Murgo & Feuerstein III: Koston hetki

[Kennedy]

Vihreä jaarli istui Kolmen Hauenpään majatalon parhaassa huoneessa ja mietti. Oikealla kädellään hän piirusteli luonnosta hyökkäyksestä Ferdinand Feuersteinin majapaikkaan, vasemmalla piteli märkää kangasmyttyä vasten vasenta silmäänsä, jonka Murskaaja-Murgo oli lyönyt mustaksi edellisenä yönä.
”Hm… jos Miguel heittää savupommin piipusta alas ja minä seison etuovella.. hm, hm…” hän pohti ja piirsi pergamenttiin nuolia. Edellisyönä Feuerstein oli selvinnyt, koska jaarli oli ollut liian varomaton. Hänen jättiapurinsa oli rynninyt paikalle ja yllättänyt koko joukon, vaikka Feuerstein oli nimenomaan vaatinut taistelua mies miestä vastaan. Hän ei ilmeisesti sittenkään ollut niin periaatteen mies kuin hänen taustansa antoi ymmärtää. No, jaarli mietti, nyt minulla on suunnitelma, tynnyrillinen mustaa ruutia ja kymmenen pistoolia. Hän suki tuuheita mustia viiksiään tyytyväisenä. Nyt kumpikaan ei pääsisi pakoon…
”H-hjerra?” kuului pelokkaan tuntuinen ääni hänen takaansa.
”Niin, Aleksei?” hän kysyi kääntymättä puhujaa kohti. ”Mikset ole tarkkailemassa?”
”Mjurgo ja Fjeuerstjein pjoistuivat juuri Nulnista, hjerra.”
”Mitä?” jaarli kysyi ja kääntyi. ”Miten ne pääsivät portista? Vankilapaon jälkeen kaupunki on ollut täynnä etsintäkuulutuksia!”
”Vjanha kikka, hjerra. He kjätkeytyivät Averheimiin matkalla olleisiin hjärkävjankkureihin.”
Niinpä niin, jaarli pohti, eivät vartijat kuitenkaan jaksaisi kaikkia lasteja tutkia, vaikka niin olikin määrätty. ”Mitä vankkurit kuljettavat?”
”Hiiltä.”
”Hyvä on… kuka heitä nyt tarkkailee?”
”Öh. Äh… ei kjukaan… mutta onkjo se tjarpeellistakaan? Mehän tjiedämme että he ovat matkalla Averheim—”
”Eivät ole, pöljä!” jaarli kimmastui. ”He hyppäsivät tietysti kärryistä heti portin jälkeen! He ovat matkalla Altdorfiin tappamaan toimeksiantajani. Sinun ansiostasi hukkasimme jäljet heti alkuun!”
”O-olen pah—”
”Ei riitä, mies! No, lähetä nyt kirjekyyhky Franzescalle Altdorfiin, että tarkkailee heitä kun he saapuvat. Me otamme ratsut ja lähdemme myös sinne!”

***

”Mull on nälkä”, totesi Murgo.
”Kestä nyt sentään Altdorfiin asti”, tiuskaisi Feuerstein hevosensa selästä. ”Matkaa ei ole kuin muutama maili enää.” Matka Nulnista Altdorfiin oli ollut pitkä. Feuerstein oli varastanut hevosen eräältä tilalta Nulnin pohjoispuolella, mutta Murgolle ei tietenkään hevonen sopinut, joten hän oli juossut koko matkan yhtä nopeasti kuin hevonen. Silti he olivat olleet matkalla päiväkausia. He eivät olleet hirveästi taukoja pitäneet, mitä nyt pysähtyneet nappaamaan joltakin laitumelta lehmän tai pari silloin tällöin, jotta mahdolliset takaa-ajajat eivät saisi heitä helposti kiinni. Mitään ihmeellistä ei ollut matkalla tapahtunut, mikä huolestutti Feuersteinia. Vihreä jaarli ei yleensä jättänyt uhrejaan hetkeksikään rauhaan.
”Tauko”, huohotti Murgo. ”Täs tulee hiki. Mä tarvin pienen huilitauon.”
”Hyvä on, hyvä on…”
Kaksikko pysähtyi tienvarteen ja Murgo rojahti maahan ähkäisten. Feuerstein otti satulalaukustaan vesileilin ja joi pari kulausta. Hän heitti jätille paistetun lampaankoiven, jonka tämä tunki kurkustaan alas silmänräpäyksessä maiskuttaen äänekkäästi. Yököttävää, hän ajatteli ja käänsi katseensa muualle. Hän mietti samalla, mitä tekisi, kun he lopulta pääsisivät perille. Gärtner oli maininnut velhon asuvan Altdorfin velho-opistossa, jonne hyökkääminen olisi ollut itsemurha isolla I:llä. Velho oli korkea-arvoinen astromantikko, joka pystyisi käristämään heidät korpuiksi kolmella sanalla, joten ainoa kyseeseen tuleva keino oli yllättää hänet, kun hän olisi jostain syystä poissa opistolta.

***

Tasanko rajautui lännessä vuoriin ja idässä kukkuloihin, joille oli asettunut kolmetuhatta Imperiumin sotilasta. Vuorilta oli hyökännyt vampyyri nimeltä Waldemar von Scheer ja hänen epäkuollut legioonansa, joka oli jo tuhonnut muutaman maatilan alueelta. Heti Altdorfiin saavuttuaan Feuerstein ja Murgo olivat saaneet selville, että armeija marssi länteen. Eräs tieto oli kuitenkin vielä tärkeämpi: Herbert Dunkelwald olisi taistelussa mukana. Jos hän kaatuisi kahakassa, he eivät saisi kostettua! Niinpä Feuerstein oli käskenyt jätin hankkia jonkin ampuma-aseen, varsijousen tai kiväärin tai vastaavan, joka yltäisi tarpeeksi pitkälle, ja seurata sitten armeijaa. Hän itse tarkkailisi tilannetta ja etsisi sopivan ampumispaikan, kunhan joukot olisivat asemissa. Hän olikin löytänyt hyvän mäen Imperiumin linjojen takana. Heti seuraavalla, matalammalla kukkulalla, noin kuudenkymmenen askeleen päässä, olivat Dunkelwald ja toinen velho sekä muutama Pantteriritari heitä vartioimassa.
Tasangon länsilaidalla näkyi sankka pölypilvi. Epäkuolleiden armeija lähestyi, ja sotilaat järjestivät rivejään. Kranaatinheittimiä ladattiin ja osasto Valtakunnankaartin ritareita iltapäivän auringossa hohtavissa haarniskoissaan siirtyi vasemmalle sivustalle valmiiksi taktiseen vastahyökkäykseen. Feuerstein käveli vähän matkaa kaupunkia kohti ja tähysti. Murgoa ei näkynyt vielä. Toivottavasti hän ei tunaroi koko hommaa, Feuerstein ajatteli. Ei kai ampuma-aseen hankkiminen voinut kovin kauan kestää?
Jätti ilmaantui muutaman minuutin kuluttua näkyviin. Feuerstein heilutti käsiään ja lähti tätä kohti. Murgo huomasi hänet ja alkoi juosta. Mutta jätillä näytti olevan mukana jotain omituista…
”Mikä helvetti tuo on?!” Feuerstein tiuskaisi, kun Murgo oli tarpeeksi lähellä kuullakseen ilman huutamista.
”Ampuma-asehan tää, niinku käskit”, jätti vastasi.
”Tuo on kanuuna! Minä annan yksinkertaisen tehtävän: hae ampuma-ase. Kivääri, varsijousi tai vastaava. Ja sinä löyhkäävä, pässinpäinen, minotaurinaivoinen sontaläjä tuot minulle TYKIN!! Olisit saman tien varastanut Ulricin Ukkosen!” Ulricin Ukkonen oli jättimäinen tykki, jota oli käytetty Kaaoksen hyökkäyksen aikaan ja jonka lataamiseen oli tarvittu jättiläinen ja kääntämiseen hevoslauma.
”Hö, emmä voi, sehä on Middenheimis! Ja mitä sit? Kyl täl voi ampuu ja ainaki yltää pitkälle.”
”En minä voi tuollaisella ampua!” Feuerstein raivosi. ”Eihän siinä ole edes lavettia! Lähetä jätti asialle ja mene itse perässä…”
”Ei haittaa. Mä kyl voin ampuu täl, ei siin mitää”, Murgo tokaisi.
”Mitä sitten jos, tai kun, ammut ohi? Taistelun melukaan ei peitä tuon jylinää!”
”Tuskin ammun ohi”, jätti vastasi virnuillen ja otti taskustaan kourallisen kuparinauloja ja lasisen pullon. ”Näillä ammuksilla tulee silppuu vähä muustaki ku siit velhosta!”

Epäkuolleet olivat nyt enää parinsadan askeleen päässä Imperiumin linjoista. Murgo ja Feuerstein olivat menneet asemapaikalleen ja seurasivat, kun kranaatinheittimet avasivat tulen luurankorykmenttiä kohti. Kymmenittäin luurankosotilaita kaatui, mutta puolet nousi takaisin pystyyn. Kiväärimiesten yhteislaukaus niitti zombeja kuin heinää. Dunkelwald alkoi loitsia.
”Ammunko?” kysyi Murgo.
”Et vielä! Odota, kunnes taistelu on täydessä käynnissä.”
”Okei.”
Velho nosti kätensä ilmaan ja lausui muutamia sanoja. Salamoita ryöppysi hänen sormistaan ja iskeytyi suoraan haamukomppaniaan, joka lähestyi linjoja oikealla sivustalla. Toinen velho noudatti esimerkkiä. Salamat tuhosivat noin kolmanneksen haamuista ja velhot valmistautuivat uuteen loitsuun. Yhtäkkiä armeijoiden toiselta puolelta singahti mustia tomupilviä päin hilparimiehiä. Noin viisitoista kaatui niille sijoilleen, mutta takaa astui uusia miehiä peittämään aukot.
Nyt zombien ja luurankojen etulinja saavutti Imperiumin sotilaat. Epäkuolleita oli suunnilleen yhtä monta kuin ihmisiäkin, mutta vampyyri ja hänen nekromantikkonsa nostivat niitä lisää vasemmalle sivustalle. Vasta nostettu lauma iski keihäsmiesten kylkiin, ja vain Valtakunnankaartin vastaisku pelasti etulinjan paniikkiaallolta. Ritarit jatkoivat hyökkäystään kaadettuaan zombijoukon, ja teurastivat yhdessä keihäsmiesten kanssa lauman suuria, mustia susia. Taistelu alkoi jo pikku hiljaa kääntyä Imperiumin eduksi, kunnes von Scheer itse ilmaantui etulinjaan ja haastoi ritareiden komentajan kaksintaisteluun, jonka vampyyri helposti voitti. Ritarit jatkoivat taistelua, mutta keihäsmiesten hermo petti ja he pötkivät pakoon. Vampyyri nauroi ja huitaisi moukarillaan maahan ritarin toisensa jälkeen. Hänen kimppunsa kävi vapaakomppania yhdeltä ja kapteenin johtama miekkamiesrykmentti toiselta suunnalta, ja vampyyri joutui ylivoiman edessä vetäytymään vähän matkaa.
”Ammunko?”
”Hetki; odotetaan kunnes hän alkaa tehdä uutta taikaa.”
Lepakkoparvi syöksyi taivaalta linjan taakse. Pantteriritarit ryhmittyivät puolustukseen ja velhot jäivät suojattomiksi. Dunkelwald alkoi messuta loitsua.
”NYT!” Feuerstein sihahti ja peitti korvansa. Murgo sytytti tulilangan ja tähtäsi.
Tykki jyrähti korviahuumaavasti ja ryöppy lasinsirpaleita ja nauloja sinkoutui velhoja kohti. Molemmat velhot silpoutuivat kappaleiksi silmänräpäyksessä.
”Hieno laaki!” Feuerstein riemuitsi.
”Tä?” Mörähti Murgo ja ravisti päätään. ”Emmä kuule mitää.”
”Anna olla… häivytään!” Armeija oli huomannut kanuunan laukauksen, tietysti, ja oli lähettänyt vapaakomppanian heitä kohti. Kaksikko pomppasi pystyyn ja ampaisi pakoon. Vapaakomppanian miehet huomasivat heidät ja kiihdyttivät vauhtiaan juoksuksi. Feuerstein loikkasi hevosensa selkään ja käänsi sen kohti Altdorfia.

***

Tykki jylisi parin mailin päässä edempänä. Voi ei, Vihreä jaarli ajatteli, oliko jätti osunut velhoon? Franzesca, hänen tarkkailijansa Altdorfissa, oli tiedottanut jätin varastaneen viidentoista paunan kanuunan ja juosseen länteen. Jaarli oli laukannut miestensä kanssa täyttä vauhtia taistelupaikkaa kohti, mutta oli voinut silti myöhästyä.
”Vauhtia!” hän huusi. ”Vaikka tuo laukaus olisikin osunut Dunkelwaldiin, en aio jättää noita kahta henkiin!” Hän kannusti ratsuaan vieläkin kovempaan vauhtiin.
He ratsastivat täyttä laukkaa harjanteen yli…
…ja törmäsivät päistikkaa Murgoon ja Feuersteiniin, jotka olivat tulossa toiselta puolelta.



Pyydän anteeksi tarinan viivästymistä. Alkuvaiheen kirjoittaminen sujui ihan hyvin, mutta keskikohdassa homma muuttui melkoiseksi pakkopullaksi ja koko juttu täytyi miettiä uusiksi. Siinä meni jonkin aikaa.
Ja lopuksi huomautus: Ulricin Ukkonen oli todellakin käytössä Middenheimissa SoC:n aikaan, luin siitä tarinanpätkää muistaakseni SoC- kirjasta.

[Heretic]

haa kosto oli suloinen....hauska kohta kun Murgo veti kanuunalla velhon kuoliaaksi... hauskaa........onko tähän tulossa jatkoa milloin?

[Karl Van Dieter]

hyvä tarinan pätkä ja mukavan pitkäkin. Murgo on yliveto äijä... ööh tai siis jätti. =)

[Kennedy]

onko tähän tulossa jatkoa milloin?

Taisin kyllä viime jutun yhteydessä jo mainita, että kirjoitan yhden viikossa, eli ensi viikon alkupuolella.

(Ja sitten juonipaljastus: seuraavassa osassa on luvassa kaksikon julkinen mestaustilaisuus!)

[Heretic]

ei, älä tapata Murgoa ja laiheliinia.....vaan jatka hyvien päähenkilöitten tarinaa eteenpäin....suosio vain laskee kun tapatat

[Kennedy]

Kuka väitti että tapatan? En minä aio tarinaa vielä lopettaa. Sittenpä näette...

[jujo]

vihdoinkin jatkoa tähän hyvään ja erilaiseen tarinaan...loistava parivaljakko....nuo Murgo ja Feuerstein.......

[Heretic]

(Ja sitten juonipaljastus: seuraavassa osassa on luvassa kaksikon julkinen mestaustilaisuus!)

Kuka väitti että tapatan? En minä aio tarinaa vielä lopettaa. Sittenpä näette...

ai hyvä näin....säikähdin vain kun luin tuon ylemmän kohan