40K kokeilu

[nätti masa]

Julius Dezarov seisoi hiljaisena korkeassa, betonisessa vartiotornissa kesäisenä kuutamoyönä.
Hän tarkkaili hiljaisesti eteen aukeavaa metsää, joka näytti kuolettavan tyhjältä ja hiljaiselta.
Juliusta nukutti rajusti, sillä hän ei ollut nukkunut viimeyönä eilen tapahtuneen kontaktin takia,
yksi vartiotorneista oli havainnut liikettä pitkällä metsässä.
mies ei ollut kerennyt edes kohottaa asettaan, kun hänen lävitseen oli pistänyt genestealerin
verinen niinsanottu miekka. Julius kiitti onneaan, ettei hän ollut sinä päivänä vartiotornissaan
katsomassa tapahtumaa. He olivat menettäneet sinä päivänä 5 miestä, joten Julius oli nyt
entistä tarkempana. Hän hörppäsi vettä pullostaan ja antoi katseen kiertää usvaisessa metsässä.
Ei liikettä. Puolen tunnin päästä hän pääsisi vihdoin nukkumaan vartiovuoron vaihtuessa.
Hän sipaisi kevyesti partansa sänkeä ja huomasi, että hän voisi pituudensa ansiosta istua vartiotornin tuolilla silti metsään nähden. Hän katsoi kelloaan laihasta kädestään, vielä 5-minuuttia. Hän katsoi taakseen. Näkymaksi avautui suuri leiri. Satoja telttoja, betonibunkkereita ja niinkutsuttu
Command Center.

Rivimies Vasili käveli tornia päin
- ''Julius!'' mies huuti.
- ''Tullaan'', Julius tokaisi ja alkoi laskeutumaan tornista kapeaa rappukäytävää pitkin.
- ''Rivimies Vasili ilmoittautuu vartiovuoroon''
- ''Ilmoitan kessulle, miten Wessman voi?
- ''Hän.. tuota... hän ei selvinnyt, hän sanoi nopeasti vaivautuneella äänellä.
Julius ei vastannut. Hän vain halusi nukkumaan, nopeasti. Hän oli melkein teltan ovella, kun
kovaääninen sireeni alkoi ulvomaan tiheästi niin kovalla äänellä, että Julius peitti korvansa.
Telttoihin ja bunkkereihin syttyi valot ja sekunneissa koko leiri oli täynnä asemiin juoksevia sotilaita.
Julius kasteli ympärilleen. Hän muisti varsin hyvin, että sireenin soidessa oli heti hakeuduttava oman
rykmentin luokse, mutta hän halusi kuitenkin varmistaa missä Vasili oli ja miten hän voi.
Hän painoi varmistimen pois päältä lasgunistaan ja alkoi juoksemaan rajusti päin Vasilin
vartiotornia. Tornin rappukäytävän alkupäässä hän kykeni käytävän ikkunasta näkemään metsään, jossa liikkui suunnaton määrä punaisia olioita. Hän kirosi mielessään ja ravasi äkkiä portaat ylös.
Ylhäällä hän tömäsi Vasiliin, joka tulitti kuin sokaistettuna metsää kohti. Lattialla oli lukuisia
punaisia genestealereita. Julius huomasi, kuinka vasilin päästä vuoti rajusti verta, ja hänen
jalksansa oli täynnä ruhjeita ja haavoja. Julius järkyttyi, kun huomasi suurempia hahmoja.
Hahmoilta roikkui suun edessä suuria lonkeroita ja niiden selästä kasvoi suuria ''saksia''.


- MAIHIN, Vasili huuti ja samassa Lictor syöksyi kohti tornia. tornin ympärille kokoontuneita miehiä
silpoutui palasiksi maahan. Torni alkoi vavista runsaasti. Vasili nosti tornin kaapista valopistoolin
ja ampui sillä lictoria päin. Ammus osui täydellisesti olennon suusta roikkuviin lonkeroihin, jotka syttyivät palamaan. Torni oli lähes musertunut ja alkoi huojua rajusti. Kova tärinä iski miesten jalkoihin, se oli niin kova, että juliuksen oli pakko liikkua koko ajan. He lähtivät juoksemaan
nopeasti portaita alas. Juuri kuin he olivat päässeet pois, koko torni romahti ja liekeissa palava
lictor huusi lujasti kunnes kaatui maahan sytyttäen monia genestealereita. Koko leiri oli
täydellisessä kaaoksessa. Bunkkerit olivat murskana maassa ja telttoja ei edes huomannut, ne
vain peittivät ruumiita samalla tavalla miten kuolleen ihmisen päälle painetaan valkoinen liina.
Tämä liina oli nyt verenpunaista peittäen suolia ja verestettyjä ihmisiä, joita lojui joka
puolella. Tyranid-rotu oli tuhonnut täysin koko leirin.


- Vasili katsoi ympärilleen. Hän oli erittäin huonossa kunnossa ja pysyi pystyssä vain mielenvoiman
avulla. Hän tulitti ympärillä juoksentelevia olioita, jotka raatelivat ja söivät ihmisruumiita¨.
Julius sekosi täydellisesti. Hän ei tiennyt mitä oli missäkin. Hä näki vain verta, suolia, ruumiista
seisovia luita ja lihaa. Hän katsoi Vasilia. Hän järkyttyi nähdessään, että tämä taisteli genestealeria
vastaan. Vasili musertui olion alle. hänen päähänsä tuli halkeamia ja hän huusi rajusti ja kovaa. Julius painoi liipasimen pohjaan ja painoi silmänsä kiinni. Hän tunsi pyörtyvänsä ja tyhjensi
lippaan sokkona ympärilleen...


James Hassildor käveli veren peittämällä maalla 10 henkisen joukkonsa kanssa. Heiltä olivat ammukset lopussa ja hänen moottorisahamiekastaan ei ollut enää apua, joten hän oli vain pistoolinsa
varassa. James katsoi ympärillee. Ruumiita.. Verta.. Suolia..
- Ei tästä leiristä ole enää mitään pelastettavaa, James huokaisi
- Ei voi olla totta, että lähes tuhannesta miehestä ei jää ketään henkiin!
- Hiljaa rivimies! Yritän miettiä!
Hän katsoi vielä ympärilleen..
- Yrittäkää etsiä vielä eloonjääneitä.
- Selvä herra kersantti!
James kuitenkin havahtui pieneen avunhuutoon. Hän kuunteli tarkasti ja juoksi kohti ääntä.
Hän huomasi pitkän mutta laihahkon verisen miehen makaavan maassa ja huutavan apua.


- Mikä on nimesi mies, vastaa saakuli!
- Julius, nimeni on.. Julius... Julius Dezarov
- Oletko ainoa hengissä, Missä on kaverisi Julius?
Julius osoitti Vasilin reikäistä ruumista, jonka oli ampunut täyteen reikiä lasgunillaan.
Vasilin vatsa oli täynnä reikiä. Pää oli räjähtänyt ammuksen paineesta.
- Hänessä on luodinreikiä! Kuka ampui häntä, KUKA AMPUI?
- se olin.... olin.... Julius vaipui tajuttomuuteen
- Saastainen paska ammut vielä omiakin! Teen vain velvollisuuteni!
James kohotti laspistolinsa ja tähtäsi Juliusta päähän..
Laukaus.. toinen.. ja kolmas ja kersantti kaatui maahan.
Julius hymyili ja juoksi metsään kohti vihollisen linjoja.

[nätti masa]

miksi s a a t a n a sana taipuu saakuliksi

[Merrywinds]

Hyökkäys leiriin. Vanha juttu. Oikeastaan en tästä mitään muuta mielenkiintoista löytänyt kuin lopun, jossa Julius kipittää kohti Äiti Tyranidia. Kuvailu puutuuu kokonaan tai on sanomattoman kömpelöä. "Torni alkoi vavista runsaasti" kuulostaa aika pahalta. "Rajusti" olisi ollut parempi. Hahmoista puuttuu syvyys, mitä on toki vaikea saada näin lyhykäiseen pätkään. Siitä pääsemme pituusongelmaan.

Se on ongelma minulle ja ongelma sinulle. Sinulle, koska et tekstin lyhyyden takia ole sihen mitään sydäntä saanut ja minulle, koska minä siitä kärsin. Koeta saada enemmän pituutta ja syvyyttä tekstiin. Hahmot, paikat, kaikki kannattaa kuvitella tarkkaann mielessään ennen kuin lähtee niistä kirjoittaamaan.

[Plästik Dub]

Julius kasteli ympärilleen.

En nyt tuota pitänyt muuten kovin hyvänä (aika kliseinen), mutta tuo kohta jaksoi naurattaa.

[Grimaldus]

Julius osoitti Vasilin reikäistä ruumista, jonka oli ampunut täyteen reikiä lasgunillaan.
Vasilin vatsa oli täynnä reikiä. Pää oli räjähtänyt ammuksen paineesta.
- Hänessä on luodinreikiä! Kuka ampui häntä, KUKA AMPUI?

Luodinreikiä? Lasgunista? Eikös lasgunit tunnetusti ammu jonkin asteisia laser-säteitä?

Oli vain ihan pakko huomauttaa