Civilwar of Iron and Flesh
Theron Vulpius asteli pitkin synkkää, kynttilöiden valaisemaa käytävää. Lattiasta kuului aina kolahdus, kun hänen bioninen jalkansa osui siihen, aiheuttaen vaimean, mutta helposti siinä muuten niin hiljaisessa käytävässä kuultavan kaiun. Theron ajatteli, että ainakin tiedetään hänen tulostaan etukäteen, mikä oli hyvä, koska ovea vartioivat kaksi Praetoriania olivat joskus oudossa transsitilassa, josta näitä sai sitten jonkun aikaa herätellä. Kulman takaa näkyi kirkasta valoa, Theron käveli vielä vähän matkaa, kunnes kääntyi oikealle kirkkaaseen käytävään, jonka päässä oli ovi, jonka läpi hänen oli määrä mennä. Käveltyään lähemmäs hän pysähtyi jonkin matkan päähän ovesta. Hän nosti katseensa ylös toisen Praetorianin kasvoja kohti, tai ainakin siihen kohtaa päätä, missä tavallisella ihmisellä olisi ollut kasvot. Praetorianilla oli kolme bionista silmää, suuta ei ollut, vaan Praetorian puhui jonkinlaisten kaiuttimien kautta, mitään muuta ei voinut nähdä johtojen alta. Sillä oli päässänsä musta huppu, jonka reunassa kulki Adeptus Mechanicuksen symboliviiva. Aivan tavallinen ihminen ei voisi katsoa tällaista olentoa viittä sekuntia pidempään juoksematta karkuun. Praetorian oli noin kolme metriä pitkä, melkein täysipanssarissa oleva ihminen, tai ainakin se oli joskus ollut ihminen, nyt se oli jonkinlainen sekoitus ihmistä ja servitoria. Ainoa inhimillinen asia siinä oli sen panssaroimaton, lihaksikas käsi, jossa se piteli reilusti yli kolme metriä pitkää kirvestä, jonka kärki oli vain senttien päässä käytävän katosta. Praetorianin molemmat jalat olivat bionisia, ne olivat suunnilleen samanlaiset kuin Theronin jalka, mutta niissä oli selvästi nähty enemmän vaivaa. Niissä oli paljon kultakoristeita ja ne olivat tehty kestävämmästä metallista. Toisessa kädessä sillä oli jokin assault cannonin tapainen ase, mutta selvästi kehittyneempi kuin ne, joita Theron oli esimerkiksi joskus nähnyt Adeptus Astarteksen terminaattoreiden käytössä. Praetorian laski katseensa Theroniin. Aivan kuin se olisi katsonut häntä jotenkin halveksivasti, mutta siitä ei voinut olla varma. Se sanoi Theronille karkealla, metallisella äänellä, jossa ei ollut melkein ollenkaan inhimillisyyttä:
”Tunnistakaa itsenne, kuka olette ja mikä on asianne täällä?”
”Olen Theron Vulpius, skitarii. Minulla on asiaa Magoslordille, asiaa, joka ei kuulu sinulle pätkääkään. Tulostani lienee ilmoitettu jo aiemmin”, vastasi Theron rauhallisella, hieman rahisevalla äänellä. Praetorian empi hetken, mutta sitten se ja toinen vartija siirtyivät sivuun ja avasivat oven.
Theron asteli sisään erittäin pimeään saliin, jossa ainoa valonlähde oli vihreänä hohtava taktiikkatauluksi kutsuttu näyttö, joka oli asetettu pöydän päähän. Pöytä näytti pimeässä melko pieneltä, mutta Theron tiesi, että se oli erittäin suuri, niin kuin salikin, jossa hän oli. Tuo sali oli palaverihuone, jossa Vistorn III:n Adeptus Mechanicus -yhteisön hierarkian tärkeimmät henkilöt päättivät mitä tehdään, missä tehdään, miten tehdään ja milloin tehdään. Vihreän valon tiellä seisoi suuri hahmo, nojaten pöytään. Hahmo pudisti päätään jostain syystä ja mutisi jotain, mistä Theron ei saanut selvää. Theron avasi suunsa ja aloitti puhumisen:
”Herra, olen tullut tänne, koska minulla on--”
”--Todella tärkeää asiaa minulle, eikö totta. Noh, kerrohan huolesi skitarii”, hahmo keskeytti ja kääntyi Theronin suuntaan. Hahmo napsautti sormiaan ja joka puolella salia syttyi kynttilöitä palamaan. Kynttilöiden utuisessa, lepattavassa valossa paljastui Magoslordi Hypatian ylväs ja samalla kuitenkin synkkä olemus. Hän oli kuin valon ja pimeyden risteymä, päivä ja yö, aurinko ja kuu. Hänellä oli samanlainen musta huppu, kuin ovea vartioivilla Praetorianeilla, ja hänellä oli muutenkin mustaa vaatetusta päällä. Äärimmäisenä vastakohtana siihen hänellä oli päällään valkoinen voimahaarniska, koristeltuna kultaisilla kirjoituksilla ja kuvioilla. Hänen kasvonsa olivat pysyneet monen sadan vuoden iästä huolimatta nuorekkaina, mutta hänen hiuksensa ja partansa olivat hänen vanhetessaan harmaantuneet. Hänellä oli bioninen jalka ja käsi, jotka oli ilmeisesti tehty jostain erittäin harvinaisesta metallista, jollaista Theron ei ollut eläessään nähnyt muilla, kuin lordi Hypatialla ja Magos-bionicus lordilla. Lordi Hypatialla kulki hänen takaraivostaan kymmeniä pieniä johtoja hänen voimahaarniskansa alle, jotka pitivät hänet nuoren näköisinä ja ylipäätänsä pitivät hänet elossa ja virkeänä. Theron avasi jälleen suunsa puhuakseen ja takelteli sanoissa hieman, hänen ollessaan epävarma ja hermostunut lordin reaktiosta:
”Herra, Exactis Tertiuksen tehtaat ovat alkaneet valmistaa sotakalustoa, joka ei ole STC:n mukaista, ja vielä lisäksi, he eivät siunaa näitä kerettiläistankkeja ja kerettiläisvarusteita konehengellä, mikä johtaa pakostikin siihen, että demoniset voimat ottavat niistä, ja niiden käyttäjistä vallan, jolloin vastassamme tulee olemaan hirmuinen vastustaja.” Lordi raivostui ja huusi:
”Ne kerettiläiset tekivät MITÄ!” hän löi puista pöytää nyrkillään, jolloin pöytään tuli halkeamia, jotka tekivät pöydästä käyttökelvottoman. Lordi luhistui taaksensa olevaan pääkallokoristeiseen tuoliin ja antoi Theronille ohjeet, mitä hänen tulisi tehdä:
”Mene sanomaan upseerillesi, että kokoaa platoonansa aamunkoitteessa palatsin ulkopuolelle. Varmista myös, että mukaan tulee ryhmällinen veteraaneja. Me lähdemme huomenna tapaamaan Exactis Tertiuksen kuvernööriä. Niin ja tuota, hommaa minulle uusi pöytä. Skitarii, poistu.” Lordi napsautti jälleen sormiaan ja kynttilät sammuivat, jättäen taktiikkataulun jälleen ainoaksi valonlähteeksi. Ovet aukesivat ja Theron lähti jälleen kävelemään pitkin käytävää, josta oli saapunut. Lordi istui vielä pimeässä salissa, jälleen pudistellen päätään ja mumisi taas jotain. Sitten lordi löi pöytää jälleen. Pöytä meni halki keskeltä pitkittäissuunnassa ja se romahti, jättäen jälkeensä pienen pölypilven. Taktiikkataulu tippui maahan pöydän romahtaessa ja se meni rikki. Sen valo kaikkoni vähitellen, luoden lopuksi täydellisen pimeyden ja hiljaisuuden. Rauhallisuuden.
Näin siis tällä kertaa.. Kommenttia kaipaillaan. Kiitos etukäteen.