"Epäkelpo lomake" tyyliset virheet kirjautumisessa pitäisi olla nyt historiaa. T. ylläpito

Battle of the Stonebridge

Onko kynä (tai näppäimistö) miekkaa mahtavampi? Tule ja todista, että näin on - muuten emme usko.
Avatar
Grom
Viestit: 1262
Liittynyt: Su 28.09.2003 22:14
Paikkakunta: Helsinki

Battle of the Stonebridge

Viesti Kirjoittaja Grom »

KIVISILLAN TAISTELU
Alk. nimi: BATTLE OF THE STONEBRIDGE
Kirjoittanut: Grom Hardhammer.

Grom tarkasteli itää. Ei merkkejä vihollisesta. Vain auringonnousu ja vihreitä kukkuloita. Grom ei halunnut aliarvioida vihollista. Olihan Pääkallonmetsästäjien klaani maineeltaan hurja ja peloton. Lisäksi Urgoth Pääkallonmetsästäjän armeijassa ei vilissyt typeriä hiisiä sotkemassa ja särkemässä kaikkea. Grom oli kuullut juttua taianomaisista sotamaalauksista, joilla nämä viidakon Villit Örkit sotkevat itsensä ja jotka antavat kuulemma suojan terästä vastaan. Grom ei ymmärtänyt rituaaleja, mutta kunnioitti tämän hurjan tavan takia Villejä Örkkejä yhä enemmän. Tiedonantojen mukaan tämä örkkikansa ei pitäisi haarniskaa eikä liioin vaatteitakaan. Grom ihmetteli. Miten hän kehtaisi taistella nakupellejä vastaan. Hänen armeijansa oli pysähtynyt ja pystyttänyt leirin aivan läheisen suuren joen viereen. Hiisien susiratsastajia tiedusteli joen varrella ylityspaikkoja. Grom katsoi leiriänsä. Hiidet raahasivat telttoja ja suuria puulaatikoita vahvemmille örkeille, jotka sateisessa säässä pystyttivät leirin. Grom katsoi paheksuvasti Gorr Kallonmurskaajan Mustia Örkkejä, jotka istuivat tulen ääressä toimettomina naureskellen ja viskellen hiisiä isoilla kivillä. Grom ei viitsinyt huomauttaa asiasta, sillä olihan Gorr Kallonmurskaajan joukot armeijan ehdotonta eliittiä. Lännestä kohosi savua. Grom kapusi heikkotekoiseen tähystystorniin ja helpottui. Hänen ratsuväkensä karautti leiriin. Mahtavat villisiat korskuivat ja röhkivät ja johdossa ratsastanut normaalikokoinen örkki asteli Gromin eteen.
- Tarak Sotakirves tässä. Mä toin mukana hitonmoisen porukan porsaspoikii, sanoi erittäin yrmeäilmeinen örkki.
- Et viitsis kutsuu ratsuväkeemme porsaspojiks. Sano vaik' villisikaratsastajat. Se kuulostaa jo tajuuks' vakavalta, sanoi Grom kärsivän näköisenä.
- Ihan miten sä sanot, tokaisi Tarak.
- Saat luvan poistuu upseeri tai kersantti tai mikä nyt ootkaan, sanoi Grom.
Hän ei ollut koskaan ollut perillä armeijan johtajien arvoasteikosta (jos örkeillä edes sellaista olisikaan) eikä vaivaudu tutkimaan asiaa. Nyt hänelle oli tärkeää voittaa sota. Armeija oli jo melkoisen iso. Hiisiä oli jo liikaa. Örkkejäkin oli monen rykmentin verran ja Mustat Örkit täydensivät kokoonpanon. Sotakoneita Gromilla oli myös tarpeeksi. Neljä katapulttia, neljä keihässukkaa ja yksi Tuomiopäivän laite. Hän tallusteli rauhallisena johtotelttaan tutkimaan karttoja. Sisällä olivat Salthu, höperö mutta taitava örkkishamaani, Jalmar Yrc, hiisikomentaja ja Ruglud, palkkasoturikomentaja. Kaikki paitsi Ruglud tekivät laiskasti kunniaa ja palasivat puuhiinsa. Ruglud käveli Gromin luo.
- Me halutaan fraidista. Missä se halvatun sota viipyy? kysyi Ruglud kärsimättömänä.
- Sota on täällä ihan justiinsa. Ota iisisti Ruglud, sanoi Grom kaiken kokeneelle ja hieman vähemmän viisaalle komentajalle.
- Te hyökkäätte etulinjass' toivomas mukaan. Kun ootte fraidiksessa takaanne chargaavat susiratsastajat. Sillä välin Tarak, meitsin ratsuväen komentaja, on siirtany pojunsa vihollisen sivustaan ja hyökkää sieltä. Välissä voidaan käytellä katapultteja. Sitten tulee kaikki hiidet, heti niiden jälkeen mä ja mun takaani hyökkäävät Gorr Kallonmurskaaja ja Mustat Örkit. Hiidet levittäytyy sitten koko taistelun alueelle, mutta me örkit isketään suoraan heitsin heikkoon kohtaan ja jaadaan niiden armeija kahtii. Ku' taistelu on täydes vauhdis, mä haastan Pääkallonmetsästäjän mittelöön.
- Ööö... hmm... joo, sanoi Ruglud selvästi hämillään.
- Sun täytyy vaan hyökätä niin pian kuin mahollist'.
- Selvä. Senhän mä osaan niinku parhaiten.
Pieni palaveri oli ohi ja Grom selitti vielä monelle muulle komentajalle suunnitelman. Sitten telttaan ryntäsi Ratgat, susiratsastajien hiisikomentaja.
- Ollaan löydetty ylityspaikka. Kivinen silta vähäsen täältä alavirtaan. Melko levee. Päästään ylitse nopeesti.
- Hyvä! Sitten vauhilla matkaan. Menkää heti asemiinne, kun ootte ylittäneet sillan. Pääkallonmetsästäjä hyökkää pian.
Armeija lähti yllättävän nopeasti liikkeelle. Kaikenmoinen löysyys otteissa oli mennyttä, sillä nyt oltiin sodassa. Gorr Kallonmurskaajan Mustat Örkit olivat täysin valppaina ja sotakuntoisina. Armeija lähti marssimaan alavirtaan. He saavuttivat sillan pienen hetken päästä. Se oli vanha ja musta leveä kivisilta.
- Menkää yli!
Susiratsastajat olivat hetkessä toisella puolella, kuten myös villisiat. Rugludin palkkasoturit ylittivät sillan perässä ja heidän jälkeensä osa hiisistä. Sitten alkoi tapahtia. Pöly nousi kukkuloilta ja jyrinä kantautui Gromin korviin.
- Kautta Gorkin! Ne tulee jo! Pidätelkää hyökkäystä siellä sillan toisel puolel! huusi Grom yli sillan.
Vihollisen joukot ilmestyivät näkyviin. Ratsuväkeä etulinjassa. Pitkät keihäät ojossa he phittivat susiratsastajat, jotka yrittivät peittää heidän etenemisensä sillalle. Ratgat ei kuitenkaan onnistunut. Räikeästi maalatut villisiat ja vielä räikeämmät ratsastajat iskivät raivohulluina siltaa ylittävän hiisirykmentin kimppuun. Hiisiä kaatui ja ne lähtivät pakokauhun vallassa pakenemaan suoraan päin toisia hiisirykmenttejä. Sillalla oli sekasorto. Hiisiä pomppi veteen ja tappoi toisiaan yritessään paeta. Grom järjesti nopeasti oman yksikkönsä ja hyökkäsi pienen villisikaratsastajaryhmän kimppuun. Gromin massiivinen yksikkö eliminoi nopeasti kärjen villisikaratsastajat. Grom veti kirveensä irti vihollisestaan ja katsahti sillan toiselle puolelle. Hirveästi Villejä Örkkejä tuhosi järjestelmällisesti hänen susiratsastajiaan ja hiisiä. Ruglud taisteli ryhmänsä kanssa taitavasti ja voitokkaasti.
- Nyt yli! huusi Grom ja hiidet lähtivät jälleen ylittämään siltaa. Kukkulan takaa rynniköi jälleen yksi pieni joukko Villejä Örkkejä ja edellinen sekasorto toistui.
Seuraavaksi Grom lähti itse ylittämään siltaa ja pääsi yli, vaikka uusi joukkio oli taas heitä vastassa.
- Mitä taktiikkaa tämä on? ihmetteli Grom.
- Pääkallonmetsästäjähän tuhlaa miehiään niin että sattuu.
Hän johdatti joukkonsa Rugludin avuksi.
- Tää ei näytä sujuvan suunnitelmien mukaan, sanoi Ruglud.
- Nyt unohetaan suunnitelmat ja tapellaan! Grom huudahti iskiessään maahan yhden villeistä serkuistaan.
- Mielihyvin, sanoi Ruglud ja toisti tempun.
Kukkulan laelta ryntäsi koko ajan lisää Villejä Örkkejä, jotka tuhosivat tai olivat tuhoamatta siltaa ylittäviä joukkoja.
Sitten kukkulan laelta tuli selvästi isompi joukko kohti siltaa.
- Tästä ne ei selvii, sanoi Grom ja ryntäsi sivummalle seuraamaan taistelua sillalla.
Hirvittävän joukko valui sillalle ja iski kokonaisia rivistöjä hiisiä kuoliaiksi ja pian menivät örkitkin. Sitten tapahtui jotain. Ilmassa värjyi ja yhtäkkiä Villit Örkit kouristelivat aivan kuin iskujen seurauksina. Grom oli ymmällään. Mitä oikein tapahtui. Sitten hän näki sen. Salthu seisoi villisikojen vetämissä kärryissä loitsien kiireisesti jotain. Villit Örkit olivat aivan ymmällään äkillisistä iskuista eivätkä ehtineet suojautua, kun suuret kärryt iskeytyivät heidän etulinjoihinsa. Miehistö seivästi vihollisarmeijaa, kuin heinää viikatteella. Salthu lopetti loitsimisen ja tarttui hänkin miekan kahvaan. Kokonainen rykmentti Villejä Örkkejä kaatui tuosta vaan. Grom irvisti voitonriemuisesti ja ryntäsi Salthun luo.
- Mitä tuo oli?
- Pieni taika vaan. Sai ne joksikin aikaa ymmälleen.
- Vai pien' taika?! Sehän ol' järisyttävä. Onneks olkoon! Grom onnitteli ja ryntäsi taas taisteluun.
- WAAAGH! kuului takaa, kun joukot lähtivät ylittämään siltaa. Gorr Kallonmurskaajan joukot tekivät tuhoisaa jälkeä vihollisissa ja Villejä Örkkejä kaatui. Sitten alkoi kiviä lennellä keskelle taistelukenttää.
- Varokaa! Sotakoneemme näyttävät toimivan, varoitti Grom omiaan ja väisti väärin tähdätyn hiiden, joka oli lentänyt Tuomiopäivän laitteesta. Taistelu jatkui. Ilta oli koittamassa, kun kukkulan takaa ryntäsi hirveä joukko vihollisen villisikaratsastajia. Kärjessä ratsasti Urgoth Pääkallonmetsästäjä. Tämän joukon hyökkäys oli täysi yllätys Gorr Kallonmurskaajan Mustille Örkeille. Ne tekivät virheliikkeen ja lähtivät perääntymään. Pääkallonmetsästäjä tuli ja seivästi armeijallaan jokaikisen Mustan Örkin. Gorr Kallonmurskaaja kuoli taistellen. Hän oli torjunut kolmen ratsastajan keihäät ja iskenyt kaksi miekallaan alas. Sitten hänen maaginen kirveensä oli teloittanut vielä kaksi, kunnes itse Pääkallonmetsästäjä oli seivästänyt Mustien Örkkien mahtavan päällikön keskeltä kaulaa. Gorr oli kuitenkin viskannut kirveensä Pääkallonmetsästäjän päähän ja tämä putosi villisikansa selästä. Isku oli tullut kirveen tylpällä päällä ja sehän ei sotapäällikköä hetkauttanut. Urgoth Pääkallonmetsästäjä nousi jaloilleen ja torjui kolmen hiiden epätoivoiset iskut. Nyt olisi Gromin vuoro heittää haaste. Ruglud oli kuitenkin ehtinyt ensimmäisenä. Hän käveli uhitellen kohti Pääkallonmetsästäjää ja heilutteli kirvestä kädessään. Ruglud oli saanut kohtalokkaan iskun nuijasta päähänsä ja menettänyt järkensä. Hän hyökkäsi varomattomasti kohti Villiä Örkkiä ja kärsi. Pääkallonmetsästäjä väisti voimakkaan iskun ja iski puolihuolimattomasti ivallisesti hymyillen keihäänsä mahtavan palkkasoturipäällikön vatsaan.
- Kautta Morkin! Ei palkkasotureiden ole tarkoitus tehä sankaritekoja. Hehän haluaa vain palkkionsa. Ruglud menetti selvästi järkensä.
Grom katsoi taistelukentälle. Ratgat oli kuollut. Kallonmurskaaja oli kuollut. Ruglud oli kuollut. Tarak Sotakirves makasi haavoittuneena maassa. Shamaaneista jäljellä oli enää Salthu. Oli haasteen aika. Grom mylväisi ja kohotti maasta lipun ja kohotti sen päänsä päälle.
- Mä, Grom Hardhammer haastan Urgoth Headhunterin kaksintaisteluun niinku elämästä ja kuolemasta!
- Mä, Urgoth Headhunter vastaan tän onnettoman mahtailijan haasteeseen. Sillalle! hän huudahti.
Taistelu jatkui, mutta useimmat seurasivat tulevaa kaksintaistelua. Urgoth poimi maasta miekan ja testasi sen käyttökelpoiseksi tappaen haavoittuneen örkin maassa. Kaksikko seisoi nyt vastatusten sillalla. Grom iski ensimmäisenä. Urgoth torjui kilvellään ja iski nopeasti perään. Grom väisti iskun ja teki piston tavoitellen Pääkallonmetsästäjän alavatsaa. Mittelö jatkui iskujen ja torjuntojen kautta ja kesti ja kesti. Lopulta Grom sai Urgothin maihin nasevalla nyrkin iskulla ja heti perään miekan sivalluksella kylkeen. Hän kohotti miekkansa tappavaan iskuun.
- Terveisii Morkille ja Gorkille! Grom sanoi ja iski.
Hän ei saanut vietyään iskua loppuun, sillä jokin iski häntä ja kovaa. Grom lennähti selälleen sillalle. Hän katsahti kukkulalle ja näki kymmenittäin Villiörkkien shamaanieja. Hän raivostui ja tarttui miekkaansa. Salthu oli nopeampi. Vihollisshamaanit saivat iskuja jälleen ja pakenivat. Urgoth Pääkallonmetsästäjäkin nousi pystyyn, pomppasi villisikansa selkään ja pakeni. Taistelu oli ohi. Villien Örkkien joukot pakenivat johtajansa myötä ja Gromin armeija pilkkoi loput. Grom katsoi voipuneena taistelukenttää. Tuhansia ja kymmeniätuhansia kuolleita hiisiä, örkkejä ja villiörkkejä.
- Tuuhan jo. Palataan leiriin, hän sanoi Salthulle.
Paljon ei ollut selvinnyt taistelusta. Grom ja muutama komppania örkkejä marssi voipuneina ja kylläisinä taistelusta leriinsä. Kaikki Mustat Örkit oli lyöty ja selviytyneet hiidet olivat varmasti jo virstojen päässä taistelukentästä. Kivisillan Taistelu oli Gromille voitollinen, mutta sota ei ollut vielä ohi. Ei niin kauan, kuin Urgoth Pääkallonmetsästäjä oli hengissä. Grom oli niin vähällä lopettaa sodan, mutta örkkien luonto tuli jälleen esille. He eivät kunnioita rehellisiä ja vilpittömiä kaksintaisteluita vaan raukkamaiset shamaanit pelastivat johtajansa. Siis uutta armeijaa kokoamaan. Grom asteli telttaansa ja hörppäsi aimo annoksen tuoretta olutta.
- Eiköhän tää täst', hän sanoi.
_____________________________________________

Se oli siis siinä. Novelli yhdestä taistelusta pitkässä sodassa Örkit vastaan Villit Örkit. Hieman sanastoa.

Villi Örkki = Savage Orc
Musta Örkki = Black Orc
Hiisi = Goblin
Tuomiopäivän laite = Doom Diver.
Villisikaratsastajat = Orc Boar Boyz
Susiratsastajat = Goblin Wolf Riders
Keihässukka (?) = Spear Chukka
_____________________________________________

EDIT: Muokkasin hieman örkkien puhetta...

EDIT2: Korjasin virheitä ja muutin örkkien englanninkieliset "sukunimet" suomeksi.
Viimeksi muokannut Grom, Pe 10.10.2003 16:08. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Back in da biz and so deep in da bashin' game.
xxxxxxx
Viestit: 964
Liittynyt: Ma 25.11.2002 19:25

Viesti Kirjoittaja xxxxxxx »

Hauska tarina.

Spear Chukkka voisi muuten suomentaa vaikka keihäänheittäjäksi :).
Half-breed kirjoitti:Is answer question?
Zindaju
Viestit: 142
Liittynyt: To 26.09.2002 18:39
Paikkakunta: Kemijärvi

Viesti Kirjoittaja Zindaju »

erittäin hyvä tarina, vain jossain vaihein vähän sekavaa :roll: ...
Argon
Viestit: 137
Liittynyt: La 10.08.2002 18:23
Paikkakunta: Kotka

Viesti Kirjoittaja Argon »

hyvä oli juu..
kirjoita toki lisää!
no niin no...
The Scientist
Viestit: 736
Liittynyt: To 12.06.2003 12:57

Viesti Kirjoittaja The Scientist »

hyvähän se, mutta yksi juttu olisi. Ne örkit ei taida välttämättä käyttää kirjakieltä, eivätkä ne välttämättä kunnioita arvoasteikkoa.
"I don't know what I want, but I know how to get it."
High king Godric
Viestit: 422
Liittynyt: Su 25.05.2003 11:25
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja High king Godric »

Iha hyvää huttuuha tää, koittaisit vaa suomentaa noi nimetki ja tulis viel parempi.
There is no "Overkill", there is only "Open fire" and "I need to reload".
raastin
Viestit: 623
Liittynyt: Ke 07.05.2003 17:24
Paikkakunta: Lappeenranta

Viesti Kirjoittaja raastin »

Tuo Spear Chukka vois oikeasti ollakin Keihässukka. Meinaan että gobbot kutsuisi sitä Keihässukaksi. Ja näin ohimennen... tarina oli hyvä.
Kaappari
Viestit: 54
Liittynyt: Ma 14.07.2003 19:08

Viesti Kirjoittaja Kaappari »

ihan hyvä stoori. pari kirjoitusvirhettä mutta ei mitään järisyttävää
Eläminen on kallista, mutta siihen sisältyy matka auringon ympäri kerran vuodessa.
Andromedus
Viestit: 1968
Liittynyt: Su 06.10.2002 19:57
Paikkakunta: Savonlinna, Itäisten arojen linnake

Viesti Kirjoittaja Andromedus »

Ainiin, tuota vois varmaan suomentaa tuon Doom Diver vaikkapa Tuho Sukeltaja tai Tuomionpäivän sukeltaja.
On se kumma että sain potkut työstäni vaikken mitään tehnyt.
Avatar
JarLoz
Viestit: 1367
Liittynyt: Su 27.07.2003 18:20
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja JarLoz »

Hieno tarina. Vähän hämäsi kun joissain kohdissa oli englantia ja suomea sekaisin. Oli kannattanut myös pitää kiinnu tuosta murre-asenteesta örkkien keskuudessa, kirjakieli nosti muutamassa kohdassa rumaa päätään.
Adanedhel
Viestit: 517
Liittynyt: Ke 26.02.2003 18:18

Viesti Kirjoittaja Adanedhel »

Mahtavat villisita korskuivat ja röhkivät ...

Ja kirjoitat hiisitä, mutta jossain vaiihessa kerran pomppaa esiim: Goblinit.

Mutta luettavaa tekstiä, mutta muista jaksotus.
:) :) :) :)
Nomen Est Omen
Icingdeath
Viestit: 170
Liittynyt: Ma 06.01.2003 17:20
Paikkakunta: Tuusula

Viesti Kirjoittaja Icingdeath »

Ihan hyvä tarina, vaikka en pitänytkään örkkien paikoittaisesta kirjakielestä ja siitä kuinka jotkut sanat oli välillä kirjoitettu suomeksi, välillä englanniksi.

Muuten, minun warhammer 40k Ork Speedfreek armeijani nimi sattuu olemaan "Da Headhuntaz".
Enemy of my enemy is my friend
Avatar
Grom
Viestit: 1262
Liittynyt: Su 28.09.2003 22:14
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Grom »

Mitä sanotte, kirjoitanko Gromin ja Urgothin uudelleenkohtaamisesta? Ja vielä yksi juttu. En tarvinnut tässä tarinassa Gromin "sukunimeä", joka on siis Hardhammer. Eli ehdotuksia. Mikä olisi hyvä suomennus Hardhammerille. Suoraanhan se olisi Raskasvasara, mutta ei kuulosta oikein hyvältä... vai kuulostaako?

PS: Mitä taikaa luulette Salthun käyttäneen?
Back in da biz and so deep in da bashin' game.
HeavyMetal
Viestit: 188
Liittynyt: Ke 17.09.2003 17:46
Paikkakunta: Kangasala

Viesti Kirjoittaja HeavyMetal »

Todella hyvä tarina!
Juoni oli hyvin tehtyä ja taistelut oli kerrottu taitavasti...
Viimeksi muokannut HeavyMetal, Su 10.10.2004 20:14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Grand Admiral Prawn
Viestit: 812
Liittynyt: To 17.04.2003 15:00
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Grand Admiral Prawn »

Mitä sanotte, kirjoitanko Gromin ja Urgothin uudelleenkohtaamisesta? Ja vielä yksi juttu. En tarvinnut tässä tarinassa Gromin "sukunimeä", joka on siis Hardhammer. Eli ehdotuksia. Mikä olisi hyvä suomennus Hardhammerille. Suoraanhan se olisi Raskasvasara, mutta ei kuulosta oikein hyvältä... vai kuulostaako?

"Rautavasara"?

Ei suora suomennos mutta kyseinen metalli symbolisoi yleensä kovuutta jne.
Hunnien jäljiltä ei ruoho kasvanut, mutta Vantaan kaupunki hävittää puutkin.
ThoRa
Viestit: 248
Liittynyt: To 28.08.2003 20:39
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja ThoRa »

Joo hyvä stoori ,mutta lauseet oli paikoitellen hiukan lyhyitä.

Millonkas romaani valmistuu?
U fail.
Avatar
Grom
Viestit: 1262
Liittynyt: Su 28.09.2003 22:14
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Grom »

MagnuM kirjoitti:Millonkas romaani valmistuu?
On ollut vähän katkolla, kun ei oo oikeen inspiraatiota. Onhan siinä jo reilusti yli sata sivua, mutta oikeestaan vastan alkutekijöissään. Kyllä siinä vielä jonkin aikaa menee.
Back in da biz and so deep in da bashin' game.
Andromedus
Viestit: 1968
Liittynyt: Su 06.10.2002 19:57
Paikkakunta: Savonlinna, Itäisten arojen linnake

Viesti Kirjoittaja Andromedus »

Ihan mukava tarina mutta sekava välillä, voin muuten postata sulle vähän örkkien nimiä jos tarviit. Siis ihan ite keksittyjä. Muuten toi mun kirja kertoo örkistä(siis se jossa lukee Haluaako joku lukea MINUN kirjani).
Ihan mukava tarina. * * * ½
On se kumma että sain potkut työstäni vaikken mitään tehnyt.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Tarinat ja novellit”