Hammerhead VALMIS

[Drakojan]

6. luku

A-osa

Demokleen kaartilaiset taistelivat Tulisoturien rinnalla örkkejä vastaan. He olivat aluksi epäluuloisia ”pelastajiaan” kohtaan, mutta epäluulo vaihtui vähitellen kunnioitukseksi Xenoksien vaarantaessa henkensä heidän planeettansa ja perheidensä takia.

Kunnioitus oli molemminpuolista. Tuli-kastilaiset oppivat, että jokainen ihminen taistelee raivoisasti puolustaessaan kotiaan ja omaisiaan. Nämä omaiset oli otettu evakkoon joko Ilma-kastin aluksiin, tai tilan loppuessa liittolaisten linjojen taakse.

Kaartilaiset pyrittiin varustamaan samoilla varusteilla kuin muutkin Tau-imperiumin sotilaat, mutta koska tarpeita oli vähän omiinkin tarpeisiin, monet joutuivat tulemaan toimeen Las-kivääreillä ja Flak-liiveillä.

”Lipas!” kersantti Jacobs karjui tulitaistelun järkyttävän melun yli. ”Tässä kessu!” huusi alokas Robertson heittäessään hänelle pulssikiväärin lippaan. Jacobs, hänen ryhmänsä ja muutama muu ihminen, kaksi Kroottia sekä kahden Tuli-soturiryhmän rippeet olivat linnoittautuneet kaupungin laidalla sijaitsevalle kukkulalle.

Heidän asemansa koostuivat häthätää kootusta rautaromusta, luhistuneiden talojen betonista ja muutamasta kiinteästä Autokanuunasta. Ja se näytti siltä kuin se olisi voinut kaatua aivastuksesta.

Se oli kuitenkin kestänyt örkkien rynnäkköjä jo kuusi tuntia, ja yksikään puolustaja ei ollut vielä kaatunut. Se tulisi kuitenkin muuttumaan nopeasti, sillä örkkien hyökkäykset olivat kasvaneet niin lukumäärässä kuin raivokkuudessakin.

Jacobs iski lippaan kiinni aseen tukissa olevaan pesään ja alkoi ampua tarkkoja laukauksia etenevään massaan. Silloin jostain lensi epätavallisen tarkka örkkiammus suoraan hänen käteensä, ja Jacobs lyyhistyi barrikadin taakse.

Ryhmän lääkintämies ryntäsi hänen luokseen, ja alkoi tutkia vuotavaa haavaa. Samaan aikaan kohahdus kulki ryhmän lävitse. Örkkien takaa heitä kohti kaahasi valtava tankki, ja örkit väistivät sen edestä jotta eivät murskaantuisi sen valtavien telaketjujen alle.

Tuo entinen Baneblade oli ”tuunattu” örkki-standardien mukaan, eli päätykkiä oli kasvatettu entisestään, moottorin nopeutta ja kiihtyvyyttä oli lisätty roimasti ja tietenkin tankki oli saanut mattapunaisen maalipinnan. Lisäksi joka paikkaan oli lisätty parvekkeita ja tasanteita joilta pojat pääsisivät ampumaan sydämensä kyllyydestä isoilla ja ennen kaikkea meluisilla aseilla. Mutta eniten pelkoa kaartilaisissa ja Tulisotureissa herätti valtava piikikäs tela tankin edessä. Se oli veren tahrima, ja lähestyi heitä koko ajan kiihtyvällä vauhdilla.

Ensimmäisenä horroksesta heräsi Jacobs joka oli saanut tarpeeksi voimia noustakseen seisomaan. Hän nappasi repustaan tehokkaan kenttäradion samalla kun muut alkoivat ampua Banebladea huonolla menestyksellä.

”Täällä ryhmä Gamma Kahden kersantti! Tarvitsemme välittömästi panssarintorjuntatukea sijainnissa 56-93! Toistan, tarvitsemme välittömästi panssarintorjuntaa!” Jacobs painoi kuuloketta tiukemmin korvalleen mutta vastausta ei kuulunut

Kaikki odottivat henkeään pidätellen kun Jacobs toisi avunpyynnön. Ikuisuudelta kestäneen ajan jälkeen Jacobs kuuli vastauksen: ”Piranha yksi-kolme vastaa. Meillä on mukana fuusiotykki ja etsijä-ohjuksia. Se tankinkuvatus aukeaa kuin peltipurkki!” Kirkas, selvä ääni sanoi. ”Selvä. Kohde on maalattu!” Jacobs huusi ja katsoi samalla yhteen pathfinderiin joka nyökkäsi ja napsautti aseensa piipun päällä olevan kohdeosoittimen päälle.

”Lähestymme kohdetta. Kestäkää vielä hetki!” Baneblade lähestyi ja örkit ulvoivat riemuissaan samalla kun konekiväärisarjat pyyhkivät barrikadia. ”Viisi. Neljä. Te pojat ja tytöt haluatte pitää päänne matalana! Kaksi. Yksi.” Juuri kun näytti että valtavaa petoa ei voisi enää pysäyttää, sen takaa lensi pieni sinisenä hohtava hahmo joka laukaisi kiitävän savuvanan kohti herkkiä moottoritiloja. Räjähdys repi ilmaa ja örkkejä tippui torneista ja tykkipaikoilta. Piranha ampui toisen ohjuksen ja heti perään sinisenä leiskuvia fuusio-ammuksia. Mutta ennen kuin Baneblade ehti tuhoutua lopullisesti, yksi örkki, joka ei ollut kuollut tulimyrskyssä, ampui sarjan shootastaan kohti Piranhaa.

Ammukset repivät hennon aluksen pohjaa ja se alkoi pudota kuin kivi savuttaen samalla oikeanpuoleisesta moottoristaan. ”Menetän hallinnan! Kaikki järjestelmät punaisella! Yritän oikaista!” Kaikki kukkulalla seurasivat pilotin epätoivoista taistelua pelastaa Piranha. Sen syöksy alkoi oikaistua –muttei ajoissa. Alus syöksyi maahan n. 100 metriä heidän asemistaan.

Hetken hiljaisuuden jälkeen radio räsähti, ja pilotti yski muutaman kerran kunnes sai äänensä toimimaan. ”Minä… Taisin murtaa jalkani. Molemmat. Kaverini on tajuton tai kuollut. Saattaisin tarvita hiukan apua.” Jacobs nosti aseensa kädestään välittämättä. ”Mennään hakemaan pelastajamme pois tuolta! Te!” Hän osoitti viittä Tulisoturia. ”Antakaa suojatulta!” ”Kyllä Shas’Ui!” Yksi heistä huusi unohtaen että puhui ihmiselle.

Jacobs, hänen ryhmänsä ja muutama Tau juoksivat kohti savuavaa Piranhaa samalla kun toisen ryhmän raivokas pulssituli kaatoi örkkejä heidän tieltään. Jacobs hyppeli viimeisten kuoppien ja kivien yli ja pysähtyi Ohjaamon viereen. Krootit huusivat ja hyppäsivät örkkien niskaan ja alkoivat hakata päitä ja raajoja irti vimmoissaan. ”Ampukaa ampukaa! Suojatkaa kessua!” Pilotti oli riisunut kypäränsä ja hänen lyhyt oranssi hiuspalmikkonsa heilui tuulessa. Nainen yritti hymyillä heikosti mutta se vaihtui nopeasti tuskan irveeseen. ”Hän on elossa!” pathfinder huusi tunnustellessaan ampujan pulssia. Jacobs avasi pilotin valjaat ja nosti naisen olkapäilleen. Pathfinder koppasi ampujan ulos, ja nosti tämän olkapäilleen matkien Jacobsia.

Kersantti juoksi kohti barrikadia minkä jaloistaan pääsi. Hän kompuroi epätasaisessa maastossa mutta pysyi pystyssä. Samassa hän näki valtavan Orca –pudotusaluksen laskeutuvan taivaista. Sen luukut avautuivat ja Jacobs juoksi vauhtiaan hidastamatta ramppia ylös. Ennen kuin lääkintämiehet nappasivat pilotin häneltä ja istuttivat Kersantin penkille seinänviereen tämä kuiskasi Jacobsin korvaan "Kiitos."

Heti kun viimeinenkin sotilas oli saatu sisään, luukku sulkeutui ja Orca nousi kohti avaruutta jättäen örkit karjumaan harmissaan maan pinnalle.
”Selvittiin pojat!” Robertson huusi ja muut kaartilaiset ryhtyivät laulamaan. Kun Orcan pilotit katsoivat närkästyneinä taakseen, he huomasivat hämmästykseen selvinneiden Tulisoturien ja Kroottien yhtyneen ilonpitoon.

Kuudennesta luvusta tulisi muuten ihan älyttömän pitkä niin jaoin sen kahteen osaan. Ja sitä toista en ala kirjoittamaan ennen kuin tulee kommenttia. Luettu yli 700 kertaa mutta ehkä 5 henkeä kommentoinut?!

[Drakojan]

0++0 0++0
Message
to
Sotavasara
.net
++++++++++++++
UP
Supplies low
Need comments
++++++++++++++
From
Shas'la Sa'cea Shai

Eli normaalia stailimpi UP.

[Nomad]

Juu, hyvää tekstiä.
Yksi asia vähän häiritsee

Krootit

Tämä kuulostaa vähän "puhekielimäiseltä" ja enemmänkin pelaajien käyttämältä termiltä. Mielestäni tämän tilalle sopisi jotain tyyliin "Kroot-soturit" tai jotain vastaavaa.

Lisää odotellessa.

[Drakojan]

Juu, hyvää tekstiä.
Yksi asia vähän häiritsee

Krootit

Tämä kuulostaa vähän "puhekielimäiseltä" ja enemmänkin pelaajien käyttämältä termiltä. Mielestäni tämän tilalle sopisi jotain tyyliin "Kroot-soturit" tai jotain vastaavaa.

Lisää odotellessa.

IMO liian pitkä. Rikkoisi jotenkin tekstiä. Mutta kiitos nyt erittäin paljon kun joku viitsii kommentoida. Katsotaan jos jaksaisi jo tänään aloittaa B-osaa. :P

[Drakojan]

Onko tämä liian pitkä tai jotain, eikä kukaan viitsi kommentoida lukematta loppuun? :D

Koulu ja vanhempien uusi tietokone-poliitiikka hillitsevät aika paljon tätä kirjoittamista, ja lisäksi en nyt ole ihan varma miten tästä nyt edes jatkaisi. Mutta asetanpa itselleni deadlinen. Ensi-viikkoon mennessä on valmista.

[Iron-Father]

Ehkä tekstistä löytyi niin vähän huomautettavaa ettei ole jaksettu kommentoida? ;)

Minä tykkäsin tästä viimeisimmästä pätkästä eniten. Taistelukuvaus oli toimivaa (ja piranhan kohdalla jopa lennokasta) ja rakennat kuvailulla hyvän sotakuvauksen. Juonihan on toimintaa sanan kaikessa merkityksessä. Kiinnostus tapahtumiin pysyi hyvin loppuun saakka ja oli kiinnostavaa nähdä miten sankareiden käy. Lopussa on sitten pieni notkahdus tunnelmassa. Taistelun tuoksinnassa syntynyt jännitys hieman lopahtaa, kun viet tapahtumat niin nopeasti loppuun. Tilannetta voisi "fiilistellä" esimerkiksi kuvailulla.

Mitä nyt muuhun tulee, niin hahmoja voisi vielä tuoda hieman esiin. Henkilöt jäävät (ainakin minulta) hieman kylmiksi. Koska hahmoihin ei sitten ole sitä kosketuspintaa ei minua pahimmillaan juuri koskettaisi selviävätkö he vaiko eivät. Varmaan ymmärrät mitä tarkoitan. Kokonaisuus oli kuitenkin hyvä ja nämä olivat vain rakentavia kommentteja, joista ehkä on apua jatkoon jos on ollakseen. :D

Ja sitten jatkoa odottamaan.

[Drakojan]

B-osa

Shai näki rauniokaupungissa alas syöksyneen Devilfishin, joka makasi väärinpäin takaluukku irronneena. Hän lähti kulkemaan sitä kohti, ja Nemi seurasi häntä ääneti. Shai meni sisään pyöreästä aukosta ja pysähtyi niille sijoilleen. Hän katsoi jotakuta silmiin. Silmiin jotka olivat lasittuneet ja tuijottivat häntä mitään näkemättä.

Shai vei katseensa nopeasti pois ja yritti olla katsomatta katosta roikkuvia ruumiita. ”Hae vain se mitä etsit”, hän hoki itselleen. Shai meni asehyllyn luokse ja nappasi mukaansa pulssikarbiinin jonka päällä oli kohdeosoitin. Hän käveli nopeasti ulos testaten katsoen samalla ulkoisia vian merkkejä aseesta.
Nemi odotti ulkona pistooli valmiina. Shai tuli ulos ja lähti hölkkäämään matalana kohti kukkulan lakea. Yhtäkkiä läheisen seinän läpi hyökkäsi örkki kirves valmiina iskuun ja kaameasti karjuen. Shai nosti aseen olalleen, pidätti hengitystään kuten koulutuksessa oli opetettu ja ampui sarjan suoraan örkin keskivartaloon.

Örkki urahti kuin hämmästyneenä ja kaatui maahan. Nemi ampui vielä varmistukseksi sitä muutaman kerran päähän. Viimeinen asia minkä he halusivat, oli örkkilauma jonka tuo kyseinen yksilö olisi hälyttänyt paikalle.

Lopulta kovia kokeneet Tulikastilaiset saapuivat kukkulan huipulle. ”No niin. Tässä se on” Shai sanoi tarkistaessaan kukkulan lakea jonkun ikävän varalta. Nemi sattui vilkaisemaan alhaalla avautuvaan leiriin päin ja häneltä pääsi kauhistunut hengähdys.

Leirin yläpuolella välkkyi ohut sininen puolipallo läpinäkyvää valoa. Se jatkoi välkkymistään muutaman sekunnin, mutta sammui sitten. ”Meidän täytyy kiirehtiä!” Nemi huudahti.

Shai hyppäsi mahalleen maahan ja laittoi kohdeosoittimen päälle. Hän tarkisti tähtäimestä, että säde osui suurin piirtein leirin keskelle. ”Valmista.”
Nemi nappasi pienen kuulokkeen taskustaan ja liitti sen näppärästi pieneen lähettimeen. ”Vielä kun kytketään tuo, ja varavoima päälle…” hän mutisi itsekseen tehden säätöjä radioon. Lopulta hän laittoi kuulokkeen korvalleen ja alkoi lähettää: ”La’Nemi Kor-kastille, kohde maalattu. Toistan, kohde maalattu.”

Vastaus saapui hetkessä. ”Kor-kasti vastaa! Kanuunat ovat lähes valmiita ampumaan. Täysi teho kahden minuutin sisällä.” Shai katseli aseensa yli, ja hän näki kaupungin laidassa Orcan, joka nousi taivaalle samassa paikassa missä hän oli hetki sitten nähnyt räjähdyksiä.

Aika kului tuskaisen hitaasti. Hiljaisuus oli painostava, jopa leirin örkkipopulaatio tuntui hiljenneen. Yhtäkkiä häikäisevä valo tunkeutui pilvien läpi. Koko kaupunki kylpi aavemaisessa valossa. Varjot olivat pitkiä ja koko maisema vaikutti aivan kuin ylivalottuneelta.

Nemi ja Shai katsoivat lumoutuneena kun aseen säde alkoi laajeta ja nielaista sisäänsä kaiken. Örkit alkoivat karjua ja huutaa nähdessään kaiken nielaisevan energiaseinän tulevan itseään kohti.

Lopulta säde saavutti leirin reunat ja pysähtyi. Sitten se hävisi, ja karmaiseva näky tuli säteen tilalle. Se mitä Shai näki ionikanuunan verkkokalvoilleen jättämän kuvan läpi, oli valtava, pohjasta tasainen kraatteri, melkein viisi kilometriä halkaisijaltaan.

Nemi auttoi Shain ylös ja hymyili tälle. ”Me selvisimme! Tämä pallo on meidän!” Nemi sanoi riemuissaan. Shai vastasi hymyyn. Niin, planeetta on meidän. Mutta millä hinnalla?

Samassa Killa Kan, kolme metriä korkea peltihökötys, rysähti läheisen talon katon läpi. Shai ensiksi mietti mitä ihmettä se oli katolla tehnyt, ennen kuin hänen alitajunsa otti vallan. ”Juokse!” hän huusi melko tarpeettomasti Nemille. Nemi kääntyi kannoillaan ja juoksi kukkulan lakea pitkin poispäin sotakoneesta.
Shai perääntyi muutaman askeleen ja alkoi ampua lonkalta liipaisin pohjassa lähestyvää metallipetoa. Sen mustaksi maalattu rikkinäinen runko kuitenkin tuntui heijastavan ammukset kylmään ilmaan. Shai lähti juoksemaan karkuun Nemin perään, mutta heidän tiensä katkaisi joukko vihaisia örkkejä, joilla oli isoimmat kirveet mitä kumpikaan heistä oli nähnyt.

Nemi ja Shai alkoivat ampua kohti ryntääviä vihernahkojan, joita oli noin kymmenkunta. Nemi pudotti yhden suoralla osumalla päähän ja Shai kaksi muuta hyvin tähdätyillä laukauksilla keskelle rintaa. Heidän takanaan Killa Kan kuitenkin lähestyi saarrettuja vääjäämättä.

Juuri kun örkit olivat pääsemässä lähituntumaan pulssituli niitti heidät maahan. Samaan aikaan heidän takanaan Killa Kan sai uuden tuuletusaukon fuusiotykistä. Se kaatui kyljelleen ja alkoi kieriä mäkeä alas kuin pois heitetty juomatölkki. Shai olisi nauranut näylle jos hän ei olisi ollut äsken sekuntien päässä kuolemasta.

Heidän edessään kaksi XV25 Stealth-pukua väreili esiin. Kolmas alkoi lampsia heitä kohti heidän takaansa. Puvut olivat mattamustia, tosin niihin oli tehty merkintöjä oranssilla. Silmät hohtivat vihreänä. ”Taisimme tulla sopivaan aikaan?” kuului Shain ja Nemin takana olevasta puvusta. ”Shas’Vre For’Li” he henkäisivät yhteen ääneen. ”Juuri hän. Saitte aikaan niin hienon ilotulituksen, että emme voineet jättää teitä tänne örkkien armoille” For’Li jatkoi.
”Orca on matkalla. Pääsette pois täältä kylmästä pian” sanoi toinen Tau. Shai rysähti maahan istumaan ja veti väristen henkeä. Nemi istuutui hänen viereensä samalla kun Stealth-puvut hyppäsivät repuillaan läheisten talojen katolle varmistamaan, ettei vihollisia näkynyt.
Mukava päästä suihkuun, oli Shain ensimmäinen ajatus kun Orcan siluetti piirtyi pilvistä taivasta vasten.



Hahhaa, neljä kuukautta tuli kirjoitettua ja nyt tuli valmista. Jos kiinnostusta löytyy, saattaisin tehdä jatko-osan, eipä sillä etten olisi sitä jo miettinyt. Mitäpä sitä muuta, sana on vapaa.

[Vilkku92]

Täytyy sanoa,että tasaista laatua alusta loppuun. Aplodeja, hyvä herrasväki! *Taputusta*

[Skidi]

Tämä on ehdottomasti paras tarina minkä olen tältä alueelta löytänyt. Luin koko ketjun yhdeltä istumalta. Nyt sitten vaan sen sun toisen tarinan kimppuun. College Titanica vai mikä se nyt oli...

[Väiski]

Aivan loistava tarina :3 *taputtaa*

Jos jatko-osaa väsäilisit nii voisitko väsätä semmoisen jossa olis hiukan enemmän juttua ihmisistä, vaikka joku päähahmon kanssa kulkeva tai jotain vastaavaa? :3

[Drakojan]

Aivan loistava tarina :3 *taputtaa*

Jos jatko-osaa väsäilisit nii voisitko väsätä semmoisen jossa olis hiukan enemmän juttua ihmisistä, vaikka joku päähahmon kanssa kulkeva tai jotain vastaavaa? :3

Kuule, itse asiassa on ollut mielessä pathfinder/kommando-ryhmä, joka koottaisiin juuri tuosta ryhmästä joka selvisi Banebladen hyökkäyksestä. Eli sekaisin Krootteja, ihmisiä ja Taukkeja. Nimikin oli vielä jossain välissä mielessä, mutta nyt unohtui. Paitsi että keksin uuden, "Mal-Caors", hämähäkit. Ja en keksi suurinta osaa näistä nimistä itse, katsokaa vaikka Lexicanumista. :D

[Waine999]

Viidettä lukua en postaa ennen kuin saan edes yhden kommentin. :D

Hienoa luettavaa. Kiinostavaa oli kun Baneblade (vai olikohan se) tuli. Voisiko viidennessä luvussa imperial guard sota joukko hyökätä taun kimppuun? Se olisi kiinostavaa.

Kaikki Demokleen (vai olike se Damokles :P) kaartilaisethan ovat Taun puolella. :D Lopun olen aika lailla lyönyt lukkoon, mutta suunnittelen tälle useampaakin jatko-osaa.

Katos, ku kaarti saa lisäjoukkoja, joita johtaa joku sodanlietsoja.

[Alien of Change]

Viidettä lukua en postaa ennen kuin saan edes yhden kommentin. :D

Hienoa luettavaa. Kiinostavaa oli kun Baneblade (vai olikohan se) tuli. Voisiko viidennessä luvussa imperial guard sota joukko hyökätä taun kimppuun? Se olisi kiinostavaa.

Kaikki Demokleen (vai olike se Damokles :P) kaartilaisethan ovat Taun puolella. :D Lopun olen aika lailla lyönyt lukkoon, mutta suunnittelen tälle useampaakin jatko-osaa.

Katos, ku kaarti saa lisäjoukkoja, joita johtaa joku sodanlietsoja.

Eikö muka voi olla joku sodanlietsoja joka ei pidä Tau liittolaisista, tai on joku kerettiläinen joka on yllyttänyt sotilaat palvelemaan kaaosta? Aika vanhaan ketjuun kirjoitit, vai mitä?

[Drakojan]

Eipä se mitään haittaa, lisää julkisuutta vain tänne... Mutta jos kuitenkin lopetat sen spämmäämisen.