Olin jo kautta likaisten varpaideni vannonut, että en Games Workshopin peleihin koske. ErNu-pelaajana pelaisin vain elegantteja WARMACHINE-variaatioita ja omakehittelemiäni elitistipelejä.
Kävipä sitten niin, että ystäväni meni ja näytti minulle tuota White Dwarffia, jossa uusia vihernahkoja esiteltiin. Kun olin keräillyt silmäni lattialta, olin vähällä ottaa "ystävältäni" senkkaa nenästä, koskapa tiesin, että suonissani virtaava örkkiveri lähes pakotti minut aloittamaan tuon kirottu peli, Warhammer 40K, uudelleen. Noin sadan euron arvoista kauppareissua myöhemmin, olin Ork Battleforcen onnellinen omistaja. Päätin aloittaa urakkani kokoamalla porukan kunnon vauhtifriikkejä, eli yksikön poikia autolla. Mutta eihän kukaan itseään kunnioittava örkkimekaanikko pistä autoa kasaan suoraan laatikosta, vai mitä?
Löpinä seis, nyt kuvia (kuvaa klikkaamalla isompi kuva, jees!):
Kuten kuvasta näkyy, on perus örkkitrukki käynyt läpi jonkinmoisen Chop-Shop käsittelyn. Liekkö sitten kyseessä lähes sairaalloinen mieltymykseni jenkkiautoihin tai liiallinen Romusta Unelma-autoksi -ohjelman tuijotus, mutta en jostain syystä sietänyt perustrukin tylsää olemusta. Ensitöikseni suoristin rungon ja postin kannattimet keskimmäiseltä pyöräparilta. Taka-akselin jätin korotetuksi, koska etukenossa olevat autot ovat hupaisan näköisiä. Liimailin ohjaimon kasaan, jonka perään lisäsin matkustamon lattian. Bodyworkin eli laidat liimailin kasaan plasticardista "tarkan" mittailun ja säätämisen jälkeen. Halusin kunnon massiiviset kyljet, joiden sisään renkaat oli kiva upottaa. Kyljet myös toivat kivasti kokoa muuten matalalle vempeleelle.
Detaileiksi liimailin hillittömiä määriä plasticardin palasia kylkiin, heittäen perään kouraillisia keihäänvarsista leikattuja niittejä. Muita huomattavia yksityiskohtia lienee bodyworkista esiin pistävä pakoputki, erikseen asennetut Big Shoota ja Wreckin' Ball, sekä tietenkin totaalisen komea kuskin pää, jonka nyysin Warbiker-setistä. Suuria ongelmia kokoonpanossa ei ollut, ainoastaan laitojen virittely renkaiden upotusta varten vaati hieman enemmän yritystä ja erehdystä. Säätämistä ennen pohjamaalausta tosin vielä riittää, muutamassa palasessa on vielä inhottavaa fläshiä, ja KK:n piippukin pitäisi porata.
Itse Wartrukk-setti on mitä mainioin virittelyyn ja konvertointiin. Osasia jäi runsaasti yli, ja ne varmasti löytävät paikkansa tulevista projekteista. Pitäisi toisellekkin poikaporukalle saada auto viritettyä, nääs.
Lisää kuvia tiedossa kunhan perhanan hessumobiili on maaleissa. Samaan syssyyn sitten vaikka niistä kyydissä olevista pojistakin kuvia.
ton kun pistät vielä maaleihin niin kyllä komia tulloo.