Siis nykytankkienkin tehokkain Anti-Tank ammus on pelkkä kiinteä "tikka" (tunnetaan nimellä SABOT tai APFSDS), jenkkiversiot valmistetaan nykyään joko köyhdytetystä uraanista tai wolframista.Egi kirjoitti:Mielenkiintoista on se että ainakin Imperial Armour kirjojen mukaan Imperiumi käyttää tankeissaan panssarinläpäisyammuksina kineettisiä läpäisijöitä. Ei siis näitä ontokärkikranaatteja jotka suuntaavat räjähdyksen kohteen pintaan. Ainoastaan kiinteä ammus joka lähtee mahdollisimman nopeasti ja osuu kohteeseen. Ehkäpä tämä selvittää sitä miksi panssarointikaan ei ole niin kehittynyttä.
Dreadnoughtin tekniset tiedot
No löytyy pari sivua tekstiä yleiskuvausta ja yli kymmenen sivua kuvia ja teknisiä piirroksia. Mukana on myös pari sivua pelitietoja. Index Astartes osassa yksi on myös muutama sivu kuvausta dreadnoughteista.Hellbender kirjoitti: Bingo! Nyt alkaa näyttää hyvältä. Olikos tässä opuksessa (IA2) enemmänkin informaatiota dredasta? Olettaisin, että sivun verran. Täytynee hommata kirja käsiin ja kattella:)
- Egi
Näinhän se on. Mutta Imperial armourin mukaan ainoastaan harvinaiset Vanquisher anti-tank ammukset toimivat SABOT periaatteella. Pelissähän panssarinlävistys on Vanquisher ammuksella STR+2d6.Baldur kirjoitti:Siis nykytankkienkin tehokkain Anti-Tank ammus on pelkkä kiinteä "tikka" (tunnetaan nimellä SABOT tai APFSDS), jenkkiversiot valmistetaan nykyään joko köyhdytetystä uraanista tai wolframista.Egi kirjoitti:Mielenkiintoista on se että ainakin Imperial Armour kirjojen mukaan Imperiumi käyttää tankeissaan panssarinläpäisyammuksina kineettisiä läpäisijöitä. Ei siis näitä ontokärkikranaatteja jotka suuntaavat räjähdyksen kohteen pintaan. Ainoastaan kiinteä ammus joka lähtee mahdollisimman nopeasti ja osuu kohteeseen. Ehkäpä tämä selvittää sitä miksi panssarointikaan ei ole niin kehittynyttä.
Normaalit anti-tank ammukset ovat yksinkertaisia kiinteitä ammuksia joiden energia tulee ainoastaan suuresta lähtölatauksesta.
Kirjassa on kuitenkin tiedot HEAT tyyppiselle ammustyypille nimeltä Augur. Toimintaperiaate on sama, jopa ammuksen läpileikkaus on identtinen kopio HEAT kärjestä. Kirjan mukaan: "It was not regarded as a success and few shells are produced now."
Joten imperiumi luottaa melko vanhanaikaiseen panssarinlävistysteknologiaan.
- Egi
Paino on toki täysin riippuvainen siitä, millaisen vetovoiman vaikutuksen alaisena ollaan. Massa ei kuitenkaan ole, ja massan liikkeen siirtymisestähän tuossa ymmärtääkseni on kyse. (Jep, niistä edellisistä fysiikan tunneista on kyllä aika kauan.)
Eli vaikka se dredi leijuisi maan pinnan yläpuolella, ei se silti merkittävästi ihan pienellä liike-energialla taida liikahtaa? Eikä varsinkaan, jos sillä on liikettä vastakkaiseen suuntaan. Eipä sillä, kyllä joku raskassingon ammus omaa ihan kiitettävän liike-enenergian. Eli vähän tönäisisi sinko, muttei varmaan paljon muuta? (Parempi kun en todista sitä matemaattisesti, matikan tunneista on melkein yhtä kauan kuin armeijasta, joista molemmista on kauemmin kuin edellisestä fysiikan tunnista... Sain tulokseksi, että 4,5kg singon ammus (mustin harjoitusammus), 600m/s (tuota luokkaa se muistaakseni piipun suulla oli) tönäisisi paikallaan leijuvan 12 tonnisen kohteen taakseppäin vauhdilla 0,36m/s, olettaen että koko massa siirtyy kohteeseen suoraan. Noh, väärin se varmaan kuitenkin on laskettu...)
edit: ainakin yksi yksikönmuunnos taisi mennä käsille, joten sen korjaamisen jälkeen päästäisiin erittäin vaatimattomaan 0,36m/s nopeuteen, joka kuulostaa oikeammalta kuin aluksi saamani 11,6m/s.
Eli vaikka se dredi leijuisi maan pinnan yläpuolella, ei se silti merkittävästi ihan pienellä liike-energialla taida liikahtaa? Eikä varsinkaan, jos sillä on liikettä vastakkaiseen suuntaan. Eipä sillä, kyllä joku raskassingon ammus omaa ihan kiitettävän liike-enenergian. Eli vähän tönäisisi sinko, muttei varmaan paljon muuta? (Parempi kun en todista sitä matemaattisesti, matikan tunneista on melkein yhtä kauan kuin armeijasta, joista molemmista on kauemmin kuin edellisestä fysiikan tunnista... Sain tulokseksi, että 4,5kg singon ammus (mustin harjoitusammus), 600m/s (tuota luokkaa se muistaakseni piipun suulla oli) tönäisisi paikallaan leijuvan 12 tonnisen kohteen taakseppäin vauhdilla 0,36m/s, olettaen että koko massa siirtyy kohteeseen suoraan. Noh, väärin se varmaan kuitenkin on laskettu...)
edit: ainakin yksi yksikönmuunnos taisi mennä käsille, joten sen korjaamisen jälkeen päästäisiin erittäin vaatimattomaan 0,36m/s nopeuteen, joka kuulostaa oikeammalta kuin aluksi saamani 11,6m/s.
Viimeksi muokannut Teräratas, Ke 10.11.2004 16:27. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Red Paint jobin tehohan johtuu siitä että Orkit USKOVAT punaisen auton ajavan nopeampaa, siksi se liikkuukin nopeampaa. Mariineiden usko ei ole yhtä vahva.iikka kirjoitti: perustuu samaan oivallukssen kuin örccien punainen maali.
Se että Imperiumi ei hyötykäytä anti-tankki ammuksia johtunee siitä että suurin osa Imperiumin vastustajista siihen aikaan kun teknologia kehittyi käyttivät joko runsaasti jalkaväkeä ja/tai kevyitä ajoneuvoja jotka putosivat kevyemmillä ja helpommin valmistettavilla ammuksilla.
"Koska tämä on Sotavasara - foorumi, jonka käyttäjillä on niin vähän toivoa saada naista, että pitää yrittää nussia pilkkua. -Da Capitan"
- TietoPredator
- Viestit: 498
- Liittynyt: La 18.10.2003 11:00
- Paikkakunta: Espoo
Hieman matalampi se kait on, mutta on se sitten taas melkein 7,5 metriä pitkä - T-28:n lempinimihän oli "postijuna". Ja on sitä painoakin itse asiassa about 32 tonnia.Eraphion kirjoitti:Ja eikö tuo parolan tankki ole hieman pienempi kuin dreadnought? Silti tuo painaapi 24t risat.
"Katsoimme, ettei Pori enää ole pelastettavissa, joten Exterminatus jäi ainoaksi vaihtoehdoksi." - Teräratas
- Air Defence
- Viestit: 1556
- Liittynyt: Ke 30.07.2003 12:41
- Paikkakunta: Helsinki
Hmm... ja mikä olikaan uskon SI-järjestelmän mukainen suure ja yksikkö?daider kirjoitti:Red Paint jobin tehohan johtuu siitä että Orkit USKOVAT punaisen auton ajavan nopeampaa, siksi se liikkuukin nopeampaa. Mariineiden usko ei ole yhtä vahva.iikka kirjoitti: perustuu samaan oivallukssen kuin örccien punainen maali.
- figunarkki
- Viestit: 2135
- Liittynyt: To 05.08.2004 19:37
- Paikkakunta: Kuopio
Israelin panssarivaunumuseossa oli silmät pudota päästä kun näin 1.5 metriä paksun teräs "levyn" johon oli ensin ammuttu panssarin torjunta tykillä ja sen jälkeen leikattu se halki osuman kohdalta että näki kuinka syvä reikä oli panssariin tullut, ja sen ammuksen tekemä reikä oli n. 3/4 koko teräs levyn paksuudesta.Tohtori-SyFilis kirjoitti:Ampuu läpi 70cm paksuisesta terässeinästä? Ahaa.Egi kirjoitti:Puhumattakaan raskaasta kertasingosta jonka läpäisykyky onkin n. 700mm luokkaa.
Ammuksen periaate (tai sen mitä ymmärsin/muistan) oli se että se osuessaaa kohteeseensa ammuksesta lähtee jokun sula metalli suihku joka sulattaa edessä olevan metallin ja tekee siihen syvän reiän. (joku viisaampi kenties korjatkoon)
Ei paljon taida dredillä olla paljon mahiksia semmoisen osumaa vastaan.
-
Hellbender
- Viestit: 495
- Liittynyt: Ke 31.07.2002 10:54
- Paikkakunta: Riihimäki
- Viesti:
Ai saakeli siinäpä olisi materiaalia=)Egi kirjoitti:No löytyy pari sivua tekstiä yleiskuvausta ja yli kymmenen sivua kuvia ja teknisiä piirroksia. Mukana on myös pari sivua pelitietoja. Index Astartes osassa yksi on myös muutama sivu kuvausta dreadnoughteista.Hellbender kirjoitti: Bingo! Nyt alkaa näyttää hyvältä. Olikos tässä opuksessa (IA2) enemmänkin informaatiota dredasta? Olettaisin, että sivun verran. Täytynee hommata kirja käsiin ja kattella:)
Tuo IA1 minulta löytyykin kirjahyllystä. Täytyykin hakea ja lukasta ...
"Miehet rakastavat pelejä, ja sota on raaka, tappava peli - mutta peli kuitenkin, ja paras mitä on" - William Broyles
-
Itiöpesäke
- Viestit: 175
- Liittynyt: Ti 28.05.2002 21:45
Figunarkki, kyseessä on ns. ontelokranaatti joka toimii aika lailla niin kuin sanoit, paitsi että raketti vain räjähtää ikäänkuin putken sisällä ja kuuma tulisuihku sitä metallia sulattaa, ei kuuma metalli.
_________| - / / /
| - - - - - - - - - - - -
|________| - \ \ \
Kömpelö "piirrustus" mut yhtenäiset viivat yrittää esittää rakettia ja tankin seinää. Lyhyet viivat ja kauttavaaivat edustavat taas tulisuihkua. Materia keskimmäisten pystyviivojen oikealla puolella leikkii teräslevyä siinä kovin hyvin onnistumatta.
_________| - / / /
| - - - - - - - - - - - -
|________| - \ \ \
Kömpelö "piirrustus" mut yhtenäiset viivat yrittää esittää rakettia ja tankin seinää. Lyhyet viivat ja kauttavaaivat edustavat taas tulisuihkua. Materia keskimmäisten pystyviivojen oikealla puolella leikkii teräslevyä siinä kovin hyvin onnistumatta.
Ensimmäisenä itiöt
seuraavana lictorit
jonka jälkeen hivet
viimeisenä ripperit
seuraavana lictorit
jonka jälkeen hivet
viimeisenä ripperit
Itiöpesäke: meille ainakin armeijassa opetettiin että se tulisuihku itseasiassa on sulaa kuparia, joka etenee panssarin läpi pisaran mallisena ja polttaa tiensä panssarista läpi. Kupari sijaitsee ontelokranaatin sisällä räjähdyspanoksen takana ja kun kranaatti osuu kohteeseensa, nalli räjäyttää räjähteen, kuumentaa kuparin hetkessä sulaksi ja heittää sen eteenpäin suurella nopeudella.
"Koska tämä on Sotavasara - foorumi, jonka käyttäjillä on niin vähän toivoa saada naista, että pitää yrittää nussia pilkkua. -Da Capitan"
- The Captain
- Valvoja
- Viestit: 12979
- Liittynyt: Ke 07.08.2002 15:07
- Paikkakunta: Kouvola
Niinpä... Olikohan Gaunt's Ghostien fluffissa, kun se yksi tarkka-ampujajannu etsi töpöstä heikon kohdan ja rikkoi koko pöntön lasgunin laukauksella. There goes fluff.Pieni Pimeä Mies kirjoitti:Hei dredihän on fluffillisesti niin yyberkova ja yyberkolee ettei siihen mitkään panssarintorjuntaaseet tehoa!
-Miksi Jeesuksen ja Marian päät loistavat valoa?
-Niillä on suvussa halogeenejä.
-Niillä on suvussa halogeenejä.
- TietoPredator
- Viestit: 498
- Liittynyt: La 18.10.2003 11:00
- Paikkakunta: Espoo
Daider ja Itiö ovat molemmat ihan riittävän oikeassa; lyhykäisyydessään tuollaisen ammuksen idea on polttaa tiensä panssarista läpi ja syntyneestä aukosta suihkuttaa sulaa metallia miehistötiloihin/moottoriin/ammusvarastoon.
Meille tämä kerrottiin aikanaan intissä vain pikaisesti sivulauseessa, kun meidän koulutushaara nyt vain sattui olemaan sillä ns. "ottavalla osapuolella" :-)
"Turha sitä nyt on niin vatvoa, sitten sattuu jos sattuu. Jjjja sitten takaisin venäläisen turbon hyviin puoliin..."
Meille tämä kerrottiin aikanaan intissä vain pikaisesti sivulauseessa, kun meidän koulutushaara nyt vain sattui olemaan sillä ns. "ottavalla osapuolella" :-)
"Turha sitä nyt on niin vatvoa, sitten sattuu jos sattuu. Jjjja sitten takaisin venäläisen turbon hyviin puoliin..."
"Katsoimme, ettei Pori enää ole pelastettavissa, joten Exterminatus jäi ainoaksi vaihtoehdoksi." - Teräratas
Tuosta laskusta:Egi kirjoitti:Yritin tuossa laskea että millainen paine kohdistuu dreadnoughtin jalkojen alalle.zamppu kirjoitti: Jos traktori tekee sen 5-10 sentin jäljen, niin silloinhan dredi humpsahtaa pellolla porakaivon syvyyteen.
Yhden jalan alan säde on n. 0,76 m. Tästä saadaan alaksi n. 1,85 neliömetriä ja molempien jalkojen yhteisalaksi n. 3,7 neliömetriä. Dreadnought painaa 12000 kiloa. Jalkojen alalle kohdistuu 117720 newtonin voima. Jaetaan tämä 3,7 ja saadaan tulos että neliömetrille suuntautuu 31816 newtonin voima. Syötetään tulos tänne ja otetaan muunnettavaksi arvoksi pounds-force/sq-inch (psi). Tulokseksi saadaan 4.614521 psi. Tämän jälkeen käydään ihmettelemässä T-28 tankin ground pressure kohtaa. Löytyy arvo 10,4 psi. Joten tästä voitaisiin päätellä että dreadnought uppoaa yli puolet vähemmän siihen peltoon kuin T-28.
Joten miten on? Laskettu väärin? Myytti dreadnoughtin uppoamisesta maastoon harhaa? Jotain aivan muuta?
säde 76cm, halkaisija 1,5m, kaksi jalkaa minimi 3m (olettaen että jalkojen välissä ei ole tyhjää tilaa.
Jos leveys on 3,4 tuo on liian iso jalka.
Itse arvioisin, että jalat ovat noin puolet koko leveydestä (eli 1,7m), jolloin säteeksi tulee 0.425m. Joku jolla on dredi figu käsillä vois mitata. sen suhteen jalkojen ja leveyden välillä.
Omalla arviolla kokonais alaksi tulee noin neliömetri. Jos muistan että oikein paineen kaavan (voima/alalla), on noilla arvoilla paine n. 15 psi. Ja silloin kun dredi on yhden jalan varassa, vähintään 30+ psi.
Eli kyllä se "pieniä" jälkiä varmaan tekee.
Jos antipainovoimaa on käytössä, ei se tosiaankaan vähennä dredin maahan aiheuttamaa painoa. Tosin se voi lisätä pinta-alaa, esim. koko dredin pohjan kokoiseksi. Tällöin ei purkki enää uppoa.
2c
”ceterum censeo delendas esse Legiones Astartes”
"Veni, vidi, aleam ieci" - Thrawnille kiitokset latinan avusta
"Veni, vidi, aleam ieci" - Thrawnille kiitokset latinan avusta
- Amazing Slug
- Viestit: 4112
- Liittynyt: To 01.05.2003 22:03
- Paikkakunta: Espoo
Miksi niin? Jos on olemassa gravitoni (painovoiman välittäjähiukkanen), sille todennäköisesti löytyy myös (ainakin teoreettisesti) antihiukkanen, eli anti-gravitoni. Ei mitään taikatemppuja, puhdasta fysiikkaa. Kaipa se jo vuoteen 40000 ja risat ollaan Suuri Yhtenäisteoria ratkaistu, eikös se supersäikeillä jo melkein ole kasassa?Amazing Slug kirjoitti:Eikös sen maagisen antipainovoiman idea juuri piile tuossa? Taikatempuistahan nyt puhutaan.
(Menee vähän offtopikiksi mutta tämä keskustelu on kyllä parasta täällä pitkään aikaan.)Grond kirjoitti:Miksi niin? Jos on olemassa gravitoni (painovoiman välittäjähiukkanen), sille todennäköisesti löytyy myös (ainakin teoreettisesti) antihiukkanen, eli anti-gravitoni. Ei mitään taikatemppuja, puhdasta fysiikkaa. Kaipa se jo vuoteen 40000 ja risat ollaan Suuri Yhtenäisteoria ratkaistu, eikös se supersäikeillä jo melkein ole kasassa?Amazing Slug kirjoitti:Eikös sen maagisen antipainovoiman idea juuri piile tuossa? Taikatempuistahan nyt puhutaan.
Niin jos on olemassa gravitoni. Pelkkää arvailua. Tuo ainakin sotii E=mc^2 vastaan. Painovoimaa kun ei vieläkään osata selittää tai suhteellistaa oikein. Etenkin kun suhteellisuusteorian lait eivät toimi kvanttifysiikassa. (Atomitasolla ja siitä pienempää johon gravitoni kuuluisi.)
Kappaleen massa ei muutu vaikka siihen kohdistuva painovoima(vetovoima) muuttuisi. Eli jos dredu olisi anti-grav platformilla se ei painaisi yhtään vähempää ja sen liikuttaminen ei ole merkittävästi helpompaa (maahan kohdistuva kitka ja tarvittava nostovoiman työ tietysti voitetaan.) Asiaa on helppo ajatella jos asetamme Gizan pyramidin leijumaan 50cm korkeudelle maasta, niin sen työntäminen eteenpäin edelleen vaatisi kohdemassaan kohdistuvan energian 1:1.
Ja dredua portaissa ei tarvitse ihmetellä. 12 tonnin painolla aika moni askelma murenee sohjoksi alle päälle astuttaessa. Mikäli mäki on liian jyrkkä, ei olisi mitenkaan outoa dredin kaatuvan nenälleen, etenkin kun ainakin ulkomuodonperusteella näyttäisi painopiste olevan aika ylhäällä.
Ja peltoon se kyllä uppoaa. Traktori ei uppoa peltoon koska sillä on _isot_ pyörät painopisteensä alla. Tietysti mikäli pelto on tosi pehmeä -> suo, niin kaikki uppoaa, tai jää kellumaan.
my 0,02€
I don’t know half of you half as well as I should like, and I like less than half of you half as well as you deserve.