The barren wastes stretched to the horizon around the rocky outcropping, a seemingly endless expanse of rolling hills from which this lonely peak lifted its time-ravaged head.
On top of the hill there was a rider, a darksome shape against a steel grey sky. The wind was a bitter breeze, but it blew around the rider unfel, wasting its fury. His tattered cloak snapped and fluttered in the gale, but it was long since such matters could reach him, let alone pierce his death-cold flesh.
The rider looked down into the valley, interspersed with huddling groups of trees. To mortal eyes it would have seemed of little value, but to his eyes, long ago clouded by death, the power buried here by some ancient strife shone with a light of its own.
Three there were that were buried here, and three he had come to claim.
But so had others, for on Pannithor the powers that seek destruction and death are rarely aligned, and as he watched from the hilltop the slope across the valley seemed to shimmer and sway, only to be torn into gaping maws a moment later. Great rents tore into the fabric of reality, and terrifying creatures came forth.
Cold hate burning in his eyes, the Revenant King pointed his sword towards the nightmarish fiends that poured forth from the gates, motioning his armies forward. The battle, nameless and but one of many, had begun.
--
Jyväskylän turnauksessa päädyin pelaamaan varapelaajana, itse kun kyseistä tapahtumaa järjestin. Harmi tietty, että sairastapaus esti jotakuta muuta osallistumasta, mutta pääsinpähän ulkoiluttamaan Undeadejani, jotka sain 2000 pisteeseen maalattua tuossa loppuvuodesta.
Aloitin oman listani rakentamisen 2. Editionin lopulla, eli lopulta kävi tuuri sikäli, että yksiköt joita listaani olin valinnut sopivat edelleen yksiin todella hyvin.
“Flowers of Frost” - 2k Undead
Wraith Regiment
Wraith Regiment
Revenant Cavalry Regiment
Revenant Cavalry Regiment
Wight Horde*
Werewolf Horde
Balefire Catapult
Balefire Catapult
Necromancer - Drain Life(5), Surge (6), Conjurer’s staff
Lykanis
Revenant King - Mount, Surge (5), Blade of Slashing
Revenant on Great Undead Burrowing Wyrm - Inspiring Talisman
Listan ajatus on toisaalta olla nopea ja iskukykyinen sikäli, että listassa ei ole mitään perässävedettävää, vaan kaikki yksiköt osaavat lyödä aika kovaa. Toisaalta kaikki yksiköt myös kestävät keskiverrosti (tai vähän paremmin) iskua, eli mikään yksikkö ei ole ihan lasia. Katapulttien tehtävänä on pistää vastustaja liikkeelle, eli uhata vastustajan vasarayksiköitä ja luoda painetta samalla kun muut yksikköni etenevät ottamaan kenttää haltuun. Pyrkimys on voittaa peli pakottamalla vastustaja lähitaisteluun liian vähäisellä valmistelulla ja sen jälkeen hakea Surge-mahdollisuuksien kautta voittoa. Listassa ei ole paljoa Surgea, mutta mielestäni Surgen vahvuus ei ole sen kyvyssä liikuttaa Shambling yksikkö suoraa tasamaalla, vaan sen kyky mahdollistaa “mahdottomia” chargeja flankkeihin ja reariin.
Listan vahvuus on sen yksiköiden kyvyssä tukea toisiaan lähietäisyydellä. Yksiköt ovat ketteriä ja iskukykyisiä, eli niillä saa helpommin aikaan murskaavia keskityksiä jahka lähitaistelua saadaan aikaiseksi.
Heikkouksia on muutama. Ensinnäkään listassa ei ole yhtään Speed 10 yksikköä, eli on hyvinkin mahdollista jäädä nopeuskilpailussa toiseksi. Toisekseen, listassa ei ole yhtään solidia alasinyksikköä, eli vaikka esimerkiksi wraithit kestävät kyllä paljon, ei niistä ole “soakkaamaan” kovien mörssärien iskua, eikä, kolmantena pointtina, listasssa ole myöskään yhtään selkeää chaff-yksikköä. Lista siis ei ole äärimmäisen nopea, äärimmäisen kestävä tai kykene uhraamaan kovinkaan montaa yksikköä häviämättä peliä.
Vastaan sain Kuopiosta tulleet Nightstalkerit, jotka ovat siis maailmojen välisistä ajattomista ulottuvuuksista repeämien ja portaalien kautta Pannithoriin saapuneita olentoja.
Scarecrow Legion - Hammer of Measured Force
Fiends Horde - Brew of Strength
Doppelganger Regiment
Reapers Troop - Screamshard
Reapers Troop - Screamshard
Phantom Troop
Needle-fangs Troop
Needle-fangs Troop
Shadow-hulk
Terror
Void Lurker
Horror - Aura (Vicious, melee inf), Bane Chant
Lista vaikutti sekä iskukykyiseltä että nopealta ja peliä aloitellessa minulle aiheutti hieman harmaita hiuksia kun koitin miettiä keinoja saada armeijan iskukyky “hallintaan” ilman, että menettäisi omaani sitä yrittäessäni. Nightstalkerien sisäänrakenttu Stealthy-sääntö myöskin hieman mietitytti: Balefire Catapulttien uhka ei toimisi todennäköisesti yhtään niin hyvin kun osuminen olisi niin vaikeaa.
They approach, the nightmarish and the profane. Howls shred their way through the screaming winds as the Werewolves come forth, leaping while the thunder of the hooves of horses makes the ground shake. Ghostly forms come streaming down the hill, gliding above the battlefield without a sound.
Across the field the gaping maws of nightmare spew forth creatures without shape, mindless and hungry for the lifeforce of this world when a sudden silence falls. Then a growl rises, rises, and above the teeming mass of fiends three shapes rise. One winged, one with a giant, gaping maw and the third a mass of lashing tentacles.
The battle commences.
Kummankin deploymentissä on nähtävissä isommissa peleissä hyödyllistä layered deploymenttiä, eli yksiköitä jätetään reippaasti toiseen rivistöön “reserviin”, eli toisaalta suojaamaan omaa selustaa vastustajan lentäviltä yksiköiltä (jotka kovasti mielellään liihottaisivat yli ja kääntyisivät uhkaamaan koko linjan selkää) ja toisaalta taas tuomaan lisäpontta taisteluihin sinne, missä sitä tarvittaisiin.
“We must strike them, now, before their hold on this plane becomes too strong to sever.”
The Necromancer’s thoughts were a whispery echo in the frigid halls of the King’s mind. Had he possessed the ability, he would have snorted in contempt at the sniveling creature’s spineless mumblings. He let his cold gaze turn to the ghostly fighters and sent them forth with a thought and then rode forth with his knights.
Too strong to sever… He would drink from whatever energies drove these creatures forth and claim it as his own.
(Kuvassa NS1-vuoron liikettä jo aloitettu, Needlefangit liikkuneet)
Undeadit voittivat start rollin ja aloittivat pelin. Keskikentällä edettiin varovaisesti, sillä pakittaminen on vaikeampaa kuin eteneminen, enkä halunnut kiirehtiä vaan ajattelin, että ampumalla voin kuitenkin sen verran painostaa, että vastapuolella syntyy halu edetä ja suostua hakemaan ensimmäistä chargea.
KoWissa melko olennaisessa roolissa on hahmottaa milloin chargeta, milloin jättää chargeamatta ja toisaalta milloin edetä niin, että vastustaja saa chargen halutessaan, mutta olla samalla tarjoamatta hyviä paikkoja. Esimerkiksi niin, että vastustajalle annetaan mahdollisuus chargeen, mutta omat yksiköt asemoidaan siten, että oma vastaisku olisi vuorostaan tuhoisa tai sitten niin, että tarjolla on vain Hindered Chargeja.
Werewolffit etenivät painostamaan keskustaa ja Lykanis puolestaan jäi väijymään mahdollisten ylilentoyritysten varalta kukkulan taakse. Balefiret valkkasivat Fiendit kestokohteekseen, sillä niiden korkeus teki niiden piilottamisesta vaikeaa ja toisaalta samalla myös esimerkiksi regeneraation puute sekä mahdollisen Inspiren varastamisen etäisyys oli sen verran suuri, että laskeskelin tekeväni suurinta tuhoa siellä (mahdollisesti).
Nightstalkerit myös etenivät varovaisesti, etenkin oikealla sivustalla vain Phantomit etenivät reippaasti sillä Werewolffien ja Lykaniksen nopeus uhkasi yli-innokkaita etenijöitä.
Luottaen isojen mörköjen korkeaan nerveen, ne etenivät reippaasti metsikköön, ottamaan vastaan Wraithit ja Wyrmi.
In a sinuous, flowing motion, the Wyrm crashes through the woods, making little of the trunks barring its way. They snap like twigs as the mighty beast thunders through the forest, leading the ghostly warriors streaming behind him into the enemy line as ghostly fire streaks across the darkened sky
The rider, long since worn clean of any name he might have borne in life, roars and lifts a ghostly blade high in the air as his mount bears him into the fray and a deathly tongue of flame leaps up the length of the blade. It has quenched so many lives and grown more bitter and more powerful with each one.
These deaths will be no different.
Toisella vuorolla olin jo melko varma, etten saa oikean sivustan loot tokenia mitenkään haltuun vaan minun on mentävä nappaamaan vasemman sivusta tokeni Needlefangeiltä ja sen jälkeen keskittyä keskikentän voittamiseen, mikäli pystyisin. Wyrm ja yksikkö Wraitheja hoiteli Fangit helposti jonka jälkeen onnistuin kääntämään yksiköt niin, että Wyrmin kylki saatiin suojaan ja sivustan toinen Phantom trooppi sai painetta liikahtaa.
Keskikentällä heitin arpani ja jylistelin combattiin aikalailla kaikella, millä pystyin enemmän sitoakseni vastustajan yksiköt kiinni kuin varmana voitosta, sillä halusin ehtiä keskikentän tokenin luokse ennen kuin Void Lurker ehtisi mukaan kekkereihin keskustaan.
Revenant King tuli mukana tuoden sekä Inspiringia (niin itselleni kuin Nightstalkereillekin. Kiitos, Mindthirst), mahdollisuuden Surgeen ja myös mahdollistaen Disorderaamisen, sillä Mounted Individualit ovat todella vaikeita pysäyttää ja yksikin melee damage tarkoittaa lentokyvyn menetystä tai spell castingin loppumista siksi vuoroksi.
Nightstalkerit etenevät oikealla, Void Lurker selkeästi lähtee kohti keskikenttää. Vasemmalla Nightstalkerien monsterit tulivat päälle voimalla, yllättäen jakaen iskuvoimansa ja sitoen molemmat Wraith regimentit combattiin. Phantomit lensivät uhkaamaan Wightien sivustaa ja pyrkivät pääsemään selustaani.
Keskikentällä Doppelgangerit ja Scarecrowt deletoivat yhden yksikön ratsuväkeä. Yhyy.
They fight, as they did in life so now do they continue in death. Faceless horrors clash arms with the emaciated forms of the undead warriors of bygone eras, their weapons passing harmlessly through their incorporeal forms. Scythes seething with unlife reap a bloody toll and monsters roar as they wrestle for supremacy.
A tide of profane magicks rises, rises and then reaches a crescendo and the ghosts wail with piercing, keening voices as they swarm over their opponents, striking as they envelop the foe.
Tällä vuorolla näkyy sekä Surgen vahvuus että nk. Cork Screw-maneuver, eli Wraithit Disengageaa Terrorista, jonka jälkeen Shadow-hulkin kylki on auki niiden chargelle. Eli sen sijaan, että ne ottaisivat counter chargen, oletuksen mukaan, ne irtaantuvat ja nappaavat viereisen yksikön kyljen kohteekseen. Tämä liike ei edes vaadi Nimbleä, vaan on mahdollinen kaikille yksiköille, joiden syvyys on max kaksi tuumaa pienempi kuin niiden leveys. Wraithit hakkaavat Hulkin 13 damageen, mutta nerve-heitto ei riitä. Helppoa voittoa ei siis tällä sivustalla ole tulossa.
Wightit kääntyvät ja lennähtävät Phantomien eteen, jonka jälkeen Necromancerin Surge (6) on enemmän kuin tarpeeksi siirtämään yksikön combattiin. Hindered charge tai ei, 18 4+ iskua, CS (2) ja Brutal on liikaa ja Phantomit katoavat, jonka jälkeen Wightit saavat kääntyä takaisin päätaisteluun. Tämä oli sikäli riski, että mikäli en olisi onnistunut tappamaan yksikköä, olisin melko varmasti hävinnyt koko flankin, sillä en olisi saanut Wightejä ajoissa apuun.
Werewolffit ja Revenant Cavalry poistavat Scarecrow Horden ja kääntyvät ottamaan vastaan seuraavan vuoron chargeja.
Nightstalkerit puolestaan opettivat minulle tarkan pelaamisen tärkeyttä, sillä Lykanis, jonka olin unohtanut liikuttaa, sai kunnian ottaa kopin Fiendien chargesta. Se siitä flänkistä, mutta onneksi vain Waver, eli aikaa on vielä vuoro, ennen kuin Fiendit kääntävät katseensa keskikentälle. Keskellä Void Lurkerin tukemina Nightstalkerit antavat takaisin ja alkavat mättää sekä Werewolffeja että jäljellä olevaa Revenant Cavalry regimenttiä. Werewolfit ja Revenant Cavalry kuolevat, tokeni jää Stalkereille, eli voitto on lipeämässä käsistäni. Terror saa yhden yksikön Wraitheja tapettua, mutta Hulk ei saa toista hievahtamaankaan. Tilanne alkaa näyttää aika pahalta Undeadeille.
But no, victory shan’t be wrested from the creatures of the void so easily. Wolves cry out as they are torn asunder and the formation of the Undead Knights is shattered.
The Cold King curses and rides into the fray, his blade singing an ancient song of death.
Undeadit aloittavat vastahyökkäyksen ja Wightit chargeavat Terroriin, Wraithien luottaen kykyynsä tehdä tarvittavat pari haavaa Hulkiin. Wyrm jää toiseen aaltoon tokenin kanssa, tuomaan sitä paljon puhuttua strategista syvyyttä. Luottamus palkitaan ja Shadow Hulk romahtaa haamujen iskujen alle. Wightit tekevät kiitettävästi damagea, mutta eivät tarpeeksi, Terror elää. Revenant Cavalry ja Werewolffit kovasti koittavat, mutta eivät saa juuri mitään aikaan.
Lykanis nilkuttaa sivummalle, tarjoten huonon diilin Nightstalkerien Fiendeille: ehdi apuun keskikentälle tai nitistä tokenia uhkaava ihmissusi.
Nighstalkerit tarttuvat Lykaniksen “syöttiin”, joka oli oikeastaan minulle huonoista vaihtoehdoista se vähiten huono. Lykanis kuolee, Fiendit ovat pahasti myöhässä jos meinasivat ehtiä vaikuttaa keskikentän tapahtumiin. Void Lurker käy syömässä henkitoreissaan jo valmiiksi olleet Wraithit ja kääntyy uhkaamaan Wightien flankkia.
The Winged Being from beyond slashes and bites, claws and strikes, breaking armor and snapping cold bone, but the creatures laugh and reform before its eyes.
Who are these evil memories given shape, seeking to drown the world in sorrow and pain?
Nameless, accursed, deathless.
Wightit Disengageavat Terrorista ja kääntyvät katsomaan Void Lurkeria. Jälkeenpäin tässä huomaan kevyen sääntörikkeen, koska väliin ei jääny tuumaa Terrorin ja Wightien välille. Toisaalta, asialla ei lopulta ollut suurta väliä, mutta periaate on periaate.
Wyrm jylistelee sisään ja murskaa Terrorin. Revenant King lakkaa äimäämästä ja chargeaa Void Lurkeriin, pyrkimyksenä tuoda se pari ylimääräistä damagea jotta peto ei a) lennä ja myöhemmin b) elä. Balefire Catapultit huomaavat aikansa tulleen ja osuvat tokenia kantavaan Reaper trooppiin, tappaen sen yhdellä hitillä. Tokeni putoaa, peli on tasan.
Void Lurker puolestaan lähtee murhaamaan Wightejä, muttei aivan onnistu murtamaan niitä. Doppelgangerit lähtevät kovaa kyytiä kohti pudonnutta tokenia. Toinen trooppi Reappereita yrittää tulla apuun, muttei ehdi. Fiendit tulevat uhkaamaan katapultteja.
It is a terror beyond imagining, these warriors, borne back from the deeps of death by their hatred of all things living. Unholy voices rise in cackling laughter as they cleave their opponents in half and show their mastery of the field.
The Cold King, Arisen, hacks and slashes, killing at will, his deep thought unburdened by the unnatural foes that he now faces. They wear his own face these phantoms, but he cares not, for the knight he once was and the one they know reflect, his true self, he killed that knight himself a long, long time ago.
Wightit counteraavat ja murskaavat Void Lurkerin, Wyrmin lähtiessä tokeninsa kanssa pysäyttämään Reaper trooppia.
Revenant King karauttaa Doppelgangereihin, estäen niiden pääsyn pudonneelle tokenille. Vaikkei individual itse pystykään nostamaan tokenia kantoon, voi se silti estää vastustajaa pääsemästä tokenin luo. Tilanne on sikäli edullinen, että Doppelgangerien vahvuus, eli kyky “varastaa” vastustajansa lähitaistelukyvyt on tässä tapauksessa miltei hyödytön, sillä kolmen hyökkäyksen pikkuheeroksen hyökkäysten varastaminen ei auta niitä vähääkään, ja niiden oma stat line on kohteliaasti sanottuna varsin vaatimaton. Pelin loppuvaiheille on yleensä hyvä päästä niin, että omaa mahdollisimman monta liikkuvaa osaa, joilla voi häiritä vastustajan liikkeitä.
Nightstalkerien vuorolla Doppelgangerit koittavat ja epäonnistuvat pääsemään läpi Revenant Kingistä, Reapereiden käydessä Wyrmin kimppuun kuitenkaan murtamatta tätä. Fiendit tappavat ensimmäisen Balefiren.
Tässä vaiheessa oli varsin selvää, että kyseessä olisi todennäköisesti tasapeli, sillä Reaperit estivät Wyrmin pääsyn tokenille, ja toisaalta Revenant King olisi hyvin todennäköisesti liian kova pala Doppelgangerien tapettavaksi. Toinen Balefire järjesti kuitenkin vielä viimeisen jännitysmomentin onnistuessaan osumaan kaukana toisessa nurkassa olevaan Needlefang regimenttiin, jolla oli hallussaan Nightstalkerien ainoa tokeni. Neljä damagea ja seiskan nerve-rollilla kotiin, mutta ei.
Nightstalkerien vuorolla ei tilanne enää muuttunut.
Tasuri.
--
The field darkens.
No songs shall be sung of this day, for no heroes fought here.
If Evil fights Evil, but neither wins, who won? It sounds like poor jest, a clumsy riddle, and it’s best not to answer.
Pohdintaa luvassa, jahka ennätän!