Silverseed.eu kirjoitti:Pienen taktisen edun saaminen yhdeksi vuoroksi äärettömän harvinaisessa tilanteessa juuri sopivanlaisella siirrolla on paha asia koska?
Pieni taktinen etu: Mittapuuta on paha alkaa määrittämään. Mielestäni vastaavilla pienillä eduilla tehdään aika isoja muutoksia, joko toistojen ja/tai taktisen ajoituksen ansiosta.
Äärettömön harvinainen tilanne: Vähän luovuutta kehiin, sovella esimerkkiä muihin armeijoihin ja huomaat, ettei kyse ole mistään marginaalitilanteesta.
Paha asia, koska: GW:n peleissä harvinaisilla asioilla on taipumusta yleistyä peliteknisen edun myötä (Esimerkiksi olen pelannut turneessa, jossa tietyn rodun armeijoilla on 90% varmuudella sama special character listassaan).
Hieman pohdintaa (Ei sisällä mitään uutta 5th editionin sääntöihin, jos olet tosikko, älä lue):
Kyse on suurimmassa määrin fantasiasta. Koska 40K:ssa ei käytetä pelinjohtajaa, tai muuta vastaavaa maailman kuvaajaa, on ainoa lähde säännöt. Realismin käyttäminen on varsin ontuvaa, fantasiasta kun on kyse. Toki taustatarinaakin on kirjoitettu, mutta sitä ei yleisesti pelipuolella luokitella minkään arvoiseksi.
Mitä true LOS kertoo 40k:n maailmasta? Siellä ei soturit kyyristele, vaan seisovat asennossa ja pitävät silmät ohjesääntömuotin mukaan 100% samalla korkeudella. Samaan aikaan alienit sahaa kyseisen soturin hengiltä, kun jalkaterät näkyy rhinon alta. Eikä siinä vielä kaikki, vieressä bunkkerissa oleva ryhmä lyyhistyy hengettöminä maahan, kun yksi sattui olemaan ulkona kusella ja joutui tulituksen kohteeksi. Aika tapaus JFK, etten sanoisi. Noin ne asiat siellä synkässä tulevaisuudessa menee.
Ongelma on siinä, että 40k on "peli" ylhäätä katsottuna, säännöt ja rajat on helppo määrittää. Modelit seisovat määritellyllä jalustallaan ja liikkuvat tietyn tuumamäärän näkyvillä olevassa plaanissa. Peliin tulee hieman ongelmia, kun mukaan otetaan voimakkaampi visuaalinen puoli, eli peliin liitetään vertikaali ulottuvuus. Tähän asti tuo vertikaalisuus on ollut pääosin kokonaisuuden visuaalisen puolen hallinnassa, muutamia tarpeellisia sääntöjä lukuunottamatta. Siksi konvertointikin on ollut helppoa ja sallittua, sillä modelien ylhäältä katsottu "peliasema" ei ole juurikaan muuttunut, vaikka vertikaali toteutus on muuttunut täysin.
True LOS tarkoittaa sitä, että pelin vertikaalinen ulottuvuus on täysiverisesti mukana. Ei siinä mitään vikaa ole, mutta 40k ei yksinkertaisesti ole siihen valmis. Sama tapahtui RAW:n kohdalla, selkeä linjanveto, joka kuitenkin kaatuu ylimalkaiseen toteutukseen. True LOS ei toimi mukavasti ja reilusti yksinään, vaan vaatii pientä hienosäätöä.
Miksi edes vaivaudun: Kokonaan konvertoitu marinearmeija odottaa maalaustaan, sisältäen mm. polviasennossa olevia lascannon ampujia ja kyyryssä olevia haavoittuneita, lisäksi joka ulkolla green stuffista pitkä takki (huomattavasti isompi "keho" siis), lähes kaikilla jalat JP spruesta (juoksuasennosta johtuen korkeampia kuin normimarine) ja jokaiselle konvertoitu dynaaminen liikeasento (käytännössä figut on normaalia leveämpiä "kantapäästä ranteeseen" mitattuna). 5th edikan myötä en konvertoinut vain figuja, vaan myös pelitekniikan, tiukalla seulalla osan napeista jopa laittomaksi. Aikaisemmin moisesta konvertoinnista ei saanut mitään peliteknistä etua tahi haittaa.