Wenoiran, Muutoksen paikka- fluffia kaaokselleni
-
Shadow-walker
- Viestit: 46
- Liittynyt: Ma 15.12.2003 15:17
Wenoiran, Muutoksen paikka- fluffia kaaokselleni
Kiitokset Zymethille omasta fluffistaan joka innoitti tämän kirjoittamiseen. Konventista ja lähi alueista tulee vielä lisää.
Wenoiran
Muutosten Valtapaikka
Wenoiranin perusti alun perin Keisarikunnan velho, Alex Budingen, suojapaikakseen ennen Suurta sotaa kaaosta vastaan. Kääpiöt sanovat nähdessään linnoituksen sen luojan olleen joko hullu tai juopunut. Wenoiranin mustat muurit ovat täynnä ylöspäin kaartuneita piikkejä ja sen hopeiset portit aukeavat molempiin suuntiin eikä niissä ole salpaa. Sen tornit nousevat korkealle maasta mutta näyttävät kuin kaatuisivat pienimmästäkin tuulenpuuskasta. Alexin linnoitukselleen valitsema paikka ogrejen jumalan Suuren Kidan muovaamassa autiomaassa oli omituinen, sillä saastakiven turmelevat vaikutukset joko pilaisivat tai jopa tuhoaisivat kaiken magian ja sen käyttäjät. Mutta Alex oli keksinyt ratkaisun. Hän oli perehtynyt Azyrin tutkimiseen ja keksinyt että suorittamalla täällä erään loitsun hän voisi liuottaa tarvitsemansa alueen päälle toisen ulottuvuuden maata, mikä kumoaisi saastakiven vaikutuksen. Tutkittuaan loitsua tarkemmin hän huomasi tarvitsevansa kaikkia magian tuulia suorittaakseen loitsunsa. Niinpä hän kutsui paikalle silloisen vanhan maailman pätevimmät velhot ja kertoi näille tarkoituksensa olevan pystyttää velhojen turvapaikka. Velhot suostuivat. Kaikkien kahdeksan magian tuulen edustajat tapasivat ensimmäisen kerran. Ulgun tuulta edustamaan saapui merivelho Cervantes. Hän himoitsi valtaa ja hänen mielestään tieto oli valtaa. Cervantes päätti surmata Alexin ja tulla Velhojen Liiton johtajaksi. Surmattuaan Alexin hän loitsi illuusion esittämään tätä. Loitsu, jota kahdeksan velhon voima oli pitänyt yllä romahti nyt, kun yksi heistä oli kuollut. Toisen ulottuvuuden ja saastakiven vaikutukset yhdistyivät ja loivat portin kolmanteen ulottuvuuteen Empyreaan, Kaaoksen valtakuntaan. Tzeentch huomasi tämän (ja oli luultavasti suunnitellutkin etukäteen) ja soi Cervantesille ilmestyksen. Hän lupasi tehdä Cevantesista Wenoiranin hallitsijan, jos Cervantes suostuisi palvelemaan häntä, Muutoksen herraa. Cervantes suostui ja Tzeentch lähetti portin kautta demoneita Cervantesin luo. Ja he takoivat Cervantesille haarniskan kivestä ja teräksestä. Ja Tzeentchin demoni prinssi opetti Cervantesille monia vuosikymmeniä loitsuja ja taikoja. Pian Cervantes suoritti loitsun, joka antoi hänelle tarvittavan voiman astua portista ja tavata mestarinsa. Cervantes vietti satoja vuosia Empyreassa ja kun hän viimein astui takaisin kuolevaisten maailmaan, hän oli enemmän kuin kuolevainen.
Hän sai kuitenkin huomata, että barbaariheimo, joka kutsui itseään Mustan Muutoksen Herran palvelijoiksi, oli vallannut Wenoiranin. Hänen vaistonsa(tai Tzeentch) kuitenkin kertoi olemaan tuhoamatta koko heimoa. Niinpä Cervantes laskeutui alas portista, oman lentolevynsä kantamana ja haastoi heimon päällikön, puoleksi ihmisen, puoleksi ogren, taisteluun. Taistelu oli lyhyt ja yksipuolinen. Cervantes iski kerran, vain yhden kerran ja puoli-ogre tömähti maahan. Siitä on nyt noin viisikymmentä vuotta. Ja yhä vain Cervantes on heimon johtaja.
Nyt Keisarillisen kalenterin vuonna 2502 Wenoiraniin virtaa lukemattomia Kaaoksen palvojia Cathaysta ja Pimeän Mailta, joko käymään kauppaa tai pyhiinvaellusmatkalla. Täällä sijaitsee myös eräs maailman suurimmista Tzeentchin kirkoista, Lasivuorten pyhätön jälkeen. Vain Kaaoksen usko on sallittu, mutta vain Slaaneshilla ja Tzeentchillä on temppeleitä Wenoiranin kaupungissa. Wenoiran selviää maailmassa suureksi osaksi sen ympärille nousseen kaupungin ansiosta. Kaupungista lähtee naamioituneita kauppamiehiä myymään kaupungin tuotteita, kuten maagisia aseita ja esineittä, ympäri maailmaa. Mutta kaupungissa valmistetaan muutakin kuin maagisia esineitä. Siellä on luotu joitain maailman suurimpia ja kattavampia karttoja sekä taideteoksia.
Kaupunki itse on uskomaton. Se näyttää hohtavan kuin kristallit, joista se on veistetty. Sen muurit ovat mustinta rautaa ja niiden päällä hohtavat siniset liekit. Viereisiltä vuorilta tätä näkyä ei kuitenkaan voi nähdä osaksi johtuen kaaoksen kääpiöiden ahjoista vyöryvästä savusta ja osin Portin jättämistä rippeistä. Itse kaupungissa kuitenkin huomaa heti erään asian. Jokaisessa kulmassa seisoo hopeiseen haarniskaan pukeutunut soturi. Siinä ei ole mitään ihmeellistä kunnes katsot tarkemmin. Paikalla, jossa äsken seisoi pitkä ja leveä harteinen soturi, ei yhtäkkiä olekaan ketään. Tai soturi alkaa kasvaa uskomatonta vauhtia. Yksikään soturi ei reagoi täysin samalla tavalla. Ja öisin ihmisiä katoaa, silloin voi kuulla viemäreistä huutoja. Mutta, kaiken tämän jälkeenkin, oudoin asia tässä ihmeiden kaupungissa on se, että kun lähdet et voi muistaa Wenoiranin tarkkaa paikka. Muistat kyllä miltä se näyttää, mutta et voi löytää sitä ilman karttaa tai asiaan vihittyä henkilöä.
Wenoirania hallitsee Kaaoksen konventti, joka koostuu pelkästään Kaaoksen palvojista.
Konventin johtaja on jo yli 600-vuotias Cervantes ja siihen kuuluvat hänen lähimmät alaisensa, hekin Tzeentchin palvelijoita; Archibald Pappi, Astaroth Mec’Nash ja Erreth Malvae. Neuvostoon kuuluu myös Slaaneshin velhotar Daghantar, jolla huhutaan olevan suhde Archibaldiin, ja hänen alaisensa petomiehet sotagor Breugor Metsästäjä ja shamaani Fargorn Etsijä. Muita Jumalia edustavat sattumanvaraisesti Edward Sairas, Nurglen valittu ja Zargog Refreet, Khornen suosikki., mutta vain Tzeentchillä ja Slaaneshilla on temppeli Wenoiranin kaupungissa. Myös läheisten vuorten kaaos-kääpiöllä on edustajansa Konventissa, tosin hän vaihtelee riippuen kääpiöiden sisälisistä valtataisteluista. Skavenitkin pääsevät kaupunkiin, mutta heillä ei ole edustajaa Konventissa. Heillä on kyllä oma kaupungin osa, jota kutsutaan Kolmanneksitoista kortteliksi.
Wenoiran
Muutosten Valtapaikka
Wenoiranin perusti alun perin Keisarikunnan velho, Alex Budingen, suojapaikakseen ennen Suurta sotaa kaaosta vastaan. Kääpiöt sanovat nähdessään linnoituksen sen luojan olleen joko hullu tai juopunut. Wenoiranin mustat muurit ovat täynnä ylöspäin kaartuneita piikkejä ja sen hopeiset portit aukeavat molempiin suuntiin eikä niissä ole salpaa. Sen tornit nousevat korkealle maasta mutta näyttävät kuin kaatuisivat pienimmästäkin tuulenpuuskasta. Alexin linnoitukselleen valitsema paikka ogrejen jumalan Suuren Kidan muovaamassa autiomaassa oli omituinen, sillä saastakiven turmelevat vaikutukset joko pilaisivat tai jopa tuhoaisivat kaiken magian ja sen käyttäjät. Mutta Alex oli keksinyt ratkaisun. Hän oli perehtynyt Azyrin tutkimiseen ja keksinyt että suorittamalla täällä erään loitsun hän voisi liuottaa tarvitsemansa alueen päälle toisen ulottuvuuden maata, mikä kumoaisi saastakiven vaikutuksen. Tutkittuaan loitsua tarkemmin hän huomasi tarvitsevansa kaikkia magian tuulia suorittaakseen loitsunsa. Niinpä hän kutsui paikalle silloisen vanhan maailman pätevimmät velhot ja kertoi näille tarkoituksensa olevan pystyttää velhojen turvapaikka. Velhot suostuivat. Kaikkien kahdeksan magian tuulen edustajat tapasivat ensimmäisen kerran. Ulgun tuulta edustamaan saapui merivelho Cervantes. Hän himoitsi valtaa ja hänen mielestään tieto oli valtaa. Cervantes päätti surmata Alexin ja tulla Velhojen Liiton johtajaksi. Surmattuaan Alexin hän loitsi illuusion esittämään tätä. Loitsu, jota kahdeksan velhon voima oli pitänyt yllä romahti nyt, kun yksi heistä oli kuollut. Toisen ulottuvuuden ja saastakiven vaikutukset yhdistyivät ja loivat portin kolmanteen ulottuvuuteen Empyreaan, Kaaoksen valtakuntaan. Tzeentch huomasi tämän (ja oli luultavasti suunnitellutkin etukäteen) ja soi Cervantesille ilmestyksen. Hän lupasi tehdä Cevantesista Wenoiranin hallitsijan, jos Cervantes suostuisi palvelemaan häntä, Muutoksen herraa. Cervantes suostui ja Tzeentch lähetti portin kautta demoneita Cervantesin luo. Ja he takoivat Cervantesille haarniskan kivestä ja teräksestä. Ja Tzeentchin demoni prinssi opetti Cervantesille monia vuosikymmeniä loitsuja ja taikoja. Pian Cervantes suoritti loitsun, joka antoi hänelle tarvittavan voiman astua portista ja tavata mestarinsa. Cervantes vietti satoja vuosia Empyreassa ja kun hän viimein astui takaisin kuolevaisten maailmaan, hän oli enemmän kuin kuolevainen.
Hän sai kuitenkin huomata, että barbaariheimo, joka kutsui itseään Mustan Muutoksen Herran palvelijoiksi, oli vallannut Wenoiranin. Hänen vaistonsa(tai Tzeentch) kuitenkin kertoi olemaan tuhoamatta koko heimoa. Niinpä Cervantes laskeutui alas portista, oman lentolevynsä kantamana ja haastoi heimon päällikön, puoleksi ihmisen, puoleksi ogren, taisteluun. Taistelu oli lyhyt ja yksipuolinen. Cervantes iski kerran, vain yhden kerran ja puoli-ogre tömähti maahan. Siitä on nyt noin viisikymmentä vuotta. Ja yhä vain Cervantes on heimon johtaja.
Nyt Keisarillisen kalenterin vuonna 2502 Wenoiraniin virtaa lukemattomia Kaaoksen palvojia Cathaysta ja Pimeän Mailta, joko käymään kauppaa tai pyhiinvaellusmatkalla. Täällä sijaitsee myös eräs maailman suurimmista Tzeentchin kirkoista, Lasivuorten pyhätön jälkeen. Vain Kaaoksen usko on sallittu, mutta vain Slaaneshilla ja Tzeentchillä on temppeleitä Wenoiranin kaupungissa. Wenoiran selviää maailmassa suureksi osaksi sen ympärille nousseen kaupungin ansiosta. Kaupungista lähtee naamioituneita kauppamiehiä myymään kaupungin tuotteita, kuten maagisia aseita ja esineittä, ympäri maailmaa. Mutta kaupungissa valmistetaan muutakin kuin maagisia esineitä. Siellä on luotu joitain maailman suurimpia ja kattavampia karttoja sekä taideteoksia.
Kaupunki itse on uskomaton. Se näyttää hohtavan kuin kristallit, joista se on veistetty. Sen muurit ovat mustinta rautaa ja niiden päällä hohtavat siniset liekit. Viereisiltä vuorilta tätä näkyä ei kuitenkaan voi nähdä osaksi johtuen kaaoksen kääpiöiden ahjoista vyöryvästä savusta ja osin Portin jättämistä rippeistä. Itse kaupungissa kuitenkin huomaa heti erään asian. Jokaisessa kulmassa seisoo hopeiseen haarniskaan pukeutunut soturi. Siinä ei ole mitään ihmeellistä kunnes katsot tarkemmin. Paikalla, jossa äsken seisoi pitkä ja leveä harteinen soturi, ei yhtäkkiä olekaan ketään. Tai soturi alkaa kasvaa uskomatonta vauhtia. Yksikään soturi ei reagoi täysin samalla tavalla. Ja öisin ihmisiä katoaa, silloin voi kuulla viemäreistä huutoja. Mutta, kaiken tämän jälkeenkin, oudoin asia tässä ihmeiden kaupungissa on se, että kun lähdet et voi muistaa Wenoiranin tarkkaa paikka. Muistat kyllä miltä se näyttää, mutta et voi löytää sitä ilman karttaa tai asiaan vihittyä henkilöä.
Wenoirania hallitsee Kaaoksen konventti, joka koostuu pelkästään Kaaoksen palvojista.
Konventin johtaja on jo yli 600-vuotias Cervantes ja siihen kuuluvat hänen lähimmät alaisensa, hekin Tzeentchin palvelijoita; Archibald Pappi, Astaroth Mec’Nash ja Erreth Malvae. Neuvostoon kuuluu myös Slaaneshin velhotar Daghantar, jolla huhutaan olevan suhde Archibaldiin, ja hänen alaisensa petomiehet sotagor Breugor Metsästäjä ja shamaani Fargorn Etsijä. Muita Jumalia edustavat sattumanvaraisesti Edward Sairas, Nurglen valittu ja Zargog Refreet, Khornen suosikki., mutta vain Tzeentchillä ja Slaaneshilla on temppeli Wenoiranin kaupungissa. Myös läheisten vuorten kaaos-kääpiöllä on edustajansa Konventissa, tosin hän vaihtelee riippuen kääpiöiden sisälisistä valtataisteluista. Skavenitkin pääsevät kaupunkiin, mutta heillä ei ole edustajaa Konventissa. Heillä on kyllä oma kaupungin osa, jota kutsutaan Kolmanneksitoista kortteliksi.
Ainoa henkilö joka on onnistunut lavastamaan kuolemansa on Elvis.
Ihan mukavaa massarevinnäistä. Mutta olisit voinut suomentaa rotuja esim. Ogre-->jätti, skaven--->rottaihminen.
Pommiradio. Metallia raa'alla asenteella. /,,/
Tiedät ettei täällä ole ketään.
Tiedät ettei täällä ole ketään.
- Blackguard
- Viestit: 1568
- Liittynyt: La 28.02.2004 09:40
- Paikkakunta: Heinola - Porojen Maa
[quote="Shatt"]Ihan mukavaa massarevinnäistä. Mutta olisit voinut suomentaa rotuja esim. Ogre-->jätti, skaven--->rottaihminen.[/quote
Skaven on skaven. Rottaihminen kun on varsin tönkön oloinen, eikä skavenit kovinkaan ihmismäisiä ole, isoja vaan.]
Skaven on skaven. Rottaihminen kun on varsin tönkön oloinen, eikä skavenit kovinkaan ihmismäisiä ole, isoja vaan.]
"Jazz on imperialistien ideologinen ase vallankumouksellisten kansojen degeneroimiseksi." - Kim Il Sung
Mutta ihmisille Skavenit muistuttavat rottaa ja ihmistä. Kulkevat kahdella jalalla ja omistavat muuten kaiken saman kuin rotta.Blackguard kirjoitti:Skaven on skaven. Rottaihminen kun on varsin tönkön oloinen, eikä skavenit kovinkaan ihmismäisiä ole, isoja vaan.]Shatt kirjoitti:Ihan mukavaa massarevinnäistä. Mutta olisit voinut suomentaa rotuja esim. Ogre-->jätti, skaven--->rottaihminen.
- Kynä-ääliö
Minä ainakin olen käyttänyt mielestäni ihan sujuvasti rottaihmistä.Blackguard kirjoitti:Shatt kirjoitti:Ihan mukavaa massarevinnäistä. Mutta olisit voinut suomentaa rotuja esim. Ogre-->jätti, skaven--->rottaihminen.[/quote
Skaven on skaven. Rottaihminen kun on varsin tönkön oloinen, eikä skavenit kovinkaan ihmismäisiä ole, isoja vaan.]
hevi on kuin luoti tai moukarinisku, se vain kolahtaa koviin jätkiin.
"paikkakunta: Kempele"
-Omenapoika
"paikkakunta: Kempele"
-Omenapoika
Ei, ei rottamies, vaan miesrotta.
Eikös hän suorita loitsun, jolla hän tapaa mestarinsa? Koska kuulostaa typerältä, jos loitsu antaa voimaa, vaikka sen pitäisi kuluttaa sitä? Nyt ei puhuta fyysisestä voimasta, vaan henkisestä ja Empyreaan taidetaan mennä Taian Tuulilla?Shadow-walker kirjoitti:Pian Cervantes suoritti loitsun, joka antoi hänelle tarvittavan voiman astua portista ja tavata mestarinsa
Pommiradio. Metallia raa'alla asenteella. /,,/
Tiedät ettei täällä ole ketään.
Tiedät ettei täällä ole ketään.