The Captain kirjoitti:
Yllättävän moni örkkipelaaja "unohtaa" animosityn ja beastipelaaja unrulyn. Kruunupäisten vampyyrilordien stupidityä "muistaa" heittää huomattavasti harvempi kuin kruunua käyttää, enkä edes muista, milloin olisin viimeksi nähnyt jonkun heittävän 40K-demoniaseelleen mastery testiä.
Näinpä juuri. Tosin täytyy sanoa, että aina se ei ole tahallista, vaan tiedostamattomien psykologisten tekijöiden summa. On ihan oikeasti helpompi muistaa itselle edulliset asiat. Ikävät jutut, niinkuin laskujen maksu, pakataan jonnekin muistin perukoille ja jännityksen kasvaessa niitä on vaikea kaivaa esiin.
Sääntöjen suunnittelulla voi vaikuttaa tähän. Esimerkiksi sen sijaan, että annetaan miinuksia pelaajalle voidaankin antaa plussia vastustajalle. Vastustajalla on positiivinen assosiaatio bonarin muistamiseen. Esimerkiksi 40K:n cover savet toimii tällä periaatteella (ennenhän suojasta tuli miinuksia osumaheittoihin).
GW:n julkaisustrategiassa asiaa ei tietysti helpota se, että kaikki erikoissäännöt ovat omassa armeijakirjassaan jota vastustaja ei välttämättä ole koskaan edes selaillut, saati sitten ajatuksella lukenut.
Tosin muistan minä pelanneeni 4. laitoksen Fabaa porukassa, joka oli tietoisesti päättänyt jättää käyttämättä "1/6 että hahmo ei osallistu taisteluun" -sääntöä, joka liittyi yhteen taikaesineeseen. Olisiko ollut Book of Sorcery tjsp. Esine oli tietysti eräs suosituimmista siinä porukassa. Perustelu oli, että "matsia on turha pelata, jos puolet pisteistä kävelee ulos ennen ekaa vuoroa". Yksi näistä tyypeistä meni sittemmin GW:lle designeriksi...