Miun lyhyet: Pikku-Ville

[Hollo]

Eli tuossa pitkästä aikaa lyhykäistä turinaa tänne. Fiilispohjalta kirjoitettu, kuten edellisetkin lyhykäiset pätkät.


Takkatuli paloi hiljaa, kuten se oli tehnyt koko illan ajan. Tasainen, rauhallinen hengitys kävi hiljaisessa huoneessa keinutuolin natinan rytmittäessä sitä vanhanaikaisella tunnelmanluonnillaan. Sitten kuului räsähdys! Takassa napsahti jotain, ja huoneeseen tulvahti savua. Vanhus säpsähti hereille tuolissaan ja nousi yllättävän ripeästi yskähtäen.
”Pikku-Ville!” hän rykäisi tiukasti. ”Ei käpyjä saa heittää tuleen sisätiloissa, nehän räiskyvät. Eikä havupuiden oksiakaan, ne savuttavat!”

Ville-poika nousi tuvan puulattialta jalat ristissä ja otti askeleen taaksepäin, ettei kaatuisi ukin nopean reaktion voimasta.
”Anteeksi, isoisä”, hän sanoi alentuvasti ja painoi päänsä jyrsijämäisesti koukussa olevien käsiensä ylle. ”En tiennyt.”

Ukki huokaisi syvään ja avasi ikkunan, että vähäinen savu pääsisi liukenemaan iltatuuleen. Hymyillen hän kääntyi katsomaan pojanpoikaansa, joka tuijotti nolona lattiaan.
”Älä mökötä, Ville. Ethän sinä voinut tietää”, vanhus sanoi lempeästi. ”Mutta tästä lähtien sinä tiedät, ja toivon, että tunnet oppineesi jotain aivan uutta ja tarpeellista.” Pikkupojan kasvot kirkastuivat, ja hän hymyili iloisena.
”Tulenhan, poika, ukin syliin, niin saat kuulla pienen tarinan”, isoisä murahti iloisesti, kun oli asetellut leveän takamuksensa taas keinutuoliin.

Yhäkin viatonta hymyään pitävä Ville kapusi vanhuksen avustuksella tämän reisien päälle ja nojautui taaksepäin niin, että ukki pystyi haistamaan nopeasti sukulaispoikansa hiuksia.
”Minkä tarinan sinä kerrot, ukki?” poika kysyi innostuneena. Isoisä hymyili ja antoi olkapäidensä valahtaa alaspäin.
”Ukki kertoo nyt opettavaisen tarinan tietäväisyydestä ja moraalista. Ne ovat hyvin tärkeitä asioita sitten myöhemmin, Ville-poika.” Ville nyökkäisi hilpeästi ja asettui mukavammin ukkinsa syliin.

”No niin”, vanhus aloitti. ”’Olipa kerran eräässä kauniissa maassa kuningas ja kuningatar. He pitivät kovasti toisistaan ja ajattelivatkin hankkia itselleen lapsen, tuollaisen pikku kullanmurun, kuin sinä, Ville. Noh, kuitenkaan kaikki ei mennyt hyvin, kuningattaren munasolu ei tahtonut irrota, eikä lapsia oikein pystytty saamaan…’”
”Mistä lapset tulee?” Ville kysyi keskeyttäen. Ukki ärähti, mutta rauhoittui pian.
”No mutta, tiedäthän sinä sen vallan hyvin, Ville. Olenhan minä sen sinulle selittänyt”, hän vastasi. Poika nyökkäsi ymmärtäväisenä ja sanoi itsevarmasti: ”Emättimestä.”

Isoisä nyökkäsi ja jatkoi tarinaansa.
”’Kuningas oli suivaantunut. Hän ei saisi jälkeläisiä vaimonsa kanssa kenties koskaan. Joten yön tultua hän haki linna keittiöstä leveän lihaveitsen ja paloitteli kuningattaren tämän omaan sänkyyn. Et usko, Ville, kuinka paljon verta ihmisestä tuleekaan, jos niin vain halutaan.’” Poika nyökkäsi.

”’Kuitenkin, kuningas leikkasi vaimonsa vatsan auki ja työnsi päänsä haavaan tarkistaakseen, mikä oikein oli hätänä. Älykkäänoloisesti hän hymähteli edetessään silminensä vuoroin pitkin kuningattarensa suolistoa ja vuoroin pitkin hänen henkitorveaan. Käväisi hän muuten myös vatsassa ja sydämessä, nuoleskeli verenkin niiden pinnalta, ja nielaisi maksan kokonaisena. Tiesitkö, Ville, että maksa on suoraan vatsasta otettuna aika limaista tavaraa. Se, mitä sinä syöt, on paistettua.’”

Ukki ähkäisi reidessään tykyttävän suonenvedon vuoksi, ja vaihtoi hiukan asentoaan. Pehmeästi hän painoi leveän kämmenensä lapsenlapsen oikealle kankulle ja hieroi hiljalleen sen kiinteää, lähes luisevaa pintaa, kun siirsi painoaan toiselle puolelleen. Ville hymyili viattomasti.
”Mitä sitten tapahtui, ukki”, hän kysyi.

”’Kuningas uskoi löytäneensä vian, ja väänsi vähäisellä tietämyksellään pari sisäelintä toistensa ympäri. Sitten hän kokeili uudestaan lapsentekoa, eikä hänen vaimonsa kauheasti vastustellutkaan, ja kiljaisi pian voitokkaasti, kun vähän ajan päästä avonaisesta haavasta alkoi kömpiä vaivalloisesti kurnuttaen pieniä, mustia vauvoja kietoutuneena kuningattaren ohutsuoleen. Miespuolisia kaikenlisäksi.’”

Ville tuijotti lumoutuneena isoisäänsä äänettömän kunnioituksen vallassa. Hänen hohtava katseensa janosi selvästi tietää lisää. Ukki siirsi taas hieman sukulaispoikaansa ja laski kämmenensä tämän reidelle, lähelle nivusia.

”’Lapsilla ei siis ollut lainkaan äitiä, mutta hyväsydäminen isä ei halunnut lapsiensa jäävän paitsi kummankin vanhemman rakkaudesta. Niinpä hän tekikin, että yönturvin hiipi hän sille samaiselle vuoteelle, missä oli siittänyt pienokaisensa, ja jäätelökauhan kaltaisella instrumentilla, poisti mätänemisvaiheen aloittaneet elimet. Aamulla hän tarjoili lapsilleen, lempeästi hymyillen, aamiaisen heidän kuolleen äitinsä pingotettu iho päällään.’”

”Sattuiko kuningataräitiä, kun kuningas puki hänet päälleen”, Ville kysyi hölmistyneenä hämmästyksissään. Ukki katsoi pienen tovin pojanpoikaansa hiljaa.
”Sattui”, hän vastasi yksikantaan, ja valmistautui lopettamaan kertomuksensa.

”’Kuninkaan kaksoiselämä oli tuskallisen vaikeaa, muttei hän hennonut paljastaa totuutta pojilleen. Niinpä hän keksi loistavan tavan hoitaa tuska ja murhe pois päiviltä: hän murhasi lapsensa. Ja tuon hirmuteon teki hänen vaimonsa, joka tunnustikin innokkaasti tekosensa. Koko kylä näki hänen heiluttavan vetelää kättään rintavarustukselta ja huutavan: ”Minä tapoin jokaisen lapsoseni, ja pidin siitä!’”

”Noh, tottahan se oli, että kuningas oli vain ripustanut kuningattaren nahan harjannokkaan, ja antanut sen killua tuulessa aurinkoisena kesäpäivänä”, ukki lisäsi varmistaakseen, että Ville ymmärsi mahdollisimman hyvin tarinan tarkoituksen.
”Mitä sitten tapahtui?” poika kysyi. Ukki vaikutti ärtyneemmältä. Vanhus huokaisi ja alkoi nousta, mikä sai Villen pudottautumaan lattialle hänen mukanaan.
”Kaikki elivät elämänsä onnellisena loppuun asti”, ukki vastasi.
”Kuningatarkin?” Ville varmisti ääni vinkuen.
”Kuningatarkin… No niin, on aika painua pehkuihin, vanhempasi tulevat tunnin päästä kotiin Käypäs vielä iltapesulla.” Pikkupoika seisahtui äkisti.

”Ukki”, Ville aloitti arasti. ”Minä en taida ylettyä poistamaan sitä pent… pentram… grammaria selästäni.”
”Pentagrammia”, isoisä korjasi. ”Hyvä on, Ville. Minä tulen kanssasi kylpyhuoneeseen. Odota hetki, kun riisuudun.”

Kohta jo Pikku-Ville kirmasi alastomana tuvan poikki, ja hänen ohittaessaan isoisänsä, tämä läiskäytti leikkimielisesti pojanpoikaansa takamuksille, mikä sai lapsen hihkaisemaan iloisesti. Kuului suihkun avautumisesta kielivä, kirskuva ääni. Ukki hymyili lempeästi, taivutti vanhan, turpean kehonsa poistaakseen pikkuhousunsa, ja laittoi tekohampaansa lasiin pöydällä. Ukki maiskautti hampaatonta suutaan kosteasti, asteli kylpyhuoneen ovelle ja sulki sen perässään astuttuaan sisään.



Olokaapa hyvät. Sana on vapaa olkoon se millaista tahansa.

[Anaheim]

jaa`a,taisi olla ensimmäinen pedofiili stoori sotussa...liittyikö tämä jotenkin miniatyyreihin?

[Karl Van Dieter]

Joo, oon kyllä tottunu verellä mässäilyyn, ja monien mielestä mulla on kieroutunut huumorintajukin, mutta tää meni jo peräti mun riman ali, mitä en uskonut ihan heti mahdolliseksi... Että onnittelut ainakin siitä...

[Hollo]

Joo, oon kyllä tottunu verellä mässäilyyn ym, mutta tää meni jo pahasti riman alta... Nii ja kuten edellinenkin jo kysyi: mitä tekemistä tällä on miniatyyrien kanssa?

Saanko kysyä, millä tapaa tämä meni "jo pahasti riman alta"?

Anaheim: Millä tapaa tämä on pedofiilitarina? Aika härskisti tuomitset.


Niin ja noista kommenteista vielä. Mielelläni en tuollaisia kommentteja ottaisi.

a) Ne eivät ole perusteltuja

b) Ne eivät ole mahdollisesti rakentaviakaan

[Rotten sound]

Mestari teos syntyessään, mutta ota noi pedefiili jutut pois jutkut nääs ovat semmosia kirkon raamatun ja moraalin tukahduttamia demokratian tuotksia.Tee seuraavalla kerralla warhammeriin liityvä ja ei mitään pedofiili juttua, koska muuten kaikki itkee "vali vali vali oon nyybä, joka itkee kaikesta".Nyt tarinaan tarinan juoni oli hyvä ja yksityis kohdat olivat selkää raapeisevia ja arvosana olis 9½

[Rune]

Anaheim: Millä tapaa tämä on pedofiilitarina? Aika härskisti tuomitset.

Sama kävi minulla mielessä. Pedofilismi nosti päätään tarinan tunnelmassa aika selvästi. Minusta on aika hassua, miten kiellät välittömästi kaiken tyylillisen mitä muut ihmiset löytävät tarinoista ja kritisoivat sitä, vedoten näppärästi siihen, 'ettei se nyt sellainen ollut', '...niin paha ollut' tai 'ei siinä silleen sanottu'. Mitä sitten yrität sanoa tarinallasi? Minulta nimittäin myös meni se vähän ohi. Tässä on selvästi joku syvempi merkitys (en ala tässä välissä kommentoimaan sen moraalin oikeellisuutta tai mitään muutakaan, kun en vielä ole tajunnut sitä sanomaa), mutten saanut siitä kiinni. Pedofiilipappa tuli kuitenkin mieleen tuosta, ja omituista jos kiellät sen, että se olisi mahdollista. Uskon että osaat tulkita omia tekstejäsi sen verta kriittisesti, että näet tuollaiset asiat ja pystyt selvästi päättelemään ja ennakoimaan, kuinka mikäkin asia tarinoissasi tulkitaan.

Hyvin oli kuitenkin taas kerrottu eikä kieloppivirheitä näkynyt. Kuitenkin, miten tämä todella liittyi pikku-ukkoihin? Toisekseen, en oikein, taas kerran, päässyt jyvälle siitä, mitä halusit tarinalla sanoa. Kieltääkö taiteilija sisälläsi sen paljastamisen, vai voisitko näin pyynnöstä raottaa vähän syvempää sanomaa? Yleensä saan kyllä otteen siitä sisällöstä, mutta tällä kertaa jäi hiukan hämärän peittoon.

[Hollo]

Anaheim: Millä tapaa tämä on pedofiilitarina? Aika härskisti tuomitset.

Sama kävi minulla mielessä. Pedofilismi nosti päätään tarinan tunnelmassa aika selvästi. Minusta on aika hassua, miten kiellät välittömästi kaiken tyylillisen mitä muut ihmiset löytävät tarinoista ja kritisoivat sitä, vedoten näppärästi siihen, 'ettei se nyt sellainen ollut', '...niin paha ollut' tai 'ei siinä silleen sanottu'. Mitä sitten yrität sanoa tarinallasi? Minulta nimittäin myös meni se vähän ohi. Tässä on selvästi joku syvempi merkitys (en ala tässä välissä kommentoimaan sen moraalin oikeellisuutta tai mitään muutakaan, kun en vielä ole tajunnut sitä sanomaa), mutten saanut siitä kiinni. Pedofiilipappa tuli kuitenkin mieleen tuosta, ja omituista jos kiellät sen, että se olisi mahdollista. Uskon että osaat tulkita omia tekstejäsi sen verta kriittisesti, että näet tuollaiset asiat ja pystyt selvästi päättelemään ja ennakoimaan, kuinka mikäkin asia tarinoissasi tulkitaan.

Hyvin oli kuitenkin taas kerrottu eikä kieloppivirheitä näkynyt. Kuitenkin, miten tämä todella liittyi pikku-ukkoihin? Toisekseen, en oikein, taas kerran, päässyt jyvälle siitä, mitä halusit tarinalla sanoa. Kieltääkö taiteilija sisälläsi sen paljastamisen, vai voisitko näin pyynnöstä raottaa vähän syvempää sanomaa? Yleensä saan kyllä otteen siitä sisällöstä, mutta tällä kertaa jäi hiukan hämärän peittoon.

1. Jeps. Eli kieltämisestä ei ollut tässä kysymys. Lähinnä vain mukasarkastisesti vihjailin, että sitä perustelujenkäyttöä voisi yrittää harrastaa.

2. Jeps. Olihan ukissa noita lapsirakkauteen viittaavia tekijöitä. Helpostihan hänestä pedofiilin mieltää, mutta oliko mies koskaan lapsien kanssa "peuhannut" ? Peuhasiko se edes tuon pojan kanssa suihkussa? Tekeekö se ihmisestä pedofiilin, jos vain ajattelee? Merkityksettömiä tietoja, mutta kunhan nyt mainitsin.

3. Että ihan taiteilija sisälläni. Kuulostipa sarkastiselta. Eli juu, tässä ei ollut (ei ainakaan ollut tarkoitus olla) mitään sen syvällisempää ajatusta. Ihan huumorimielellä kirjoitettu, kuten edellisetkin lyhyet turinani. Eli ei mitään erikoisempia yritetä tällä saarnata.

[Rune]

3. Että ihan taiteilija sisälläni. Kuulostipa sarkastiselta. Eli juu, tässä ei ollut (ei ainakaan ollut tarkoitus olla) mitään sen syvällisempää ajatusta. Ihan huumorimielellä kirjoitettu, kuten edellisetkin lyhyet turinani. Eli ei mitään erikoisempia yritetä tällä saarnata.

Näh, en sentään sarkasmia hakenut. Tällä kertaa kysyin ihan ilman taka-ajatuksia. Yhäkin kuitenkin jäi epäselväksi, liittyikö tämä nyt mitenkään pikku-ukkeleihin? En tahtoisi nipottaa, mutta kun kerta muillekin on asiasta aina (poikkeuksetta) huomautettu, niin miksi rikkoa traditiota. Sotavasara kun kuitenkin on vain warhammer-, rackham-, reaper- jne tarinoille tarkoitettu. Saattaisit saada hieman parempaa ja kehittävämpää kommenttiakin esim. Risingshadowissa tai jollain muulla kirjallisuusfoorumilla. Tiedämme varmaan molemmat, ettei sotavasara ole tarinoille ja novelleille se kaikkein ihanteellisin julkaisualusta, jos tahtoo oikeaa kritiikkiä tai kommenttia tarinoilleen.

[Thelacan]

Etenkään tarinoille, jotka eivät nyt miniatyyripelien fantasia-maailmaan liity oikein mitenkään.
Minua on ruvennut huolestuttamaan tämä sinun lipsuminen, ennen niin loistavista tarinoista näihin ihmeellisiin turinoihin, joissa ei tunnu olevan minkäänlaista tarkoitusta.

[Skrixqueek]

No niin, tämä on huomattavasti parempi, kuin kisatarinasi. Mukavaa tarinointia vaarilta, johdonmukaisesti kerrottu ja loppukaan ei ollut niin ennalta-arvattavissa, kuin kisatarinassasi. Tykkäät ilmeisesti käsitellä kipeitä ja arveluttavia teemoja. Ei siinä mitään, kunhan et heitä överiksi, niinkuin Ihmiskunta ykkösessä. Tosiaan, Risigissa saattaisit saada muunlaistakin kommenttia.

[jujo]

tommonen pedofilismi ei kyllä mun mielestä liity mitenkään figuihin..........

[Karl Van Dieter]

moka

[Karl Van Dieter]

No, ilmeisesti tuo oli vitsi (?), ja jos ei niin olen huolissani. Jos se oli vitsi niin miksei ketään naurata? Koska se meni riman ali...

Mutta ei kuitenkaan mitään niin pahaa, ettei siitä löytyisi jotakin hyvääkin, nimittäin oli se kuitekin kerronnallisessa mielessä ihan ok tarina, joten kunhan löydät jonkun "hyvän maun rajoissa" olevan aiheen, niin sitä voisi lukea ihan jo sisällönkin vuoksi...

[Dalamar]

No niin, tämä on huomattavasti parempi, kuin kisatarinasi. Mukavaa tarinointia vaarilta, johdonmukaisesti kerrottu ja loppukaan ei ollut niin ennalta-arvattavissa, kuin kisatarinassasi. Tykkäät ilmeisesti käsitellä kipeitä ja arveluttavia teemoja. Ei siinä mitään, kunhan et heitä överiksi, niinkuin Ihmiskunta ykkösessä. Tosiaan, Risigissa saattaisit saada muunlaistakin kommenttia.

Risingissa mennään massan mukana ja arvostetaan yleisesti ottaen sellaista FR-massafantasiaa. Sen todistaa jo ikärajoitus tarinoissa mitä sinne saa pistää. Valitettavaa että huussi ei voi sivistää heitä.

[The Captain]

Tähän foorumiin saatte laittaa kaikki itse kirjoittamanne tarinat ja kertomukset 40k- tai FB-maailmoista ja sen asukkaista. Säästäkää kertomukset omasta elämästänne ja maailmastanne muille foorumeille.

Huussi voi perustella YV:nä moderaattorille, miten omasta mielestään noudatti tätä ohjetta tarinansa kohdalla. Hyvän perustelun myötä lukko aukeaa.