Onko jollakulla kokemusta metallivaluun sopivien muottien teosta? Ja näissä käytettävistä metalleista?
Kiinnostaisi nimittäin nämä asiat, kun olen viime aikoina tehnyt mutamia omia skulptauksia, joita olisi hinku päästä valamaan useana kappaleena. Jos jotain hyvää linkkiä on niin käy myös. Miliputista on tullut tehtyä joitakin alkeellisia muotteja, mutta se nyt on lopulta aika epätyydytttävää.
Muottien valmistus
-
dead flesh penalty
- Viestit: 1453
- Liittynyt: To 11.03.2004 11:46
- Paikkakunta: Helsinki/Sonkajärvi, Iisalmen Gallia Cisalpina.
-
ankkuri.gif
- Viestit: 150
- Liittynyt: La 01.10.2005 17:19
- Paikkakunta: KPO
Paras muottiaine tulikin mutta muutamia muotintekoon liittyvää niksiä:
Tarkista että sculpti on mahdollista valaa, eli ei liian kaltevia pintoja yms. Kun valmistat muotin sculptin ympärille varmista että väliin ei jää ilmaa, ilma laajenee lämmetessään ja vois tehdä valoksista mielenkiintoisen näköisiä. Muista että metalli ei nouse ylöspäin, eli esimerkiksi valat figun ylösalaisin jalat ylhäällä, ja ukkelin toinen käsi on alaspäin ja toinen ylöspäin. Metalli ei tosiaan nouse siihen toiseen käteen.
Korkeimpiin detaileihin (piikit, reunat, terät yms) on hyvä tehdä paksulla neulalla reikä muotin läpi että metalli varmasti täyttää kaikki kolot. Muuten yksityiskohdat jäävät useinmiten aika pyöristetyiksi.
Valumetalli voi periaatteessa olla mitä tahansa mikä sulaa alhaisessa lämpötilassa ja on riittävän kestävää. Tina on hyvä esimerkki, myös uudenvuodentina (tina lyijy seos) on hyvää. Joskin myrkyllistä. Optimaaliseen tulokseen pääsee white metallilla, joka on aika hintavaa. Sellainen lätkä/ohut miniharkko oli joskus muinoin 8€.
Tarkista että sculpti on mahdollista valaa, eli ei liian kaltevia pintoja yms. Kun valmistat muotin sculptin ympärille varmista että väliin ei jää ilmaa, ilma laajenee lämmetessään ja vois tehdä valoksista mielenkiintoisen näköisiä. Muista että metalli ei nouse ylöspäin, eli esimerkiksi valat figun ylösalaisin jalat ylhäällä, ja ukkelin toinen käsi on alaspäin ja toinen ylöspäin. Metalli ei tosiaan nouse siihen toiseen käteen.
Korkeimpiin detaileihin (piikit, reunat, terät yms) on hyvä tehdä paksulla neulalla reikä muotin läpi että metalli varmasti täyttää kaikki kolot. Muuten yksityiskohdat jäävät useinmiten aika pyöristetyiksi.
Valumetalli voi periaatteessa olla mitä tahansa mikä sulaa alhaisessa lämpötilassa ja on riittävän kestävää. Tina on hyvä esimerkki, myös uudenvuodentina (tina lyijy seos) on hyvää. Joskin myrkyllistä. Optimaaliseen tulokseen pääsee white metallilla, joka on aika hintavaa. Sellainen lätkä/ohut miniharkko oli joskus muinoin 8€.
Ammattikäytössä muotit tehdään vulkanisoivalla hydraulipuristimella tjsp. mutta kotivalua varten RTV-silikoni lienee paras vaihtoehto. Niitä saa eri pehmeysasteita, mulla ei ole aavistustakaan mikä olisi tähän hommaan paras. Kallista kamaa joka tapauksessa, arviolta 50e per litra.
Samaten ammattikäytössä valanta tehdään sentrifugin avulla (ns. spincaster, siksi pro-muotit on pyöreitä), mutta kotona käy perinteinen "drop-casting".
Kannattaa myös tarkkaan harkita, mistä kohtaa sen muotin halkaisee.
Ennen vanhaan perinteinen valumetalli oli tina-lyijyseos 40%/60% muistaakseni, mutta nykyään kun lyijy on pannassa se taitaa olla lähes 100% tinaa.
Huom! uudenvuoden "tinat" on itse asiassa yli 90% lyijyä!
Prince Augustin sivuilla oli ainakin ennen noista metalleista aika kattava taulukko selityksineen.
Eli kyllähän se onnistuu kotonakin, mutta ainakaan teoriassa laatu ei ole sama kuin ammattivehkeillä.
Samaten ammattikäytössä valanta tehdään sentrifugin avulla (ns. spincaster, siksi pro-muotit on pyöreitä), mutta kotona käy perinteinen "drop-casting".
Kannattaa myös tarkkaan harkita, mistä kohtaa sen muotin halkaisee.
Ennen vanhaan perinteinen valumetalli oli tina-lyijyseos 40%/60% muistaakseni, mutta nykyään kun lyijy on pannassa se taitaa olla lähes 100% tinaa.
Huom! uudenvuoden "tinat" on itse asiassa yli 90% lyijyä!
Prince Augustin sivuilla oli ainakin ennen noista metalleista aika kattava taulukko selityksineen.
Eli kyllähän se onnistuu kotonakin, mutta ainakaan teoriassa laatu ei ole sama kuin ammattivehkeillä.
//Mx
-
dead flesh penalty
- Viestit: 1453
- Liittynyt: To 11.03.2004 11:46
- Paikkakunta: Helsinki/Sonkajärvi, Iisalmen Gallia Cisalpina.
Tuo RTV.silikoni lienee tuo musta aines mitä näkyvät käyttävän;http://www.mithril.ie/Intro/MasterMoulds.html ??
RTV (Roon-Temperature Vulkanising) silikoneja saa kaikissa sateenkaaren väreissä. Kaksipuoleisen muotin teko ei ole ihan yksinkertaista, mutta jos sellaisen kerran tekee, kannattaa se tehdä kunnolla.
RTV silikonikumien käyttö on yksinkertaisimmillaan todella helppoa (1:1 sekoitussuhde, jollaisella aineella itse teen muotteja) ja hankalimmillaan vaatii tarkkuusvaa'an (esim. jos kovettajaa pitää lisätä 1% sekoitussuhteessa, silmämääräinen säätäminen johtaa huonoon tulokseen - aina).
Mikään ei estä valitsemasta aineeksi jotakin muutakin kuin metallia... esim. hartsia (resin). Metallien kanssa puuhatessa pitää tietää jo muotin materiaalin hankintahetkellä, kuinka paljon lämpöä muotti sietää. Mitä kalliimpiin aineisiin mennään, sitä paremmin ne sietävät lämpöä. Myös hartsi aiheuttaa kemiallista lämpenemistä muotissa, mutta lämpötilat ovat kuitenkin eri luokissa sulan metallin kanssa. Huonosti valittu muottimateriaali kestää vain muutaman onnistuneen valun - käyttipä sitten hartsia tai metallia. Myös väärä sekoitussuhde muotin aineksia tekohetkellä riittää tekemään muotista lyhytikäisen.
Kaikenkaikkiaan muottien tekeminen ja niiden kanssa puuhastelu on kuitenkin kiintoisaa puuhastelua jos kohta kotioloissa kuitenkin varsin kallista harrastelua.
RTV silikonikumien käyttö on yksinkertaisimmillaan todella helppoa (1:1 sekoitussuhde, jollaisella aineella itse teen muotteja) ja hankalimmillaan vaatii tarkkuusvaa'an (esim. jos kovettajaa pitää lisätä 1% sekoitussuhteessa, silmämääräinen säätäminen johtaa huonoon tulokseen - aina).
Mikään ei estä valitsemasta aineeksi jotakin muutakin kuin metallia... esim. hartsia (resin). Metallien kanssa puuhatessa pitää tietää jo muotin materiaalin hankintahetkellä, kuinka paljon lämpöä muotti sietää. Mitä kalliimpiin aineisiin mennään, sitä paremmin ne sietävät lämpöä. Myös hartsi aiheuttaa kemiallista lämpenemistä muotissa, mutta lämpötilat ovat kuitenkin eri luokissa sulan metallin kanssa. Huonosti valittu muottimateriaali kestää vain muutaman onnistuneen valun - käyttipä sitten hartsia tai metallia. Myös väärä sekoitussuhde muotin aineksia tekohetkellä riittää tekemään muotista lyhytikäisen.
Kaikenkaikkiaan muottien tekeminen ja niiden kanssa puuhastelu on kuitenkin kiintoisaa puuhastelua jos kohta kotioloissa kuitenkin varsin kallista harrastelua.
-
ankkuri.gif
- Viestit: 150
- Liittynyt: La 01.10.2005 17:19
- Paikkakunta: KPO
Pikku vinkki. Muottimateriaalin on viisainta olla läpinäkyvää. Helpottaa huomattavasti muotin purkamista. Mitä niihin muottimateriaaleihin tulee niin omat valokseni olen tehnyt johonkon pro materiaaliin jonka tuotenimeä en muista. Isäpapan työpaikalta joskus löysin. Vulkanisoituu +50 asteessa.dead flesh penalty kirjoitti:Tuo RTV.silikoni lienee tuo musta aines mitä näkyvät käyttävän;http://www.mithril.ie/Intro/MasterMoulds.html ??
Voin tuoda sinne Iisamlen turneeseen pari muottia ja valosta esimerkiksi.