Archon Delila ja Lukkikuningattaren salaseura

[The Captain]

Suuresti rakastamani hahmon, Archon Delilan, tarina on viimeinkin saatu päätökseen. Tässä linkit, joita seuraamalla tuo tarina (joka on samalla Dark Eldar -armeijani taustatarina) löytyy teidänkin luettavaksenne.

Osa 1: Uusi alku
Osa 2: Paluu Commorraghiin
Osa 3: Colimarin tuomio
Osa 4: Hämähäkin verkko
Osa 5: Verkko repeää

Armeijani on yhä pelikentällä, ja pelien kuvaamat taistelut sijoittuvatkin johonkin osien 3 ja 4 välille. Delila on ollut hyvin voitokas komentaja, ja hänen armeijallaan pelaaminen on ollut nautittavaa. Joskus on tullut kirveleviä tappioita, mutta niistäkin on jäänyt enimmäkseen hyviä muistoja (mm. ikimuistoinen taistelu Kotkassa Jamopowerin Eldareita vastaan).

Lisää muistoja kerätään Kouvolan liigassa kevään aikana. Delila ei jouda vielä hyllylle pölyttymään.

[Daroc]

Yksinkertaisesti parasta mitä tältä foorumilta voi lukea (älä anna sen nousta päähän se ei ole niin hyvää se). Osaisivatpa muutkin kirjoittaa.

[Rokottaja]

Äklöhyviä tarinoita.
Yleensä kaikissa taisteluraporteissa dark eldarit ovat hävinneet, ne ovat vähän kuin fantasyn drug elfot. Mahtaa vaatia älliä voittaa deldareilla.
Eihän siinä raiderissakaan ole kuin yksi dark lance, kun taas jossain speissarien dredissä voisi olla vaikka missile launcha ja twin linked laaserkajautin.
Eikä deldareilla tietääkseni kellään ole mitään kaikenkestävääsuperpanssaria.
Miten niillä nyt voittaa?

[NiTessine]

Hienoja tekstejä. Hienoja. Paljon, paljon parempia kuin muut tarinat ja novellit mitä Sotavasaraan on postattu. Etenkin vitosluvun lopetus. Tarinan tyylikäs lopetus voi olla vaikeaa, mutta tässä se on onnistunut mainiosti. Onko lisää kirjoituksia odotettavissa lähitulevaisuudessa?

[Mysterous]

Saako mistään luettua Blood Angel armeijan historiaa (ainakin se näytti siltä että olisit sillekkin sen tehny)?

[naulapaa]

ihan mahtava.toi loppu oli todellinen yllätys.tosi hyvä.lisää kiitos

[The Captain]

Juu, ei tämä suosio mihinkään päähän nouse, siellä on jo liikaa sahajauhon ja kusen sekoitusta, että sinne mitään muuta mahtuisi... Enkä muutenkaan luota teidän arvostelukykyynne niin paljon, että luulisin tarinoita oikeasti hyviksi.

Blood Angel -armeijani taustaan perustuva novellitrilogia on tekeillä, saa nähdä, saanko sen joskus uloskin.

Dark Eldareilla voittaa, kun on 1) hyvä taktiikka (nopeutta kannattaa käyttää hyväksi, samoin maastoa. Joka vuoro ei tarvitse ampua kaikilla aseilla, jos se tarkoittaa suojan menettämistä); 2) hyvä noppatuuri (tämä ratkaisee oikeastaan kaiken, unohtakaa muut selitykset); 3) kokematon vastustaja (ei välttämätöntä, jos sillä on huono noppatuuri).

NiTessine: yleensä kehitän tarinani niin, että keksin niihin ensin lopun, ja alan sitten rakentaa tarinaa sen eteen.

[Rokottaja]

Dark Eldareilla voittaa, kun on 1) hyvä taktiikka (nopeutta kannattaa käyttää hyväksi, samoin maastoa. Joka vuoro ei tarvitse ampua kaikilla aseilla, jos se tarkoittaa suojan menettämistä); 2) hyvä noppatuuri (tämä ratkaisee oikeastaan kaiken, unohtakaa muut selitykset); 3) kokematon vastustaja (ei välttämätöntä, jos sillä on huono noppatuuri).

Elikkä dark eldareilla pelaaminen on lähinnä onnesta kiinni.
Hyvän taktiikan nyt omaavat kaikki kauan pelanneet.
Se, että maasto kääntyy puolellesi riippuu onnesta. Toinen pelaaja tekee maaston ja ja toinen valitsee puolensa. (joku örkeillä pelaava tyyppi pistää tottakai koko maaston pelkäksi aavikoksi, ja rynnii päälle kaikilla. Jee)
Noppatuuri on onnea.
Kokemattoman vastustajan voittaminen on teurastus, ei voitto sinänsä.
En tahdo loukata, jos siltä tuntuu. Mutta minusta tuntuu, että dark eldarit ovat samanlainen otu, kuin dark elffit. Ja dark elffit ovat mielestäni vähän hmhm... No, antaa olla.

[The Captain]

Elikkä dark eldareilla pelaaminen on lähinnä onnesta kiinni.

Niinhän se on kaikilla. Huono-onnista pelaajaa eivät pelasta 2+ invut eivätkä S10 ordnance-aseet.

Se, että maasto kääntyy puolellesi riippuu onnesta. Toinen pelaaja tekee maaston ja ja toinen valitsee puolensa. (joku örkeillä pelaava tyyppi pistää tottakai koko maaston pelkäksi aavikoksi, ja rynnii päälle kaikilla. Jee)

Kaikki riippuu onnesta. Meillä päin on yleensä tapana, että kolmas henkilö tekee maaston, jolloin siitä tulee (teoriassa) tasapuolinen molemmille. Sillehän ei mitään voi, jos pelaajilla ei ole käytössään muuta maastoa kuin yksi kukkula ja kaksi puuta, mutta silloin deldarit häviävät jo muista syistä kuin huonon onnen takia. Ei vastustajakaan voi heittää loputtomasti ykkösiä (tosin sitäkin on nähty).

Noppatuuri on onnea.

Kukaan ei väittäne vastaan.

Kokemattoman vastustajan voittaminen on teurastus, ei voitto sinänsä.

Aloittelijan tuuri voi kuulostaa kliseeltä, mutta se pätee yhtä varmasti kuin Murphyn lait. Totta kyllä on, että kokenutta vastustajaa vastaan dark eldareilla on paljon tukalammat oltavat, mutta niin on kaikilla muillakin (paitsi, jos "kokemus" on sitä, että on kahdeksan vuoden ajan hävinnyt Blood Angeleilla).

En tahdo loukata, jos siltä tuntuu. Mutta minusta tuntuu, että dark eldarit ovat samanlainen otu, kuin dark elffit. Ja dark elffit ovat mielestäni vähän hmhm... No, antaa olla.

Dark eldarit kai erotettiin eldareista 2. ja 3. laitoksen välillä juuri siksi, että GW kaipasi selkeämmin hyviä ja pahoja rotuja (tosin Dark eldareista oli ainakin yksi maininta 2. laitoksen fluffissa). Kuka mistäkin tykkää, eivät deldarit minunkaan suosikkiarmeijani ole (se on yhä Squatit!), mutta ihan kivaa niilläkin on pelata ainakin siihen asti, kunnes saan Eldarit valmiiksi. (Sen jälkeen siirrynkin luultavasti kokoamaan teema-armeijoita - hyviä ideoita pursuaa jatkuvasti, mutta voittaja-armeijoita niistä tuskin tulee.)