Sata sanaa - Osasto - Äänestys
Sata sanaa - Osasto - Äänestys
Äänestys alkaa nyt. Äänestysaikaa on maanantai-iltaan.
Kuka tahansa saa äänestää, myös he, jotka eivät osallistuneet itse kilpailuun.
Äänestys tapahtuu kirjoittamalla parhaan osallistujan nimi tähän ketjuun
Tällä kertaa kilpailuun liitetyn sanalaskurin käyttö ei valitettavasti näytä auenneen ihan kaikille kilpailijoille. Sadasta sanasta poikkeavia tarinoita löytyi useampiakin (tai sitten vain väsyksissäni copypastailin väärin), eli nyt voisi joku, vaikkapa Blackguard, ottaa kantaa siihen, että diskataanko väärän pituiset tarinat.
+++++edit+++++
tarkensin sääntöjä
++++++++++++
Ninja Frotee
VIHREÄ JOUKKO-OSASTO
Ruzzgab katseli vihreää joukko-osastoaan kunnioituksella. Tämä oli ainakin 666. kerta kun nämä teurastivat kentällä. Musta-örkin suu venyi virnistykseen kun hän rynnäköi keihäät kalisten korkea-haltijoiden puolustuksia. Ruzzgab karjui komentoja osastolleen, joka kiihtyi entistä enemmän haltijoiden lähtiessä pakokannalle. Ruzzgab komensi osaston metsään jahdatakseen haltat kiinni. Yhtäkkiä, kun villiintynyt lauma kohtasi haltiat, metsä syttyi palamaan. Tämä oli viimeinen pisara! Ruzzgabin huutaessa "WAAAAAAGH!!!" surkea haltiamaagi joka sytytti tulen lähti perääntymään. Ruzzgab ryntäsi suu kuolassa, kirves esillä maagia kiinni. Ruzzgabin hypätessä veti kirveen taakse valmiina repimään maagin kahtia, kun maagi otti keihään ja 45:n asteen kulmassa Ruzzgab tunsi ruhonsa lävistyvän.Tämä ei estänyt häntä heiluttamasta kirves
Sotatonttu
Kunnollisia jäähyväisiäkään ei jättänyt
Kuun hohtava valo viipaloituu uurteisten kaltereiden läpi kivilattialle. Sisällä on koleaa ja pölyistä. Osastoa kutsutaan Viimeiseksi Kodiksi, virallinen nimi on Osasto 7, muttei sillä asukkaille enää ole väliä.
Kaltereiden ympäröimällä käytävällä on hiljaista vartijan tullessa tavalliselle tarkistuskierrokselleen. Ilman täyttää syvä epätoivo. Kaikki näyttää olevan kunnossa - hetkinen, vartija huomaa käytävän perällä olevan huoneen oven olevan auki. Hän valpastuu, keskittynyt ilme hiipii kasvoille.
Vartija on kokenut, hän tietää miten toimia. Hän nykäisee lähimmän vankisellin kalteriovea. Kaikki hyvin, muut ovet ovat lukossa. Vartija hengähtää helpotuksesta ja hiipii viimeisen sellin luokse. Yhtäkkiä hänen suunsa tukitaan takaapäin ja maailma häipyy.
Jäähyväisiksikin mumisi vain epäselviä sanoja.
Heretic
Kunnia tai kuolema
Mistä helvetistä ne tulevat? kysyi Kreivi katsoessaan epäkuolleiden joukko osastoja jotka etenivät läpi kreivin joukkojen, sieltä täältä kuului hyökkäyskäsky mutta nekin vähät tukahdutti kuolemaa henkivät ritarit, jotka johtivat epäkuolleiden joukkoa.Osasto toisensa jälkeen epäkuolleet teurastivat keisarikunnan sotureita, jotka kauhu oli jähmettänyt. Kreiviä vastapäätä oli mustaan haarniskaan pukeutunut ritari, joka heilutti kahdenkäden miekkaansa läpi kreivin henkivartijoiden.Kreivi tunsi kauhun puristavan sydäntään mutta hän rohkaisi itsensä ja hyökkäsi Ritarin kimppuun, lähestyessään ritaria kreivi huomasi punaisen lohikäärme tunnuksen ritarin panssarissa.Verilohikäärme-suvun vamppyyri kreivi ajatteli kauhuissaan.Katsoessaan ritarin kasvoja kreivi ajatteli kuoleman näyttävän samalta ja murtuneena vaipui polvilleen, viimeinen asia jonka hän näki oli ritarin miekankärki laskeutumassa päätään kohti.
Massi
*Semmonen osasto.*
Olipa kerran poika, nimeltänsä Taavetti Kuparipelto, sanottiin, että kuninkaallista sukua olisi tuo lapsonen.
Eräänä maanatai-aamuna, tämä poika, Taavetti päätti mennä vihdoinkin ostamaan sen miekan, josta oli haaveillut. Olihan hän muutaman kuukauden miekkaan säästänytkin kuukausirahansa, sanottiin, että miekka olisi oman hintansa väärti!
Taavetin ollessa tuossa kaupassa "Veken Valinnassa," hän kuuli kuinka takahuoneesta kuului kuisketta. "Tuolla on taas tuo miekanhiplari poika, pistetäänkö sinne "Osastolle" niin oppii läksynsä?
Taavetti ei valitettvasti kuullut tuota, koska oli niin kiihottunut tuohon miekkaan. Yht`äkkiä karvainen käsi tarttui häntä olasta ja kiskaisi hänet sinne "Osastolle!" Kuului vain saksiensivahdus, ja Taavetin kirkaisuääni nousi muutamalla oktaavilla ylöspäin..
von Kalteisen
En muista milloin ja kenen toimesta meitä oli viimeksi kutsuttu vakavissaan
osastoksi. Kevyt osasto Meander oli kutistunut taistelu taistelulta, nyt meitä saattoi
kutsua hädintuskin ryhmäksi. Meitä oli jäljellä vain kolme miestä ja mikä
naurettavinta, aliluutnantti Meander oli kuollut yli seitsemän kuukautta sitten.
Tätä menoa tulisimme myös kuolemaan olemattoman osasto Meanderin miehinä,
laserkivääreitämme puristaen ja Keisarimme nimi huulillamme. Pataljoonan tasolla
osastomme oli kadonnut miesvahvuudesta ja meidän neljän meanderilaisen onneksi
pataljoonan komentaja, Macharian-ristillä palkittu kapteeni Nessim, piti meitä
reservinään päämajassa.
Ehkäpä selviäisimme tästäkin kampanjasta ja kenties meidät täydennettäisiin
täyteen vahvuuteen. Osasto Meander sitten jälleen pataljoonan kärjessä,
murtamassa Keisarin vihollisten vapisevia rivejä.
Ihmiskilpi
Toivoton
Kaikki kokeet oli tarkistettu ja varmennettu. Tiedemiehet katselivat huolestuneina papereitaan, mutta tiesivät sisimmässään, että lukemat täsmäsivät, ettei niiden perusteella voisi tehdä kuin yhden ratkaisun. Potilas oli lähetettävä osastolle.
Kaksi raskaasti aseistettua vartijaa seisoivat keski-ikäisen, jo kaljuuntuvan, laihan miehen molemmin puolin nopeasti alaspäin kiitävässä hississä. Pian hissi saavutti määränpäänsä, ja ovet aukenivat päästäen vaimean suhahduksen. Toinen vartija tökkäsi miestä aseenperällä selkään, pakottaen tämän liikkeelle. Miehen paljas jalka astui nurmelle hänen katsoessaan pelokkaasti ympärilleen. Osastolla oli kirkasta, linnut lauloivat puissa ja läheisen puron vesi solisi hiljaa. Kaikkialla oli kaunista. Hissin ovet sulkeutuivat miehen takana jättäen hänet yksin seisomaan vihreälle ruohopeitteelle kauhun lamaannuttamana.
Nilarakh
Vapaus
Kyynel liukui sulavasti ja rauhanomaisesti jo hieman vanhaksi muuttuneen vangin rosoista poskea, jättäen jälkeensä vain vaalean raidan tuhkan kuluttamalle iholle. Puiset lattialankut olivat narahdelleet ontosti jokaisella tarkasti valitulla askeleella, jotka samainen vanki oli viimeisellä marssillaan luonut. Nyt oli enää yksi tuskallinen hetki jäljellä, ennen tapahtumaa, jonka jälkeen hän pääsisi maanpäälisistä tuskistaan lopullisesti. Jokainen sekunti tuntui kuin tunnilta ja jokainen nykäisy käsien ympäri kiedotuista vöistä, tuntui samalta kuin puukko olisi upotettu hitaasti ranteiden sisään samanaikaisest kääntämällä. Uusi kyynel vierähti poskelle. Vanki oli valmis nyt kestämään ne viimeiset tuskaiset minuutit jotka hän tuossa tulisessa hornan kattilassa joutuisi viettämään. Ennen vapauttavaa kuolemaa.
huussi
Kusta kuin verta
"Voitokkaita oomme taas, kuolee kusiaiset. Sitten hellii urhojamme nätit satiaiset!" muurahaiskomentajan marssilaulu kaikui pitkin havunneulasten peittämää maanpintaa.
Sadattuhannet kurinalaiset muurahaissotilaat liikkuivat siisteinä riveinä kohti määränpäätään. Muutamat heittivät herjaa leikkimielisesti toisilleen keventääkseen tunnelmaa, jotkut taas tärisivät varusteissaan, ja muutamat jopa erehtyivät laskemaan alleen. Nämä saivat välittömästi kusiaisenleiman, ja jopa komentajat myhäilivät kaksimieliselle nimitykselle. Se teki hyvää moraalille.
"Riviin järjesty!" herra Pikkarainen mylväisi. Valtava joukko pysähtyi ja muodosti nopeasti symmetriset rivistöt.
"Vihollinen on peloissaan", hän aloitti heristäen neljää käsivarttaan. "Miksikö? Teidän takianne, miehet! Te olette koko muurahaisten sotahistorian kurinalaisin ja pätevin joukko-osasto, mitä on koskaan maailma saanut kokea. Miehet, tappakaa ne kaikki!"
Kuka tahansa saa äänestää, myös he, jotka eivät osallistuneet itse kilpailuun.
Äänestys tapahtuu kirjoittamalla parhaan osallistujan nimi tähän ketjuun
Tällä kertaa kilpailuun liitetyn sanalaskurin käyttö ei valitettavasti näytä auenneen ihan kaikille kilpailijoille. Sadasta sanasta poikkeavia tarinoita löytyi useampiakin (tai sitten vain väsyksissäni copypastailin väärin), eli nyt voisi joku, vaikkapa Blackguard, ottaa kantaa siihen, että diskataanko väärän pituiset tarinat.
+++++edit+++++
tarkensin sääntöjä
++++++++++++
Ninja Frotee
VIHREÄ JOUKKO-OSASTO
Ruzzgab katseli vihreää joukko-osastoaan kunnioituksella. Tämä oli ainakin 666. kerta kun nämä teurastivat kentällä. Musta-örkin suu venyi virnistykseen kun hän rynnäköi keihäät kalisten korkea-haltijoiden puolustuksia. Ruzzgab karjui komentoja osastolleen, joka kiihtyi entistä enemmän haltijoiden lähtiessä pakokannalle. Ruzzgab komensi osaston metsään jahdatakseen haltat kiinni. Yhtäkkiä, kun villiintynyt lauma kohtasi haltiat, metsä syttyi palamaan. Tämä oli viimeinen pisara! Ruzzgabin huutaessa "WAAAAAAGH!!!" surkea haltiamaagi joka sytytti tulen lähti perääntymään. Ruzzgab ryntäsi suu kuolassa, kirves esillä maagia kiinni. Ruzzgabin hypätessä veti kirveen taakse valmiina repimään maagin kahtia, kun maagi otti keihään ja 45:n asteen kulmassa Ruzzgab tunsi ruhonsa lävistyvän.Tämä ei estänyt häntä heiluttamasta kirves
Sotatonttu
Kunnollisia jäähyväisiäkään ei jättänyt
Kuun hohtava valo viipaloituu uurteisten kaltereiden läpi kivilattialle. Sisällä on koleaa ja pölyistä. Osastoa kutsutaan Viimeiseksi Kodiksi, virallinen nimi on Osasto 7, muttei sillä asukkaille enää ole väliä.
Kaltereiden ympäröimällä käytävällä on hiljaista vartijan tullessa tavalliselle tarkistuskierrokselleen. Ilman täyttää syvä epätoivo. Kaikki näyttää olevan kunnossa - hetkinen, vartija huomaa käytävän perällä olevan huoneen oven olevan auki. Hän valpastuu, keskittynyt ilme hiipii kasvoille.
Vartija on kokenut, hän tietää miten toimia. Hän nykäisee lähimmän vankisellin kalteriovea. Kaikki hyvin, muut ovet ovat lukossa. Vartija hengähtää helpotuksesta ja hiipii viimeisen sellin luokse. Yhtäkkiä hänen suunsa tukitaan takaapäin ja maailma häipyy.
Jäähyväisiksikin mumisi vain epäselviä sanoja.
Heretic
Kunnia tai kuolema
Mistä helvetistä ne tulevat? kysyi Kreivi katsoessaan epäkuolleiden joukko osastoja jotka etenivät läpi kreivin joukkojen, sieltä täältä kuului hyökkäyskäsky mutta nekin vähät tukahdutti kuolemaa henkivät ritarit, jotka johtivat epäkuolleiden joukkoa.Osasto toisensa jälkeen epäkuolleet teurastivat keisarikunnan sotureita, jotka kauhu oli jähmettänyt. Kreiviä vastapäätä oli mustaan haarniskaan pukeutunut ritari, joka heilutti kahdenkäden miekkaansa läpi kreivin henkivartijoiden.Kreivi tunsi kauhun puristavan sydäntään mutta hän rohkaisi itsensä ja hyökkäsi Ritarin kimppuun, lähestyessään ritaria kreivi huomasi punaisen lohikäärme tunnuksen ritarin panssarissa.Verilohikäärme-suvun vamppyyri kreivi ajatteli kauhuissaan.Katsoessaan ritarin kasvoja kreivi ajatteli kuoleman näyttävän samalta ja murtuneena vaipui polvilleen, viimeinen asia jonka hän näki oli ritarin miekankärki laskeutumassa päätään kohti.
Massi
*Semmonen osasto.*
Olipa kerran poika, nimeltänsä Taavetti Kuparipelto, sanottiin, että kuninkaallista sukua olisi tuo lapsonen.
Eräänä maanatai-aamuna, tämä poika, Taavetti päätti mennä vihdoinkin ostamaan sen miekan, josta oli haaveillut. Olihan hän muutaman kuukauden miekkaan säästänytkin kuukausirahansa, sanottiin, että miekka olisi oman hintansa väärti!
Taavetin ollessa tuossa kaupassa "Veken Valinnassa," hän kuuli kuinka takahuoneesta kuului kuisketta. "Tuolla on taas tuo miekanhiplari poika, pistetäänkö sinne "Osastolle" niin oppii läksynsä?
Taavetti ei valitettvasti kuullut tuota, koska oli niin kiihottunut tuohon miekkaan. Yht`äkkiä karvainen käsi tarttui häntä olasta ja kiskaisi hänet sinne "Osastolle!" Kuului vain saksiensivahdus, ja Taavetin kirkaisuääni nousi muutamalla oktaavilla ylöspäin..
von Kalteisen
En muista milloin ja kenen toimesta meitä oli viimeksi kutsuttu vakavissaan
osastoksi. Kevyt osasto Meander oli kutistunut taistelu taistelulta, nyt meitä saattoi
kutsua hädintuskin ryhmäksi. Meitä oli jäljellä vain kolme miestä ja mikä
naurettavinta, aliluutnantti Meander oli kuollut yli seitsemän kuukautta sitten.
Tätä menoa tulisimme myös kuolemaan olemattoman osasto Meanderin miehinä,
laserkivääreitämme puristaen ja Keisarimme nimi huulillamme. Pataljoonan tasolla
osastomme oli kadonnut miesvahvuudesta ja meidän neljän meanderilaisen onneksi
pataljoonan komentaja, Macharian-ristillä palkittu kapteeni Nessim, piti meitä
reservinään päämajassa.
Ehkäpä selviäisimme tästäkin kampanjasta ja kenties meidät täydennettäisiin
täyteen vahvuuteen. Osasto Meander sitten jälleen pataljoonan kärjessä,
murtamassa Keisarin vihollisten vapisevia rivejä.
Ihmiskilpi
Toivoton
Kaikki kokeet oli tarkistettu ja varmennettu. Tiedemiehet katselivat huolestuneina papereitaan, mutta tiesivät sisimmässään, että lukemat täsmäsivät, ettei niiden perusteella voisi tehdä kuin yhden ratkaisun. Potilas oli lähetettävä osastolle.
Kaksi raskaasti aseistettua vartijaa seisoivat keski-ikäisen, jo kaljuuntuvan, laihan miehen molemmin puolin nopeasti alaspäin kiitävässä hississä. Pian hissi saavutti määränpäänsä, ja ovet aukenivat päästäen vaimean suhahduksen. Toinen vartija tökkäsi miestä aseenperällä selkään, pakottaen tämän liikkeelle. Miehen paljas jalka astui nurmelle hänen katsoessaan pelokkaasti ympärilleen. Osastolla oli kirkasta, linnut lauloivat puissa ja läheisen puron vesi solisi hiljaa. Kaikkialla oli kaunista. Hissin ovet sulkeutuivat miehen takana jättäen hänet yksin seisomaan vihreälle ruohopeitteelle kauhun lamaannuttamana.
Nilarakh
Vapaus
Kyynel liukui sulavasti ja rauhanomaisesti jo hieman vanhaksi muuttuneen vangin rosoista poskea, jättäen jälkeensä vain vaalean raidan tuhkan kuluttamalle iholle. Puiset lattialankut olivat narahdelleet ontosti jokaisella tarkasti valitulla askeleella, jotka samainen vanki oli viimeisellä marssillaan luonut. Nyt oli enää yksi tuskallinen hetki jäljellä, ennen tapahtumaa, jonka jälkeen hän pääsisi maanpäälisistä tuskistaan lopullisesti. Jokainen sekunti tuntui kuin tunnilta ja jokainen nykäisy käsien ympäri kiedotuista vöistä, tuntui samalta kuin puukko olisi upotettu hitaasti ranteiden sisään samanaikaisest kääntämällä. Uusi kyynel vierähti poskelle. Vanki oli valmis nyt kestämään ne viimeiset tuskaiset minuutit jotka hän tuossa tulisessa hornan kattilassa joutuisi viettämään. Ennen vapauttavaa kuolemaa.
huussi
Kusta kuin verta
"Voitokkaita oomme taas, kuolee kusiaiset. Sitten hellii urhojamme nätit satiaiset!" muurahaiskomentajan marssilaulu kaikui pitkin havunneulasten peittämää maanpintaa.
Sadattuhannet kurinalaiset muurahaissotilaat liikkuivat siisteinä riveinä kohti määränpäätään. Muutamat heittivät herjaa leikkimielisesti toisilleen keventääkseen tunnelmaa, jotkut taas tärisivät varusteissaan, ja muutamat jopa erehtyivät laskemaan alleen. Nämä saivat välittömästi kusiaisenleiman, ja jopa komentajat myhäilivät kaksimieliselle nimitykselle. Se teki hyvää moraalille.
"Riviin järjesty!" herra Pikkarainen mylväisi. Valtava joukko pysähtyi ja muodosti nopeasti symmetriset rivistöt.
"Vihollinen on peloissaan", hän aloitti heristäen neljää käsivarttaan. "Miksikö? Teidän takianne, miehet! Te olette koko muurahaisten sotahistorian kurinalaisin ja pätevin joukko-osasto, mitä on koskaan maailma saanut kokea. Miehet, tappakaa ne kaikki!"
Viimeksi muokannut Viikate, Pe 31.03.2006 23:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"Ja tarkemmin silmäillen löydykkään ei mitään naurettavaa"
-
Ihmiskilpi
- Viestit: 420
- Liittynyt: Pe 16.08.2002 14:15
- Paikkakunta: Toijala Rock City
Sotatonttu
Edit: tulkitsen Viikatteen höpinät niin, että kuka vaan voi ottaa kantaa sadasta sanasta luistaneiden kohteluun, eli otetaanpa nyt
. Mielestäni asiaa voisi tämän kerran katsoa läpi sormien, mutta tämänkertaisen kilpailun voittajan pitäisi tosiaan vääntää rautalangasta nuo säännöt oikein kunnolla. Joku sellainen mukava tiivistelmä lihavoinnilla ja megalomaanisella fontilla, jonka seuraavat voittajat voivat sitten copypasteta omien ketjujensa alkuun.
Edit: tulkitsen Viikatteen höpinät niin, että kuka vaan voi ottaa kantaa sadasta sanasta luistaneiden kohteluun, eli otetaanpa nyt
Viimeksi muokannut Ihmiskilpi, Pe 31.03.2006 22:21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Ihmiskilpi
- Viestit: 420
- Liittynyt: Pe 16.08.2002 14:15
- Paikkakunta: Toijala Rock City
-
Sotatonttu
- Viestit: 217
- Liittynyt: Su 25.09.2005 19:41
- Paikkakunta: Espoo
Ihmiskilpi.
Ja tosiaan, eikös jatkossa kannattaisi kopioida kilpailuun aina ne ensimmäiseen kisaan laitetut säännöt? Täytyisi myös mainita, että kaikki tarinat, joissa ei ole tasan sataa sanaa hylätään. Vai kannattaisiko tehdä erikseen Sata sanaa - säännöt -ketju, jonka voisi aina linkittää jokaiseen kilpailuun?
Ja tosiaan, eikös jatkossa kannattaisi kopioida kilpailuun aina ne ensimmäiseen kisaan laitetut säännöt? Täytyisi myös mainita, että kaikki tarinat, joissa ei ole tasan sataa sanaa hylätään. Vai kannattaisiko tehdä erikseen Sata sanaa - säännöt -ketju, jonka voisi aina linkittää jokaiseen kilpailuun?
- Blackguard
- Viestit: 1568
- Liittynyt: La 28.02.2004 09:40
- Paikkakunta: Heinola - Porojen Maa
Komppaan Sotatonttua ja Kilpeä. Tällä kertaa katsotaan läpi sormien, mutta vastaisuudessa ei. Säännöt voi toki ilmoittaa selkeämmin, mutta jos siin älukee, että TASAN SATA sanaa, niin ei pitäisi olla ymmärtämisvaikeuksia. Pistä Viikate muutkin stoorit sekaan, niin voin ääneni antaa.
"Jazz on imperialistien ideologinen ase vallankumouksellisten kansojen degeneroimiseksi." - Kim Il Sung
- Blackguard
- Viestit: 1568
- Liittynyt: La 28.02.2004 09:40
- Paikkakunta: Heinola - Porojen Maa