Kylläpäs sitä vihastutaan helpolla.voi kirjoitti:Se oli esimerkki. kun siinä ei ole muodostelmia nimen omaan mutta jos yrittää äh ähäh ......
Turpa kiinni valtsu
. Meinasin vain tuota samaa mitä Kapteeni Boromirkin.lotrin huuma
Mun taktiikkana on ollut useasti kahden pitkän rivin hyökkäys.Kyllähän LotRissa saa hyvin tehtyä todella monipuolisiakin ja vapaita muodostelmia, kunhan vain taitoa ja kärsivällisyyttä löytyy. Nykyään vaikuttaa vain siltä, että kaikki pelaajat käyttävät jotain iänikuista kilpi-keihäsrintamaa, ja etenevät suorassa linjassa taisteluun, niin että tuloksen ratkaisee listan taso ja noppatuuri, samalla kun se oikea taktikointi jää pois.
Kun lähitaistelu alkaa ne jotka ei pysähdy ovat yleensä rivien päädyissä joka kiertävät vihollisen taakse.
Tämä iänikuinen kilpi-keihäsrintama on todella hyvä ja helppo strategia joka on aina käytettävissä jos muita taktiikkoja ei ole.
Sitten toi noppatuuri... kun melkein koko peli perustuu noppiin niin melkein koko peli perustuu noppatuuriin mutta aivan kuten sanoit kun jos käyttää kilpi-keihäsrintamaa niin tietysti noppatuurilla on enemmän vaikutusta peliin jos kumpikin käyttää sitä taktiikkaa.
No mitäs sä sit käytät jos et kilpi-keihäsrintamaa??
Pahiksille hyvä strategia on hyvien ampumisen hankaloittaminen.Pahiksilta usein miten löytyy kaikkea ampumisen arvoista, varsinkin Mordorilta.Elikkä itse suosisin (jos tällainen armeija olisi) strategiaa hajaannu ja kokoonnut, elikkä ei mennäkkään yhtenä möykkynä, jossa on kilpi-keihäs rintama + ampujat, peikko ja wargi ratsastajat vaan jokainen osa alue menee erikseen.Elikkä vaikka wargit lähtevät toiseen sivustaan, peikko toiseen ja örkit keskeltä ja ampujat vollyettävät jos on ahdasta.Sitten wargit jäävät juoksumatkan kantamattomiin ja odottavat muita.Kun kaikki ovat charge etäisyydellä niin ei kun tappeluun...OT
Loppiainen hyvin, kaikki hyvin
Tuo taktiikkahan on kieltämättä helppo sisäistää, ja näyttää toimivalta, mutta se on kaikessa yksinkertaisuudessaan silti kaikkein huonoin mahdollinen tyyli. Pitkässä linjassa joukkosi on helppo murtaa osiin tietyistä kohdista ja trapittaa, kun ohuet rivistöt voi helposti katkaista sankareilla ja peikoilla, tarvitset enemmän mahteja heroic actioneihin(eivätkä ne vaikuta niin moneen), rohkeustestit ovat vaikeampia ja niin edelleen.ToWeL kirjoitti:Mun taktiikkana on ollut useasti kahden pitkän rivin hyökkäys.
Kun lähitaistelu alkaa ne jotka ei pysähdy ovat yleensä rivien päädyissä joka kiertävät vihollisen taakse.
Tämä iänikuinen kilpi-keihäsrintama on todella hyvä ja helppo strategia joka on aina käytettävissä jos muita taktiikkoja ei ole.
Täysrintaman rynnäkkö on siis hyvin epäedullinen muodostelma, ellei vihollisesikin käytä sitä, ja omaa teknisesti huonompaa listaa kuin sinä. (ja noppatuuria)
Esimerkiksi keihäänkärkimuodostelma on joka suhteessa parempi (ellei vihollisella ole ratsuväkeä), mutta ihmiset eivät ole tarpeellisen kärsivällisiä sen kanssa, vaan lähtevät tuohon täysrintamaan, mikä on typerää.
Hassusti se voittaja on yleensä se, joka luottaa vähiten noppatuuriin. Pienissä peleissä sillä nopalla tosiaan on kuitenkin väliä enemmän.ToWel kirjoitti:Sitten toi noppatuuri... kun melkein koko peli perustuu noppiin niin melkein koko peli perustuu noppatuuriin mutta aivan kuten sanoit kun jos käyttää kilpi-keihäsrintamaa niin tietysti noppatuurilla on enemmän vaikutusta peliin jos kumpikin käyttää sitä taktiikkaa.
Minä improvisoin. :D Teen aina tilannekatsauksen joka vuorolla, ja teen suunnitelmia korkeintaan parin vuoron päähän, eli en muodosta kokonaista kuvaa siitä, että mitä aion tehdä. Tämä ehkä hieman hidastaa siirtojani, mitä jotkut ovat valittaneet. Näin on tosin hauska pelata, kun pääsee tekemään jotain aivan älyvapaitakin liikkeitä.ToWel kirjoitti:No mitäs sä sit käytät jos et kilpi-keihäsrintamaa??
Saatan tehdä toki muodostelmiakin, jos pelaan minasseilla, mutta yleensä en vaivaudu, vaan seikkailen ja temppuilen sankari- ja eliittipainotteisilla listoillani vihollisen armeijan sisällä.
Tämän topicin aihe on vähä muuttunu mut mitä siitä
Kiitos palautteesta vaikka se olikin aika negatiivista
No improvisointi on kyl hauskaa puuhaa mutta kunnon taistelussa pitäisi olla strategiakin ennalta suunniteltu mutta jos se epäonnistuu niin improvisointi taito vois olla eduksi.Minä improvisoin.
Listaamasi huonot puolet ja olen ottanut huomioon... kuten jo sanoit että se on helppo murtaa heroilla ja peikoilla mutta mä pidän keskellä etu tai taka rivissä sankarit, joten sitä ei ole kovin helppo murtaa ainakaan keskeltä mutta päädyt eivät ole niin tärkeitä. Ja otan myös vihollisen huomioon että onko niillä mahdollisesti tiettyjä hahmoja jotka voisivat läpäistä rivistön helposti ja sitten lasken rivistön tarvittavan paksuuden ja että mihin tarvittaisiin parempia hahmoja.Tuo taktiikkahan on kieltämättä helppo sisäistää, ja näyttää toimivalta, mutta se on kaikessa yksinkertaisuudessaan silti kaikkein huonoin mahdollinen tyyli. Pitkässä linjassa joukkosi on helppo murtaa osiin tietyistä kohdista ja trapittaa, kun ohuet rivistöt voi helposti katkaista sankareilla ja peikoilla, tarvitset enemmän mahteja heroic actioneihin(eivätkä ne vaikuta niin moneen), rohkeustestit ovat vaikeampia ja niin edelleen.
Täysrintaman rynnäkkö on siis hyvin epäedullinen muodostelma, ellei vihollisesikin käytä sitä, ja omaa teknisesti huonompaa listaa kuin sinä. (ja noppatuuria)
Esimerkiksi keihäänkärkimuodostelma on joka suhteessa parempi (ellei vihollisella ole ratsuväkeä), mutta ihmiset eivät ole tarpeellisen kärsivällisiä sen kanssa, vaan lähtevät tuohon täysrintamaan, mikä on typerää.
Kiitos palautteesta vaikka se olikin aika negatiivista
Itse kannatan tuota Boromirin strategiaa elikkä katsotaan aluksi minkälainen armeija on vastassa ja vasta sitten tehdään päätökset kaiken suhteen.Kaikki strategiat mitä täällä näkee on lähinnä suunniteltu tylsää keihäs-kilpi rivistöä, mutta todellisuus on julmaa ja tällasiin ei sitten usein törmääkkään...Tämä on OT:ta täytä juu elikkä joko lopetetaan nyt tai sitten tehdään topicci johon nämä viestit voisi mahdollisesti siirtää...
Loppiainen hyvin, kaikki hyvin
Joku voisi huomauttaa, että yleensä armeijoita rakennetaan tietyn taktikaan pohjalta... esim. miekkamiehillä on vaikea luoda falangia... Edellisen perusteella siis taktiikan päättäminen silloin vasta kun näkee vastustajansa tarkoittaa sitä, että pitää luoda tasapaksu armeija, joka kykenee vaihtamaan taktiikka... ja tasapaksuilla armeijoilla pelaaminen taas vaatii tasapaksuja taktiikoita ja niin edelleen... kuka tajusi? Ai sinä siellä takana! Hyvä! *nod*
Ja tietenkin me kaikki varmasti tiedämme, että maailma ei ole kantanut koskaan päällään voittamatonta armeijaa...
Ja tietenkin me kaikki varmasti tiedämme, että maailma ei ole kantanut koskaan päällään voittamatonta armeijaa...
"Did you trust and elf??!!"
"No I didn't, Uncle-Divor!"
"Then tell me, lad, where is your beard?"
"No I didn't, Uncle-Divor!"
"Then tell me, lad, where is your beard?"
No aikooko vihollinen voittaakseen jakaa joukkonsa kahteen osaan? Vai tarkoitatko että joukot juoksevat vain päin toisiansa ja päätyni tuhoutuvat?OT. Mutta oletko huomioinut kun vastustaja massaylivoimalla murtaa rivistösi päädyt, niin se onkin sitten menoa ja trappia tulee niin stnasti että huhhuh. Tämän kokenut mutta myös tehnyt. OT
No kumminkin vastaan tohon aiempaan että jos ne kerran jakaisivat joukkonsa ja sijoittuvat päätyihin niin pistäisin joukot keskeltä vihollisten väliin.
Sitten tuossa toisessa on aivan yhtä mahdollista että viholliselle käy niin ellei vihollinen pidä sankareita päädyssä ja minä keskellä
niin kyllä sitten pitää käyttää improvisointia tilanteen mukaan.
Niinpä jokainen häviää ainakin neljän revanssin jälkeen.Ja tietenkin me kaikki varmasti tiedämme, että maailma ei ole kantanut koskaan päällään voittamatonta armeijaa...
Kiitos kun palautit tämän topicin aiheeseen mistä oli poikennut
No jaa. Pelaan lotrin lisäksi myös fapaa, mutta kaipa tässä kiehtoo ensinnäkin se, että se
a) on lotr.
b) On yksityiskohtaisempi.
c) Pienemmät pelit ovat mukavampia
d) Ne on hauskoja.
Kun sanoit että tämä on pienempi kuin muut.
Tarkoitatko sillä että hahmoja on vähemmän?
Kyllähän lotr hahmoja on paljon vaikka warhammer ja se 40000
menee vissiin ohi mutta ei tämä mikään pieni peli ole!!
Muissa hyvissä puolissa olen aivan samaa mieltä mutta jos vielä kirjotat tähän topicciin voisitko selittää vähä tarkemmin tämän pelin pienuuden.
Fabassa armeijat ovat monesti reilun sadan hahmon armeijoita kaiketi. Lotrissa nyt yleensä pysyy siinä 30-50 paikkeilla. Kyllä se on pieni peli, mutta se ei tarkoita että huono peli.ToWeL kirjoitti:Kiitos kun palautit tämän topicin aiheeseen mistä oli poikennut
No jaa. Pelaan lotrin lisäksi myös fapaa, mutta kaipa tässä kiehtoo ensinnäkin se, että se
a) on lotr.
b) On yksityiskohtaisempi.
c) Pienemmät pelit ovat mukavampia
d) Ne on hauskoja.
Kun sanoit että tämä on pienempi kuin muut.
Tarkoitatko sillä että hahmoja on vähemmän?
Kyllähän lotr hahmoja on paljon vaikka warhammer ja se 40000
menee vissiin ohi mutta ei tämä mikään pieni peli ole!!
Muissa hyvissä puolissa olen aivan samaa mieltä mutta jos vielä kirjotat tähän topicciin voisitko selittää vähä tarkemmin tämän pelin pienuuden.
Lalalaa
Mitenköhän tästä pelistä saa yksityiskohtaisemman? Tuo meni jotenkin ohi... siinä vaiheessa kun kaikki taistelut hoidetaan heittämällä vuorotellen yhtä d6, niin tätä voisi lähinnä kutsua yksinkertaisemmaksi... *heh*
Mutta en minä mollaa, kun kerta itsekin peliä pelaan... lopulta ihan mukavaa ettei tarvitse lähtökohtaisesti hirveää kasaa nappuloita pelin mittakaavalla "suureen taisteluun" sekä ettei tarvitse koko ajan miettiä miten ensimmäisen säännön kolmas poikkeus meni...
Mutta en minä mollaa, kun kerta itsekin peliä pelaan... lopulta ihan mukavaa ettei tarvitse lähtökohtaisesti hirveää kasaa nappuloita pelin mittakaavalla "suureen taisteluun" sekä ettei tarvitse koko ajan miettiä miten ensimmäisen säännön kolmas poikkeus meni...
"Did you trust and elf??!!"
"No I didn't, Uncle-Divor!"
"Then tell me, lad, where is your beard?"
"No I didn't, Uncle-Divor!"
"Then tell me, lad, where is your beard?"
Lotrissa on hyvät ja huonot puolet, kuten kaikissa peleissä. Lotrissa pidän yksinkertaisuudesta ja siittä, että VOITTAMATONTA tyyppiä EI OLE! Ja tietenkin yksi parhaita puolia lotrissa on etteivät pelit kestä aivan hirveätä tunti määrää (siis tavalliset 500pts:n pelit).Taas lotrissa alkaa pännimään tämä liiallinen putkimaisuus. Kaikki sankarit ovat aika tylsiä (herolla saattaa olla jokin spesiaali kyky, mutta se on jollakin muulla myös esim. voice of command). Rodutkaan eivät eroa paljoa toisistaan, paitsi teemalla ja statseilla.
Mutta miksi minä haukun peliä, jota itsekkin tykkään pelata?
Mutta miksi minä haukun peliä, jota itsekkin tykkään pelata?
Kysymykseeni on tullut vastauksia kiitettävä määrä sekä
kaiken laista on otettu huomioon keskustelussa.
Olen tiivistänyt kaiken keskustelussa ilmeentyneet hyvät puolet:
-Yksinkertainen
-Ei liian laaja
-Ei niin pitkiä otteluita
-Se on lord of the rings
-Yksityiskohtaisempi (pientä kiistaa ilmennyt)
-Hauska
-Tarina
-Miniatyyrien ulkomuoto
-Halpa
Kallista lotraus kyllä on mutta muihin peleihin verrattuna
varsin halpa.
-Yksilölliset ja helpot säännöt
-Haltioiden blade rivistö
-Skenaario pohjaisuus
-Yksittäisinäkin hienoja
-Ei ole mitään voittamatonta
Onko kukaan muka tappanu sauronia reilusti?
Sekä huonot puolet:
-Tylsät sankarit
Miksi ne muka tylsiä on?
Taitojakin on kyllä riittämiin.
-Rodut eivät eroa toisistaan kuin teemalla ja statseilla
Onhan niillä ainakin tarpeeksi eroa
-Rumia joukoittain
No silloinhan ne hienoja on mutta kaikki näkee asiat omalla
tavallaan
-Hienompiakin löytyy
Ei ainakaan minusta. lotrissa millään ei ole typerän oloisia
ominaisuuksia kuten muilla peleillä, tai ei vielä ole tullut
vastaan
-Klooneja?
Ei ainakaan lotrit, sillä lotri on vähiten klooni peli.
Muun (ehkä) tulevan palautteen mukana kysyisin vastausta että kuinka paljon lotrissa maalaaminen ja sen laatu merkitsee?
kaiken laista on otettu huomioon keskustelussa.
Olen tiivistänyt kaiken keskustelussa ilmeentyneet hyvät puolet:
-Yksinkertainen
-Ei liian laaja
-Ei niin pitkiä otteluita
-Se on lord of the rings
-Yksityiskohtaisempi (pientä kiistaa ilmennyt)
-Hauska
-Tarina
-Miniatyyrien ulkomuoto
-Halpa
Kallista lotraus kyllä on mutta muihin peleihin verrattuna
varsin halpa.
-Yksilölliset ja helpot säännöt
-Haltioiden blade rivistö
-Skenaario pohjaisuus
-Yksittäisinäkin hienoja
-Ei ole mitään voittamatonta
Onko kukaan muka tappanu sauronia reilusti?
Sekä huonot puolet:
-Tylsät sankarit
Miksi ne muka tylsiä on?
Taitojakin on kyllä riittämiin.
-Rodut eivät eroa toisistaan kuin teemalla ja statseilla
Onhan niillä ainakin tarpeeksi eroa
-Rumia joukoittain
No silloinhan ne hienoja on mutta kaikki näkee asiat omalla
tavallaan
-Hienompiakin löytyy
Ei ainakaan minusta. lotrissa millään ei ole typerän oloisia
ominaisuuksia kuten muilla peleillä, tai ei vielä ole tullut
vastaan
-Klooneja?
Ei ainakaan lotrit, sillä lotri on vähiten klooni peli.
Muun (ehkä) tulevan palautteen mukana kysyisin vastausta että kuinka paljon lotrissa maalaaminen ja sen laatu merkitsee?
-
makkarafolio
- Viestit: 815
- Liittynyt: Ma 14.07.2003 21:36
- Paikkakunta: Helsinki
