Tässäpä tämmöinen lyhyt fluffi Skaven klaanistani näin aluksi...
Harmaa tietäjä NikNak istui kammiossaan turkiksilla päällystetyllä tuolilla kiikkuvan pöytänsä ääressä ja taputteli vatsaansa. Pöytä oli oikeastaan koottu kahdesta orjasta jotka pinnistelivät pitääkseen kahden tonnin painoista(heidän mielestään kahden tonnin painoista) tammilevyä oikealla korkeudella. Laatikoina toimivat peikkojen pääkallot jotka sai alaleuasta vetämällä kätevästi auki. Oikeastaan niillä ei ollut muuta virkaa kuin säilyttää NikNakin herkkupaloja joita hän pisteli suuhunsa tuon tuostakin. Juuri nyt hän oli kiinnostunut viimeksi mainitusta tehtävästä. Pian saisivat toisaalta pikkupurtavat riittää sillä klaanin rämisevä ruokakello luultavasti päästäisi kiduttavan äänensä taas ilmoille ja kutsuisi karvaiset(ja nälkäiset) isokokoiset jyrsijät syömään. Harmaa tietäjä oli klaanin ihmeellisin nähtävyys ruokasalissa. Toiset Skavenit tuijottivat aina kuinka tietäjän kurkusta upposi alas pohjattomaan kuiluun mahdoton määrä ateriamassoja, välipaloja ja yöllisiltä ryöstöretkiltä ruokakomerolle hankittuja suupaloja. Klaanin pääinsinöörin tuoliin asentamat pyörät tekivät keittiöön liikkumisen entistä kätevämmäksi kun otti huomioon kuinka perhanan laiska NikNak oli. NikNak lähti rullaamaan ovea päin kuin vanha mummo ja kilautti samalla pientä kelloa joka vapautti orjat töistä ruokatunnin ajaksi...
Erään Klaanin Tarina osa 1
-
Baraduribagugar
- Viestit: 37
- Liittynyt: Pe 15.07.2005 23:11
- Paikkakunta: Oulu
-
Baraduribagugar
- Viestit: 37
- Liittynyt: Pe 15.07.2005 23:11
- Paikkakunta: Oulu
Niin no ei ollut juuri sillä hetkellä aikaa kirjoittaa. Ajattelin että voisin vissiin tähän samaan topicciin pistää kakkososankin kun ei tullut viimeksi niin pitkästi kirjoitettua. Mutta nyt...
Erään Klaanin Tarina osa 2
NikNak hämmästyi melkoisesti kun avattava ovi aukesikin itsestään ja pamautti hänet oikealla suoralla pyörätuolista lattialle. Sisään asteli mahtipontisesti klaanin pääpappi.
"Minä...." hän aloitti, mutta lopetti samalla hetkellä kun hänen fanaattista tulta leimuavat silmänsä iskivät kärventävän katseen orjiin jotka makoilivat lattialla ja etsivät orgaanista ainetta syötäväksi.
"Hoo-Hoo! Mitä näenkään!" hän karjaisi ja nappasi seinältä NikNakin henkilökohtaisen ruoskan joka oli kirjaimellisesti sudittu liimalla ja työnnetty naulatynnyriin.
Hän alkoi piiskata vinhasti orjia ja karjui samalla: "Töihin-töihin kurjat laiskurit!"
Orjien selät olivat hetkessä täynnä verisiä piiskan sivalluksia.
"Teette töitä niin kauan että veri purskuaa-purskuaa kurjista kurkuistanne ettekä senkään jälkeen vielä lepää!"
NikNak katseli kauhuissaan kuinka toinen orjista liiskaantui tammilevyn alle koska pappi oli hakannut toisen vähämielisistä jyrsijöistä veriseksi massaksi.
NikNak alkoi vetäytyä kohti oviaukkoa katsoen samalla kuinka seinähullu sarvirotan palvelija hakkasi kepillään kasaa joka oli joskus ollut harmaan tietäjän hyväkuntoinen orja.
Ikäänkuin tämä ei olisi ollut NikNakille tarpeeksi hän kuuli varsin tutun äänen jonka olisi mieluusti kuullut joskus toiste: "Katsokaa-katsokaa, oi uljas tietäjä mitä minä olen keksinyt!"
Ääni kuului klaanin pääinsinöörille jonka keksinnöt olivat toinen toistaan hullumpia ja vaarallisempia. Tietäjä toljotti pähkähullun näköistä vehjettä joka oli koottu puulaatikosta, kasasta muttereita, rautalangasta ja tökötistä joka luultavasti piti konetta kasassa.
"En ole kiinnostunut juuri tällä hetkellä typeristä keksinnöistäsi, on lounasaika ja... onko-onko tuo kurpitsa?" NikNak keskeytti sanomansa.
"Tuota-tuota... ooh katso!" insinööri vinkaisi ja kipitti käytävän toiseen päähän huoneeseensa mutisten samalla: "Aina sama juttu... Ei tippaakaan kunnioitusta fantastisia koneitani kohtaan. NikNak odotti kunnes kuuli äänen joka yleensä kuului sen jälkeen kun insinööri oli käynyt esittelemässä "mahtavia" (ja luultavasti orgaanisiakin) keksintöjään. "RÄKS!" ja "AUUUH MINUN KEKSINTÖNI! SE ON PILALLA! IHAN HAJALLA! TÄYSIN MÄSÄNÄ!
NikNak pinkaisi ruokasaliin nähdessään vähä-älyisen uskonnollisen kätyrinsä tulevan kaapu ja kädet veressä huoneestaan.
Erään Klaanin Tarina osa 2
NikNak hämmästyi melkoisesti kun avattava ovi aukesikin itsestään ja pamautti hänet oikealla suoralla pyörätuolista lattialle. Sisään asteli mahtipontisesti klaanin pääpappi.
"Minä...." hän aloitti, mutta lopetti samalla hetkellä kun hänen fanaattista tulta leimuavat silmänsä iskivät kärventävän katseen orjiin jotka makoilivat lattialla ja etsivät orgaanista ainetta syötäväksi.
"Hoo-Hoo! Mitä näenkään!" hän karjaisi ja nappasi seinältä NikNakin henkilökohtaisen ruoskan joka oli kirjaimellisesti sudittu liimalla ja työnnetty naulatynnyriin.
Hän alkoi piiskata vinhasti orjia ja karjui samalla: "Töihin-töihin kurjat laiskurit!"
Orjien selät olivat hetkessä täynnä verisiä piiskan sivalluksia.
"Teette töitä niin kauan että veri purskuaa-purskuaa kurjista kurkuistanne ettekä senkään jälkeen vielä lepää!"
NikNak katseli kauhuissaan kuinka toinen orjista liiskaantui tammilevyn alle koska pappi oli hakannut toisen vähämielisistä jyrsijöistä veriseksi massaksi.
NikNak alkoi vetäytyä kohti oviaukkoa katsoen samalla kuinka seinähullu sarvirotan palvelija hakkasi kepillään kasaa joka oli joskus ollut harmaan tietäjän hyväkuntoinen orja.
Ikäänkuin tämä ei olisi ollut NikNakille tarpeeksi hän kuuli varsin tutun äänen jonka olisi mieluusti kuullut joskus toiste: "Katsokaa-katsokaa, oi uljas tietäjä mitä minä olen keksinyt!"
Ääni kuului klaanin pääinsinöörille jonka keksinnöt olivat toinen toistaan hullumpia ja vaarallisempia. Tietäjä toljotti pähkähullun näköistä vehjettä joka oli koottu puulaatikosta, kasasta muttereita, rautalangasta ja tökötistä joka luultavasti piti konetta kasassa.
"En ole kiinnostunut juuri tällä hetkellä typeristä keksinnöistäsi, on lounasaika ja... onko-onko tuo kurpitsa?" NikNak keskeytti sanomansa.
"Tuota-tuota... ooh katso!" insinööri vinkaisi ja kipitti käytävän toiseen päähän huoneeseensa mutisten samalla: "Aina sama juttu... Ei tippaakaan kunnioitusta fantastisia koneitani kohtaan. NikNak odotti kunnes kuuli äänen joka yleensä kuului sen jälkeen kun insinööri oli käynyt esittelemässä "mahtavia" (ja luultavasti orgaanisiakin) keksintöjään. "RÄKS!" ja "AUUUH MINUN KEKSINTÖNI! SE ON PILALLA! IHAN HAJALLA! TÄYSIN MÄSÄNÄ!
NikNak pinkaisi ruokasaliin nähdessään vähä-älyisen uskonnollisen kätyrinsä tulevan kaapu ja kädet veressä huoneestaan.
- figunarkki
- Viestit: 2135
- Liittynyt: To 05.08.2004 19:37
- Paikkakunta: Kuopio