FB: Dark Elves Assassin Lethaelion, Prologi
-
InnocentSoul
- Viestit: 28
- Liittynyt: Ke 26.06.2002 10:57
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
FB: Dark Elves Assassin Lethaelion, Prologi
Mustien ratsastajien tiedusteluryhmä oli tiedusteluretkellä Clar Karondin lähettyvillä. Kaikki sujui normaaliin tapaan, kuten joka ikinen päivä. Malekith ei ollut suunnittelemassa sotaa niin suuresti vihattuja valon veljiä vastaan. Pohjoispuolellakin oli rauhallista. Toisinaan jokunen joukkio uskaltautui vartiotornien lähettyville, mutta kauemmas ne eivät koskaan päässeet.
Tiedusteluryhmä leiriytyi pienelle aukiolle, josta he lähtisivät takaisin syötyään hieman ja annettuaan hevostensa levätä jonkin aikaa.
Aurinko paistoi tukahduttavan kuumasti Naggarothin itäisellä mantereella. Aerthel, yksi arvostettu ratsastaja pimeyden haltioiden keskuudessa, lähti juottamaan hevostaan pienen puron äärelle. Hevonen joi ahnaasti raikasta vettä, sillä aurinko paistoi kuumasti ja matka oli muutenkin uuvuttava. Aerthel havahtui metsästä kuuluviin ääniin. Ne eivät tulleet kovinkaan kaukaa, hän arvioi. Tarkalla kuulollaan hän paikallisti äänten lähteen nopeasti. Haltia vihelsi muille. Hän lähti harppomaan äänettömästi paikkaa kohti, mistä hän kuvitteli niiden tulevan. Äänten aiheuttajaksi paljastui pieni vauva. Haltia käveli lähemmäs katsellen ympärilleen etsien äitiä tai jotain muuta henkilöä, jolle lapsi saattaisi kuulua. Ketään ei näkynyt eikä kuulunut. Aerthel käski muiden lähteä etsimään muita henkilöitä. Sitten hän polvistui lapsen viereen. Se oli haltialapsi, viattoman näköinen, mutta sen silmissä oli outo kiilto, eikä se itkenyt. Aerthel mietti hetken ja yritti ottaa sitä syliin, mutta vauva potkaisi haltian käden pois ja katsoi häntä silmiin.
”Merkillinen lapsi” hän mietti mielessään. Kaksi muuta palasivat, eivätkä olleet nähneet ketään tai mitään. Edes jälkiä ei ollut missään.
”Todella merkillistä..” Aerthel sanoi itsekseen. Sitten hän otti rimpuilevan lapsen syliinsä ja antoi käskyn palata kaupunkiin. Toinen ratsastaja vihelsi kauas kantavalla äänellä, ja loput kaksi palasivat nopeasti. He lähtivät heti, kun he olivat saaneet leirin tyhjennettyä, sillä Aerthelilla oli jotain mielessään.
Ei kestänyt kovinkaan kauaa, kun he olivat palanneet kaupunkiin. Aerthel vei hevosensa talliin ja lähti kävelemään nukkuvan haltiavauvan kanssa kohti mustien ratsastajien johtajaa. Hän näytti lasta tälle, ja kertoi mitä se oli tehnyt. Johtaja mietti hetken aikaa tarkastellen ilmeisen pelotonta vauvaa. Hän sanoi, että vie lapsen jonnekin, missä se kasvatetaan kuten muut lapset.
”Hänestä tulee jotain suurta..” Aerthel mietti kävellessään pois johtajan luota.
-jatkuu-
Tiedusteluryhmä leiriytyi pienelle aukiolle, josta he lähtisivät takaisin syötyään hieman ja annettuaan hevostensa levätä jonkin aikaa.
Aurinko paistoi tukahduttavan kuumasti Naggarothin itäisellä mantereella. Aerthel, yksi arvostettu ratsastaja pimeyden haltioiden keskuudessa, lähti juottamaan hevostaan pienen puron äärelle. Hevonen joi ahnaasti raikasta vettä, sillä aurinko paistoi kuumasti ja matka oli muutenkin uuvuttava. Aerthel havahtui metsästä kuuluviin ääniin. Ne eivät tulleet kovinkaan kaukaa, hän arvioi. Tarkalla kuulollaan hän paikallisti äänten lähteen nopeasti. Haltia vihelsi muille. Hän lähti harppomaan äänettömästi paikkaa kohti, mistä hän kuvitteli niiden tulevan. Äänten aiheuttajaksi paljastui pieni vauva. Haltia käveli lähemmäs katsellen ympärilleen etsien äitiä tai jotain muuta henkilöä, jolle lapsi saattaisi kuulua. Ketään ei näkynyt eikä kuulunut. Aerthel käski muiden lähteä etsimään muita henkilöitä. Sitten hän polvistui lapsen viereen. Se oli haltialapsi, viattoman näköinen, mutta sen silmissä oli outo kiilto, eikä se itkenyt. Aerthel mietti hetken ja yritti ottaa sitä syliin, mutta vauva potkaisi haltian käden pois ja katsoi häntä silmiin.
”Merkillinen lapsi” hän mietti mielessään. Kaksi muuta palasivat, eivätkä olleet nähneet ketään tai mitään. Edes jälkiä ei ollut missään.
”Todella merkillistä..” Aerthel sanoi itsekseen. Sitten hän otti rimpuilevan lapsen syliinsä ja antoi käskyn palata kaupunkiin. Toinen ratsastaja vihelsi kauas kantavalla äänellä, ja loput kaksi palasivat nopeasti. He lähtivät heti, kun he olivat saaneet leirin tyhjennettyä, sillä Aerthelilla oli jotain mielessään.
Ei kestänyt kovinkaan kauaa, kun he olivat palanneet kaupunkiin. Aerthel vei hevosensa talliin ja lähti kävelemään nukkuvan haltiavauvan kanssa kohti mustien ratsastajien johtajaa. Hän näytti lasta tälle, ja kertoi mitä se oli tehnyt. Johtaja mietti hetken aikaa tarkastellen ilmeisen pelotonta vauvaa. Hän sanoi, että vie lapsen jonnekin, missä se kasvatetaan kuten muut lapset.
”Hänestä tulee jotain suurta..” Aerthel mietti kävellessään pois johtajan luota.
-jatkuu-
Repent! For tomorrow you die!
-
InnocentSoul
- Viestit: 28
- Liittynyt: Ke 26.06.2002 10:57
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
-
Skavengeneral
- Viestit: 162
- Liittynyt: To 08.08.2002 12:17
-
Herra juusto
- Viestit: 143
- Liittynyt: Ke 29.01.2003 07:40
- Paikkakunta: Tuusula
-
InnocentSoul
- Viestit: 28
- Liittynyt: Ke 26.06.2002 10:57
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti: