Suurempi hyvä

[Hollo]

En ole koskaan tainnut kirjoittaa mitään yhtä mielipuolista, ja ei ole minun vikani.


Kauhun silmän taistelu oli loppusuoralla.

Äkkiä taistelukentän raivo hälveni Eldar-soturin silmissä, ja hänen ohimojensa jyskytys peitti hänen ajatuksensa ja sumensi hänen näkökenttänsä. ;o Hitaasti hän vaipui alaspäin, upposi syvälle mustuuteen tuon verenhimoisen vihollisen survaisun vihloessa hänen niskaansa, kunnes kipukin katosi, ja hänen taistelutovereidensa ruumiiden peittämä maanpinta sulautui kaikkine väreineen tunnistamattomaksi pyörteeksi nopean plasma-asetulen tuottaessa nopeita välähdyksiä, jotka olisivat saaneet hänet kakomaan, ellei hän olisi ollut kykenemätön siihen. o_x Hitaasti hän vaipui, putosi ja sulki silmänsä tuskan pakottamana. x_x

Valkea valo pirstoi esteet edestään ja herätti kivuliaalla olemuksellaan haavoittuneen lävistäen hänen silmäluomensa ja aukaistessa säpsähdyttävästi hänen mielensä. -_- Kamalasti säikähtäen hän kompuroi taaksepäin havahtuessaan kauhun ja yllätyksen tuntemusten vilistäessä pitkin hänen mieltään. O_O Missä pirussa hän oli? :O
”Olet siis hereillä, ystävä”, lempeä ääni totesi pimeyteen avautuneelta oviaukolta. :3 ”Taistelitte urheasti, mutta meistä te vaikutitte niin kivoilta, ettemme halunneet surmata teitä.” :3

Eldarin näkö palasi pätkittäin hänen pakottautuessa katsomaan suoraan valoon, ja siritellen hänen silmänsä totuttelivat vallitseviin olosuhteisiin. -_o Silloin hän tunnisti vangitsijansa!
”Tehkää pahimpanne, te alhaissyntyiset hirviöt! Ette te minua murra!” eldari tiuskaisi ylpeästi noustessaan jaloilleen kohtaamaan vihollisensa. ;-{
”Emme me halua kiduttaa sinua, ystävä”, yksi tulijoista, timantinmuotoisen kohouman otsassaan omaava otus, totesi. :3 ”Olet vieraamme, ja haluaisimme esitellä sinulle maailmamme, yhteiskuntamme ja kansamme. Sitten halutessasi voisit jäädä luoksemme asumaan, ja meistä olisi todella mukavaa, jos omaksuisit aatteemme suuremmasta hyvästä.” :3
”Pyh! Barbaarit! Minua eivät teidän kehittymättömät aatteenne kiinnosta!” suippokorvainen mies sylkäisi suustaan. >;-{
”Jos et mieli tulla osaksi suurempaa hyvää, meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin surmata sinut, hyvä ystävä”, litteäkasvoinen, samainen harmaansinertävän ihon omaava Tau-päällysmies sanoi ponnekkaammin. >:3
”Siinä tapauksessa voitte ottaa henkeni saman tien!” Eldar-mies käski nostaen leukansa ja nostaen kätensä sivuilleen. >;-{
”Et siis pidä meistä”, nenätön muukalainen totesi alakuloisesti. :’3 ”Noh, siinä tapauksessa toivotan sinulle, pikku ystäväni, hyvää matkaa, ja toivottavasti saat rauhan siellä, minne menetkin.” :3

Tau-soturi hänen vierellään vei pikkuruisen, nelisormisen kätensä selkänsä taakse ja nosti pulssikiväärinsä eteensä kohdistaen sen kapean pään suippokorvaan. Oranssiin tulikastin jalkaväkihaarniskaan sonnustautunut soturi käänsi kypärän peittämät kasvonsa ylempäänsä käskyä odottaen.
”Annan sinulle vielä viimeisen mahdollisuuden”, punaisiin kaapuihin pukeutunut timanttiotsa sanoi. :3
”Älkää viivytelkö, te alkukantaiset!” suippokorva karjaisi. >;-O ”Surmatkaa minut nyt, älkääkä pidentäkö tuskaani!”
”Miten voit tuomita noin yhteiskuntajärjestelmämme ja aatteemme tietämättä niistä mitään?” kaavullinen jatkoi. ´:3 ”Sopisiko sinulle, jos veisimme sinut pienelle kierrokselle, niin näkisit, kuinka kivaa meillä kaikilla on täällä? Aivan, sehän on aivan loistava idea! ^_^ :3 Seuraa meitä, tule vain, ihan rohkeasti.”
”Mitä pirua…” -_-’ ”Mitä te tahdotte minusta? Tappakaa minut, Khainen nimeen! En halua kuulla aatteitanne tai nähdä valtakuntaanne!” >;-O
”Älä höpsi, ystävä”, Tau-johtaja sanoi ja viittasi kahdelle tulikastin soturille vieressään. ”Tuokaa hänet, että hän näkee, kuinka kivaa meillä kaikilla on täällä.” :3

Tau-aluksen sinertävät seinät tuntuivat luovan kummallisen rauhallisen ilmapiirin, jonka seesteisyys alkoi jyskyttää eldarin korvissa hälyttävästi, eikä hän pian osannut enää sanoa varmasti, vihasiko hän tätä paikkaa sittenkään. O__O Ja vaikkei hän siitä suoranaisesti pitänytkään, niin se, ettei hän tuntenut suoranaista vastenmielisyyttä, pelotti häntä. Ja vain tämä pelko esti häntä rakastumasta tähän ympäristöön. ;O_O;

Sitten he saapuivat avaraan saliin, jossa seesteinen ilmapiiri muuttui silkaksi iloksi värikkäiden seinämaalausten ja koristeiden myötä. Kymmenkunta ulkonäöltään erilaista hahmoa hymyili erinäisten aktiviteettien parissa, ja nauru solisi kutsuvasti kattorakenteissa.

”Olemme perillä”, kaavullinen sanoi. ”Tämä on yksi aluksemme oleskelutiloista, ja voit vapaasti katsella ympärillesi ja vaikka ottaa osaa peleihin ja leikkeihin. :3 Me kaikki ymmärrämme toisiamme täällä, joten kieli ei ole esteenä sosiaaliselle kanssakäynnille. Katsos, tuolta tuleekin eräs varsin mukava mies, joka tunnetaan Keisarikunnassa Xenoksen järjestön inkvisiittori Theodor E. Wianwrightinä. Hei, Theodor. Kuinka voit?” :3
”Voi kiitos, Aun’O On’n Imi, täällä on aivan parasta”, jäätelöä syövä inkvisiittori totesi neutraalisti. :-|
”Vaikutat hieman alakuloiselta. Mikä on hätänä?” timanttiotsa kysyi. <:3 ”Jäätelöä ja hattaraa on varastossa koko loppumatkan ajaksi, ja planeetallamme sitä on mielin määrin. Mutta se ei taida olla mieltäsi painava asia.” <:3
”Kun… minä haluaisin pelata pingistä, mutta minulla ei ole pelikaveria”, inkvisiittori Wianwright kakisteli ulos. ;´__`; ”Tämä on jo kolmas jäätelöni tänään.” <:|

Jokin napsahti poikki eldarin päässä, ja hän näki elämänsä vilistävän ohuena nauhana silmiensä edessä. Jo ennen kuin Aun’O On’n Imi edes ehätti kääntyä hänen puoleensa kysyvästi, eldari astui eteenpäin kummallista myötätuntoa ja lähimmäisenrakkautta puhkuen. Ô_Ô Hän näki timanttiotsan hymyilevän lempeästi vierellään, ja nuo nenättömät kasvot vetivät häntä puoleensa niin, että hän tunsi ystävyyden lämmön itsessään.
”Minä voin pelata kanssasi, Theodor”, hän sanoi ja laski kätensä inkvisiittorin olkapäälle. ”Voisitko samalla johdattaa minut hattaroiden luokse, jos vaikka maistaisin yhden.” :-}
”Tottahan toki, ystävä”, Theodor Wianwright lupasi ja kiersi käsivartensa eldarin niskan ylitse ja olkapäälle asti. :-)

Aun’O katsoi oleskelutilaan ja tunsi ylpistyvänsä. Niin monet olivat siellä, kaikki erilaisuus oli unohdettu, ja kollektiivinen hauskuus ja onnellisuus velloivat kaikkialla. :3 Lihaksikas örkki pelasi ilmakiekkoa avaruusmerijalkaväen sotilaan kanssa naureskellen, ja taaempana inkvisiittori Wianwright pallotteli eldarin kanssa toisella kädellä jäätelöä syöden. Huomaamatta tuo makea herkku suli ja tahrasi olemuksellaan inkvisiittori käden, ja he kikattivat yhdessä tapaturmalle pitkän tovin, kunnes poistuivat hetkeksi hakemaan hattarat. :’-D :’-D

Myöhemmin samana päivänä Tau-laivasto oli lipunut lähemmäksi määränpäätään, ja alkoi olla laskeutumisen aika. Aun’O asteli eldarin vierelle. :3
”Noh, oletko pitänyt olostasi täällä?” hän kysyi. :3 ”Minä olen ainakin tuntenut sanoinkuvaamatonta iloa saadessani todistaa iloasi.” :3
”Voi, kyllä!” eldari sanoi. :’-} ”En ole koskaan ollut onnellisempi ja vapautuneempi! Jos tämä on se suurempi hyvä, josta puhuit, haluan ilman muuta olla osa sitä.”
”Sydämeni huojentuu sanoistasi”, timanttiotsa sanoi. :3 ”En olisikaan halunnut nähdä sinun kuolevan. Mikä on muuten nimesi?” >:3
”Voit kutsua minua Eldradiksi.” :-}

------------------------------------------

Siinäpä se. Kommenttia saapi antaa.

[laurentius]

En tiedä pitäisikö itkeä, nauraa, huutaa, parkua tai tehdä jotain muuta millä voisin ilmaista tunteitani. Nuo hymiöt tuolla tekstin seassa olivat samaan aikaan häiritseviä ja todella kiehtova ajatus. Pidän tarinasta ja samalla vihaan sitä syvästi.

Kiitos suuresta lukunautinnosta ja häpeä tälläisestä roskasta.

Virkistävä uutuus.

[Saunis]

Helvetin huussi...

[IRiaD]

Ööööö... Sehän oli kiva.

[Galeios]

”Tuokaa hänet, että hän näkee, kuinka kivaa meillä kaikilla on täällä.”

Pahoja muistoja esikoulusta...

Nuo hymiöt ovat joko maailman paras idea tai älytöntä bullshittiä, en osaa päättää. Ehkä tarina olisi kuitenkin ollut jopa hauskempi ilman niitä.

[Murskaaja]

Noh, aika lässy tarina. Noi hattarat, jäätelöt ja muut leikit mitä Taut muka teki oli aika surkeaa tässä.
Muuten ihan mukava luettava.

[Galeios]

Noh, aika lässy tarina. Noi hattarat, jäätelöt ja muut leikit mitä Taut muka teki oli aika surkeaa tässä.

Kerrassaan loistavaa satiiria minusta. (Eikä edes heitä kovin kauaksi oikeasta tausta...)

Muttahei huussi, teetkö vielä yhden version ilman hymiöitä, jookos? *levittää kaikki kolme silmäänsä isoon puppueyes-söpöilytuijotukseen*

[WHAM]

Tämä oli... sairasta... Hymyilin, mutta jotenkin samalla voin pahoin. En käsittänytkään että Tau:t ovat näin... höveleitä... Finlandialaisilla tulee olemaan kovia ongelmia vältellä loputtoman haattaran kutsua.

[Sopuli]

'ere we go....

Mistä ihmeestä Huussi keksit näitä? Tämä oli..... ei sitä osaa sanoa. Oudoin ja samalla ehkä omalta osaltaan kiehtovin turina mitä olen täällä lukenut. Lopussa juoni ja tapahtumat alkoivat saada pelottavan huussimaisia piirteitä ja pelonsekaisin tuntein sitä odotti mitä pervouksia sitä tulee tapahtumaan.

"Tänään Keisarillisradio 1 esittää klo 21.00 ensimmäisen osan Huussin toimittamasta dokumentista: Galaksin aatteet. Vuorossa on tänä iltana Suurempi hyvä...." Haluaa lisää osia

[Rotten sound]

Mitä keisarin uskolliset ja valitut taisteliat ovat ystäviä kaiken mailman Xenon rotujen kanssa. Huussi tämä on sairain ja mielenvikaisin tarina mitä olet kirjoittanut. Vieläkin kylmät väreet ovat niskassa, kun inkivisiittori Wianwright ei ottanut käteen pistoolia ja tappaen väärärotuiset xenot saastat mahtavalla "Die you Xenon filth!"


Itse tykkäsin pikkuisen tarinasta ja eipä kirjoitus virheitä <- ilmaantunut. Huussi milloin teet sen tarinan missä esiintyy Slaanesin tissimato orgiota hyöstettyä lahmia naisorjilla. Tietysti päälle viellä Isoisän lapset taistelevat viattomia siviileitä vastaan?

[Hollo]

Hei, kiitoksia vain kommenteista.

Tuo hymiöidea on todellakin aivan mielipuolinen ja hullu, mutta ei tosiaankaan pelkästään minun pienessä päässäni moinen kehittynytkään, ja se sai alkunsa väsyneenä heittona.

Taut ovat niin hurmaavia ja lutuisia otuksia, joten ei niitä voi kukaan vihata, ei edes inkviittorit. Ja Tau-maassa kaikilla on kivaa.

Saattaapi olla, etten minä Warhammer-aiheisia tarinoita tule enää kauheati kirjoittamaan, mutta täytyy katsoa kerkeämisiä ja inspiraatiota ja mielenkiintoa.

[Diogenes]

Tämä oli JOTAIN! Mieleeni tuli ensimmäiseksi Bulgakov. Tai paremminkin se, että Bulgakov olisi sanellut jollekin pissikselle joka olisi kirjoittanut puhtaaksi. Tämä on suorastaan nerokasta, huussi uudistaa koko käsityksemme proosasta!

[applepie]

Tuo hymiöidea on todellakin aivan mielipuolinen ja hullu, mutta ei tosiaankaan pelkästään minun pienessä päässäni moinen kehittynytkään, ja se sai alkunsa väsyneenä heittona.

Taut ovat niin hurmaavia ja lutuisia otuksia, joten ei niitä voi kukaan vihata, ei edes inkviittorit. Ja Tau-maassa kaikilla on kivaa.

Taitaa olla eräällä naispuolisella henkilöllä osuutta tähän, juuri sellainen ihminen jonka voisi kuvitella keksivän jäätelöstä, hattaroista ja pingiksestä nauttivia überkilttejä tauita. On kyllä hupasimpia tarinoita mitä vähään aikaan täällä lukenut, ainakin tarkotuksella hauskaksi tehdyistä, jotain metsämiesten pesää nyt ei vaan voi voittaa vaikka kuinka koittaa.

[Karu]

Juuri tämän vuoksi huussi on sotun itseoikeutettu superkovis.

[togottaja]

Kiitos huussi kun piristit päivääni! Olipa kerrankin vähän erilaista ja virkistävää luettavaa eikä sitä ainaista "Kuole, saastainen xeno, keisarin nimessä!"-matskua. Hymiöt sopi mielestäni ihan hyvin tarinaan. Tällasia vois vaikka lukea lisääkin.

[Hartman]

Siihen jäätelöön oli varmaan sotkettu kokaa...

[WolfMan]

Ja miks helvetissä tunnen palavaa halua ampua aivoni pitkin näyttöäni... Mutta toisaalta koska tarkoitukseen sopivaa laitetta ei ole lähettyvillä niin minut on pakotettu tutustumaan tähän maailmaan lähemmin >:E

[Wintersun]

Siihen jäätelöön oli varmaan sotkettu kokaa...

Ja varmasti myös hattaraankin .

[Enrai]

Tämä oli... Noh, turha kuvailla sadoin sanoin tämä hämmennys .

Todella mielenkiintoinen kertomus, joka nauramaankin sai.

Awesome imagination!

[Grimaldus]

Ei näin, lapset, ei näin.