Sanonkin tämän heti alkuun, ettei tärkein huomautus jää viimeiseksi:
Täältä löytyy apua ja kuvioita moniin hankaliin kysymyksiin sekä ongelmiin.
Sääntökirja on hankalaa tekstiä. Paras tapa oppia DBM:ää onkin pelata sitä jonkin peliä aiemmin pelanneen kanssa tai vaihtoehtoisesti vain pelata ja koettaa ymmärtää. Jahka mekaniikka on hallussa, itse pelit ovat hyvinkin nopeita, 3-4 tuntia per 350-400pts:n peli.
Taarne kirjoitti:
Voiko elementtiryhmään liittää/poistaa ryhmästä elementtejä koska haluaa? Voiko group movea käyttää enemmän kuin kerran vuorossa?
Käyttäessäsi PIPin, aktivoit jonkin valitun määrän elementtejä. Niitä kaikkia liikutat (tai halttaat). Eli päätät mitkä elementit aktivoit ja siinä se. Kyseisen elementtijoukon on oltava grouppi liikkeen jälkeenkin eli elementtejä ei saa tiputtaa liikeen aikana pois. Group movea (kuten single element moveakin) voi käyttää monta kertaa vuorossa (kts. s.18, kohta
march moves), kunhan ei mene 200:n askeleen päähän tai aloita alle 200:n askeleen päässä vastustajan elementistä.
Taarne kirjoitti:
Miten paljon elementit näkevät ympärilleen? 360 astetteen näkö? 90?
360. Ei elementeillä ole mitään väliä, minne ne katsovat. Siellä on kuitenkin satoja miehiä tuijoittamassa eri suuntiin. Missä tällä olisi merkitystä? Tarkoitatko vastustajan ambushien havaitsemista? Ne havaitaan, kunhan ne ovat tarpeeksi lähellä.
Taarne kirjoitti:
Täytyykö elementtien olla täydellisesti toisissaan kiinni ennen kuin lähitaistetlu tapahtuu? (Eli, jos vain puolet elementti A:n frontista koskettaa elementti B:n puolta frontistaan, taistelua ei tapahdu, vaan ensi vuorolla täytyy käyttää tactical move sivuttaisliikkeeseen?)
Juuri näin. Mutta huomaa, että:
DBM säännöt, s. 18, toinen kappale kirjoitti:
When a single element moves within one element base width of enemy, any sideways movement of up to half an element base width necessary to line up with the enemy elements is treated as if straight ahead for the purpose or PIP expenditure and permissibility of group movement and, if contacting their front edge, for measuring move distance.
Grouppihan ei edes saa liikkua sivuttaissuunnassa. Ja huomaa, jos haluaa liikkua kiinni vastustajan elementteihin, on pakko mennä asemaan jossa voi taistella (eli kulmasta kulmaan-kontaktiin) jos matka vain riittää.
Taarne kirjoitti:
Vihollinen recoilaa, läjä ukkoja pursuittaa ja saa (pakosti?) pakenijat kiinni - mitä tapahtuu? Kuolevatko recoilaajat, vai toistuuko taistelu ensi vuorolla kunnes toinen joko ei voi enää recoilata, tai tuhoutuu taistelussa?
Ei saa pakosti pakenijoita kiinni; esim. cavalry vs. joku jalkaväkiyksikkö. Ratsuväki recoilaa 30mm, jalkaväki seuraa 15-20mm. Pakenijat eivät kuole (ne eivät pakene, niitä vain työnnetään taaksepäin). Taistelu toistuu seuraavan pelaajan vuorolla.
Huomioi, että esim. seuraavassa tilanteessa (AAAA=pelaajan a Irr bladeja, BBBB=pelaajan b cavalryä)
AAAA|AAAA|AAAA
BBBB|BBBB|BBBB
Pelaaja a päättää käydä keskimmäisen taistelun ensin, ja voittaa:
AAAA|........|AAAA
BBBB|AAAA|BBBB
.........BBBB
Nyt kun seuraavat taistelut käydään, sekä oikean että vasemmanpuoleiset cavalryt saavat -1 tulokseensa overlapin vuoksi. Vuorossa oleva päättää taistelujen järjestyksen ja aiemmat taistelut vaikuttavat seuraaviin jo heti samalla vuorolla.
Historialliset taistelut menivät usein tönimiskamppailuiksi, esim. roomalaisen legioonan ja hellenistisen falangin kohtaamiset. Recoilit ja vastaavat kuvastavat taistelulinjoja, jotka siirtyvät vuoroin sinne, vuoroin tänne.
Taarne kirjoitti:
Miten suurella pelialueella yleensä pelataan? Deploymentti on ilmeisesti vain 300p pöydän keskeltä, eli pienin mahdollinen etäisyys armeijoiden välissä on alussa vain 600p, eli 12 tuumaa, joka tuntuu kohtalaisen vähältä.. No toisaalta, jos jousiampujatkin pystyvät ampumaan vain 200p, kun cavalry liikkuu 250p. Heh.
Standardipelipöydän koko on 180cmx120cm. Vanhemmissa säännöissä etäisyys oli 18 tuumaa, mutta sen seurauksena ratsuväkiarmeijat dominoivat peliä ihan täysin. Nyt jalkaväkiarmeijallakin on mahdollisuus päästä kontaktiin turnauspeleissä ja siis jopa pärjätä.
Lisääkin kysymyksiä saa esittää, koetan vastailla parhaani mukaan.

Le coeur a ses raisons que la raison ne connaît point. - Blaise Pascal, Pensées, 277