin ehjänä 4 vuoroa, ja onnistuin jopa tuhoamaankin yhden clanrat porukan
ja kaksi slave blokkia, harmilllisesti skavenit saivat ~40 victorypointtia enemmän, joten toisestakin soasta tuli 3-0 pataan. Loistavaa 4 peliä ja vieläkin nollilla, jännitti jo kestäisikö puhdas peli
loppuun asti.
Viidenneltä kierrokselta pisteiden saanti näytti jo positiiviselta. Vastaan tuli örkki armeija jolla oli vain 6 magianoppaa eikä edes chariotteja.
Peli menikin hyvin, pidin molempien kohteena ollutta kukkulaa hyvin hallussa ja onnistuin jopa flankkaamaan warbossin örkkiyksikön toisella isolla clansman blokilla dragon slayerin urhean uhrauksen ansiosta.
Pelini kuitenkin kaatui viimesellä vuorolla kun kolme vuoroa breikkaamatta pysynyt örkkiyksikkö (voitin kaksi kertaa kolmella ja kerran viidellä) sai avuksen toisen nigh goblin porukan joiden flankki rynnäkkö
ajoi kääpiöt karkuun. Samalla molemmat viholliset pääsivät pursuitilla objectivea hallussa pitäneen warrior blokin kylkeen ja siitäkin seuraavassa combat phasessa läpi.
Samaan aikaan toisaalla boar boyzit teloivat minereistä luulot pois ja wolf riderit tappoivat stone throwerin käyttäjät joiden breikkaamisesta tykin käyttäjät panikoivat. Örkeille siis viimeisellä vuorolla
205+205+137+103+132+110+105+400+800=2097 victry pointtia ja yhtäkkiä voitolta näyttänyt peli kääntyikin perinteiseksi massacre lossiksi. Vastustaja oli sentään kiva ja peli olikin mukavin koko turnauksessa
(ei sillä ettäkö muut vastutstajat olisivat olleet epämiellyttäviä, kaikille annoin 3 keijupelipinnaa).
Vikalla kierroksella lähinnä jännitys piili siinä pitäsikö puhdas pelini. Tässä auttamaan tuli taas järjestäjät, koska minulla ei ollut paria, paritettiin minut Natusta vastaan jolla oli 68 pinnaa.
Natusen parina olisi muutoin ollut kaaospoikien liskot. En onnistunut toistamaan edellisessä kohtaamisessamme saatua tasuria vaan bretonnialaiset jyräsivät banner of the ladyn turvin kaiken vastarinnan tieltään.
Onnistuin sentään tuhoamaan toisen trebutsetin ja pelastamaan toisen riimuseppäni hengen. Eli nollille siis jäätiin.
Lopuksi jännitin saisinko edes hyviä maalauspisteitä, kääpiöni olivat kuitenkin juuri edellisenä viikonloppuna voittaneet paras armeija tittelin cosa nostra turnauksessa (siellä tosin tasokaan ei ollut aivan yhhtä korkea).
Ei tullut joten jäin 16 pinnallani ylivoimaisesti viimeiseksi. Seuraavaan, eli kääpiö liittoutuman toiseen osapuoleen Elmgrenin Björniin, jäi 22 pinnaa.
Hyvä turnee kumminkin oli, pelit oli reiluja ja maasto oli hienoa vaikak siitä ei siellä vikoilla pöydillä päässyt nauttimaan (tosin vikalla kierroksella pelasin sentään ykköspöydällä käännetyn pöytäjärjestyksen asnsiosta.
Takasin päin reissulla vielä käytiin viemässä Lauri takaisin armeijan leipiin ja loppumatka jännitettiin riittäisikö bensa ja sehän riitti, tiukoille tosin meni.
Miten kaikki meni vikaan eli matka cbgt:seen.
-
VeriBigBoss
- Viestit: 84
- Liittynyt: Ke 18.08.2004 18:19
- Paikkakunta: Joensuu
Äänestin myös armeijaasi parhaaksi, mutta lähinnä ystävän kehoituksesta katsoa. Armeijasi mustat baset jotenkin saavat armeijan näyttämään liian tummalta, ensin ei oikein tullut mieleenkään katsoa lähempää, mutta lähemmin tarkasteltuna ne näyttivätkin todella hyvin maalatuilta. Kriteereistä en osaa sanoa, mutta ensivaikutelma armeijasta ei herättänyt mielenkiintoa. Niinsanottu tabletop etäisyys ei siis toiminut, piti katsoa lähempää. Ehdottaisinkin beissien hiekan vaalennusta ja static grassia, uskoisin että noilla avuilla armeija suorastaan herää eloon.
Galleriaan pääsee tästä.
Trumviraatti minä, Erno ja Silvanto arvioi armeijat, pisteikseen sai mielipiteiden keskiarvon. En nyt muista suoralta kädeltä armeijaasi, mutta ei se olisi ensimmäinen ansaitsemaansa huonommat pisteet saanut. Arviointiaikaa oli n. minuutti per armeija, joten paljon ratkesi sillä, osuiko katse heikoimpiin vai parhaisiin kohtiin.
Pitänee ilmeisesti siis tehdä jotain alustoille, mustan päälle pitäisi olla ainakin helppoa maalata. Ehkä fanatikissä nähdään jo alavammille maille siirtyneeet kääpiöt. (Toisaalta kai lienee pakko, kun vuoren huipuilta ylväs kääpiökansa ajettiin pois.)Rejector kirjoitti:Äänestin myös armeijaasi parhaaksi, mutta lähinnä ystävän kehoituksesta katsoa. Armeijasi mustat baset jotenkin saavat armeijan näyttämään liian tummalta, ensin ei oikein tullut mieleenkään katsoa lähempää, mutta lähemmin tarkasteltuna ne näyttivätkin todella hyvin maalatuilta. Kriteereistä en osaa sanoa, mutta ensivaikutelma armeijasta ei herättänyt mielenkiintoa. Niinsanottu tabletop etäisyys ei siis toiminut, piti katsoa lähempää. Ehdottaisinkin beissien hiekan vaalennusta ja static grassia, uskoisin että noilla avuilla armeija suorastaan herää eloon.