Parannettavaa löytyy yhä, mutta kyllä tästä hyvä vielä tulee jos yrität. Parannettavaa kuitenkin yhä on paljon.
mursunaatio kirjoitti:Tuuli oli kova, satoi kaatamalla. Avaruusjääkäri seisoi tuulessa, kuullen ääniä. Äänet kuuluivat joka puolelta ympäriltä. Hän tarkkaili varovasti liikkumattomana kaikkea minne näkö kantoi.
Millaisia ääniä? Mitä jääkäri ajatteli? Miltä ympäristö näytti?
Oli jo ilta. Alkoi hämärtyä. Auringon valo hiipui äänettömän kaupungin taakse piiloon.
Mies näki vastakkaisessa rakennuksen seinässä kuinka auringon ja varjon raja laski.
Tässä olisi hyvä tilanne hieman tunnelmoida. Vertauskuva, tai muuta tunnelmanluontia. Auringonlasku on aina hyvä tilanne siihen, vaikkakin varsin kliseinen.
Edessä näkyi valoa. Sininen valo heijastui tuijottavan mariinin silmistä. mikä, mikä ihme se oli?
Sitten siihen alkoi tulla muotoa; Alus, joka leijui ilmassa, kiihdytti kovaa vauhtia häntä kohti.
Nyt oli aika toimia, ei voinut odottaa kauemmin. Se oli joko vihollis alus tai... puolulainen.
Mariini otti naarmuuntuneen, painavan rynnäkkökiväärinsä ja tähtäsi tähtäimellä kohdetta.
Se oli sininen, Landin maakiituri. Hän oli turvassa! Nyt se kaartui kylki edellä avaruusjääkärin eteen. Siellä oli kaksi mariinia, kuten hän.
" Tule kyytiin veljeni, olet kokenut tuskaa tarpeeksi kauan. "
Tosiaan, kaarsi, ei kaartui. Lisää kuvailua ja loogisempaa tekstiä, kiitos. Mieti, miten joku taitavampi kirjoittaja kirjoittaisi saman. Lue myös tekstisi niin monta kertaa, että olet itse
täysin tyytyväinen siihen. Ennen sitä et voi sanoa sitä valmiiksi.
Voisit kirjoittaa hieman pidempiä pätkiä kerralla, ja miettiä tarkemmin kokonaisuutta. Lyhyissä pätkissä ei pysy edes kunnolla perässä, mitä on tapahtumassa.
Eipä muuta tällä kertaa, onnea jatkoa varten.