Temppelitutkimuksia Keisarikunnan tyyliin-fb kisa stoori

[Viiksu]

Niin eli tässä se ois.

Temppelitutkimuksia Keisarikunnan tyyliin

Imperiumin velhojen neuvoston kolmanneksi korkein ylivelho Valarad Astropy käveli keisari Karl Franzin valtaistuinsaliin kiihkon vallassa sillä hänen ystävänsä Gorvin, joka oli ollut taivaan tiedon velho kuten Valaradkin, muttei yhtä mahtava oli kadonnut suorittaessaan velhojen neuvoston määräämää tehtävää tutkia Kha'zenin raunio Imperiumin pohjoispuolella lähellä Erengraadin kaupunkia. Sillä sen lähistöllä oli havaittu öisin paljon pimeyden olentojen liikehdintää. Tämän takia Gorvin oli lähetetty, muttei ollut koskaan palannut. Hän oli ollut nyt noin kuukauden poissa vaikka arvioitu aika oli ollut puolitoista viikkoa.


Kun Valarad pääsi keisarin valtaistuinsaliin hän huomasi, että oli tapahtunut, jotain vakavampaa kuin hänen ystävänsä katoaminen. Valtaistuinsalissa oli jokaisen tiedon ylivelhot ja Imperiumin suur-marsalkka Kurt Hellborg. Keisarin valtaistuinsali oli koristeltu jokaisen Imperiumin läänin vaakunoilla ja seinällä, jota vasten valtaistuin oli, oli jokaisen Imperiumissa hallinneen keisarin patsaat, jotka olivat kääpiöiden tekemiä ja seinät ja lattia olivat valmistettu valkeasta marmorista. Lattialla oli myös suuri punainen matto joka ulottui ovelta valtaistuimelle. Kun Valarad astui saliin kaikki puhe lakkasi ja muut yksitoista ylivelhoa levittäytyivät suuren maton kummillekin puolille muodostaen näin tien Keisarin luo. Valarad kulki ylivelhojen muodostaman tunnelin läpi ja astui keisarin eteen. Kun hän oli kulkenut ylivelhojen ohi nämä kerääntyivät Valaradin taakse puoli ympyrään. Valarad asteli keisarinsa eteen ja kumarsi syvästi kuten oli soveliasta ja liittyi muiden ylivelhojen joukkoon. Kurt Hellborg seisoi keisarin valtaistuimen vieressä ilme mitään sanovana. Franz tarkasteli hetken ajan Valaradia, muttei antanut velhon kärsiä kauempaa tietämättömyydessään.
- "Olemme saaneet kirjeen Gorvinilta", Franz sanoi vakaasti, "ja hän osoitti sen sinulle. Sen toi meille maatalon isäntä, joka sanoi asuvansa lähellä Kha'zenin raunioita", Franz jatkoi. Franz otti valtaistuimen vieressä olevalta pieneltä pöydältä käärön ja heitti sen Valaradille. Valarad nappasi käärön ja alkoi lukea sitä. Kirjeessä Gorvin kertoi, että hän oli löytänyt Kha'zenin alta temppeliä muistuttavan rakennuksen, joka oli autio. Sieltä hän oli löytänyt patsaan, joka oli muistuttanut suurta kahdella jalalla seisovaa lintua jolla oli päällään kaapu ja patsas oli tehty kokonaan mustasta onyx timantista.. Gorvin ei kertonut kirjeessään muuta paitsi, että miten salaoven, joka johtaisi temppeliin löytäisi ja avaisi.

Valarad nosti katseensa kääröstä luettuaan sen ja katsoi kysyvästi Franzia.
- "Olemme päättäneet yksimielisesti lähettää sinut Valarad Gorvinin perään", Franz sanoi, sillä sinulla on parhaat edellytykset tähän tehtävään".
- "Koska lähden", Valarad kysyi innokkaalla äänellä.
- "Heti", Franz vastasi, "saat hakea tarvikkeita huoneistostasi ja sen jälkeen menet talleille. Siellä sinua odottaa ratsu ja muona". Valarad kumarsi Franzille ja lähti.
- "Miksi lähetämme yhden mahtavimmista velhoistamme herra", Kurt kysyi Franzilta, kun ylivelhot olivat lähteneet.
- "Valarad osaa lukea vanhoja tekstejä paremmin kuin useimmat", Franz vastasi, "ja Gorvin oli hänen ystävänsä. Hän ei olisi antanut tehtävää kenellekään muulle". Kurt tyytyi vain hymähtämään vastaukseksi.

Valarad oli käynyt vain pikaisesti huoneistossaan hakemassa sauvansa, sinisen taivas timantin, taivasta symboloivan amulettinsa sekä loitsu tarvikkeensa sekä kirjansa. Kun Valarad oli päässyt talleille hän pakkasi muonansa hevosensa kyljessä olevaan laukkuun, hyppäsi ratsaille ja ratsasti Aldorffin mahtavien porttien läpi kohti Kha'zenin raunioita.

Kha'zenin raunioissa kulki tumma varjomainen hahmo. Hän oli pukeutunut purppuraan kaapuun, tummansinisiin hansikkaisiin ja mustiin nahka saappaisiin. Hänen olkapäitään koristi kaksi suurta olkainta, jotka kuvastivat ammollaan olevaa Demonin suuta. hänellä oli myös panssari ja kypärä, joissa oli molemmissa mahtavia riimuja ja Demonin kuvia. Kädessään hänellä oli musta sauva, joka oli koristeltu mustilla timanteilla ja sen päässä oli suuri purppurainen kristalli. Hän oli Av'zerek ja hän oli Kaaosjumala Tzeentchin velho. Hänen jumalansa oli ilmentynyt hänelle ja käskenyt häntä matkaamaan Kha'zenin temppeliin, joka oli naamioitu pelkäksi kivi kasaksi. Sieltä Av'zerek löytäisi esineen, jonka mahti olisi hirmuinen.Hänen olisi vain löydettävä tämä esine, joka muistutti kultaista kiekkoa, johon oli kuvattu silmä. Kha'zen työnsi salaoven, joka johti temppeliin auki ja astui sisään.

Kun Valarad pääsi Kha'zenin raunioille hän alkoi heti tutkia ympäristöä löytääkseen jonkinlaisen jäljen Gorvinista. Valarad ei kuitenkaan löytänyt mitään ja meni näin ollen rauniorakennuksen keskelle. Hän kääntyi niin, että hänen oikealla puolellaan oli suuri kivipaasi ja takanaan ihmistä esittävä patsas. Valarad kaivoi käärönsä taskustaan ja tarkisti salaoven sijainnin. Valarad käveli kivipaaden luokse ja alkoi tutkia sen pintaa. Hetken tutkittuaan hän huomasi kiven pinnassa ohuet saumaukset, jotka muodostivat oviaukon. Valarad kaivoi taas Gorvinin käärön esille ja painoi pientä kyhmyä paaden oikeassa ala-reunassa. Kivessä olevat saumat alkoivat loistaa ensin punaisina sitten purppuraisina. Valarad perääntyi muutaman askeleen taaksepäin ja ovi aukeni. Valarad katsoi kiven sisään ja huomasi portaat, jotka viettivät maan sisään. Valarad kaivoi taskustaan sinisen taivas timanttinsa ja nosti sen päänsä päälle. Kun hän lähti laskeutumaan portaita alas kivi hänen kädessään alkoi hohtaa kirkkaan sinisenä valaisten Valaradin tietä. Kun Valarad oli päässyt portaat alas hän saapui huoneeseen, jossa oli suuri kaksi puoleinen ovi ja sen molemmilla puolilla oli ihmisen luurangot, jotka oli puettu suuriin panssareihin. "Temppelin vartijoita", Valarad mumisi. Hän siirsi timanttinsa valoa oikealle ja huomasi siellä ovi aukon, joka johti luultavasti vartijoiden nukkuma tiloihin. Valarad astui vartijoiden ohi suureen käytävään. Kun Valaradin timantin valo saavutti käytävän pään hän huomasi jonkin makaavan maassa selkä seinää vasten. Hänen kasvonsa olivat kuoleman kalpeat ja hänen rinta kehässään oli monia haavoja. Valarad asteli hänen luokseen ja sulki Gorvinin silmät. Valarad kohotti kätensä Gorvinin naaman eteen ja lausui muutaman sanan. Gorvinin ruumis alkoi hehkua pehmeää sinistä valoa. "Hyvästi ystäväni", Valarad sanoi ja lähti eteenpäin kohti suurempaa salia. Hän alkoi selailla jo loitsukirjastaan hyödyllisiä loitsuja. Valaradin ainoa ajatus oli kostaa Gorvinin kuolema.

Av'zerek katsoi hyvillään miten hänen jumalansa suur-demonin patsaan jaloissa oleva salaovi aukeni ja sieltä paljastui kultainen kiekko mihin oli kuvattu jumala Tzeenchin merkki, silmä. Av'zerek kurkotti kättään ottaakseen kiekon, mutta samalla hän kuuli juoksu askelia takaansa. Hän kääntyi ja näki vaalean siniseen kaapuun pukeutuneen ihmisen.
- "Toinen Imperiumin velho", Av'zerek tuhahti pilkallisesti itsekseen. Hän oli tappanut toisen samalla lailla pukeutuneen pari päivää sitten. Hän oli ajatellut muuttaa tämän hänen jumalansa spawniksi, mutta ajatteli tehdä sen vasta löydettyään kiekon. Av'zerek kuitenkin tunsi tämän uuden vihollisensa mahdin jotenka hän ei alkanut ali arvioimaan tätä. Av'zerek ajatteli itselleen pientä saattuetta. Kenties KAKSI spawnia olisi hyvä.

Valarad huomasi heti ihmisen, joka seisoi suurta kahdella jalalla seisovaa kotkaa esittävän patsaan alla. Valarad hypisteli timanttiaan kädessään ja yritti päättää mitä loitsua käyttäisi. Hän voisi tietenkin suodattaa muutaman loitsunsa timanttinsa läpi lisäten näiden tehoa, mutta hän ei tiennyt mitä tietoa tämä velho käyttäisi. Valarad katsoi tarkemmin tätä kotka patsasta ja huomasi sen kaulassa olevan riipuksen. Siinä oli kuvattu silmä.. "Kaaoksen velho", Valarad mumisi. Valarad alkoi huomaamattaan puristaa sauvaansa hieman tiukemmin.

Juuri kun Valarad oli aikeissa alkaa lausua loitsuaan, niin Kaaoksen velho osoitti sauvallaan Valaradia ja sanoi jotakin mitä Valarad ei kuullut. Kaaoksen velhon sauvan kristalli päästä laukesi voimakas impulssi, joka kiisi ilman halki lennättäen pölyä ja tomua ympäriinsä. Impulssi osui suoraan Valaradiin, jonka maaginen suoja kuitenkin pysäytti iskun. Valarad lensi impulssin voimasta kuitenkin päin seinää kun impulssin voima vapautui hänen edessään. Av'zerek lähti kävelemään Valaradia kohti, mutta Valarad kierähti niin seinän vieressä, ettei Av'zerek nähnyt mitä Valarad teki. Valarad alkoi lausua loitsuaan ja puristi samalla timanttiaan kädessään. Valarad sai loitsunsa lausuttua ja hän kierähti kasvotusten Av'zerekin kanssa, osoitti timantilla Av'zerekin päällä olevaa tyhjää kohtaa ja laukaisi oman loitsunsa. Av'zerek oli aluksi hämmästynyt siitä miten "ovelasti" velho oli tehnyt loitsunsa, mutta hän ei ehtinyt miettiä kauempaa kun hänen päänsä päälle muodostui valkoista utua ja siitä alkoi tippua tulisia kiviä hänen päänsä päälle. Av'zerek hyppäsi udun alta pois ja katsoi vähän aikaa miten udusta satoi kivipalloja. Valarad tiesi, ettei hänen loitsunsa kauaa pidättelisi velhoa, jotenka hän alkoi lausua toista loitsuaan jo silloin kun Av'zerek hyppäsi kivisateen alta pois. Av'zerek huomasi kuitenkin nopeasti mitä Valarad aikoi ja alkoi myös itsekin lausua loitsuaan. Vähän ajan päästä molempien velhojen loitsut laukesivat samaan aikaan ja molempien velhojen sormista syöksähti salamia. Valaradin valkoiset salamat kohtasivat Av'zerekin mustat salamat ja ne kamppailivat hetken aikaa kunnes ne räjähtivät. Velhot jatkoivat samaa rataa hetken aikaa kunnes Valarad alkoi tajuta, että hän ei kestäisi läheskään yhtä kauaa kuin vastustajansa. Joten Valaradin oli turvauduttava sauvaansa. Valaradin sauvan lumous oli kertakäyttöinen ja se otti voimaansa suoraan "taivaan tiedon tuulesta" Valarad osoitti Av'zerekiä sauvansa päällä ja lausui muutaman sanan. Sauvan päässä oleva kristalli välähti ja kristalli alkoi kerätä energiaa eteensä. Valarad nosti myös timanttinsa ylös voimistaen sauvansa loitsua entisestään. Av'zerek teki itselleen mustan suojakilven samalla kun Valaradin sauvan loitsu laukesi. Energia, joka oli kerääntynyt Valaradin sauvan eteen purkautui ja lähti jyristen eteenpäin. Valarad keräsi kaikki mielensä rippeet pitääkseen yllä tätä energiaa, mutta sitä vaikeutti Av'zerek. Kaaoksen velho oli nostanut kätensä Valaradin loitsun eteen ja musta muuri pysäytti Valaradin loitsun. Kummatkin velhot yrittivät pitää loitsuaan yllä, mutta vääjäämättä Valaradin jo ennestään väsynyt mieli alkoi jäädä toiseksi. Äkkiä Valarad tunsi jonkin kylmän ja samalla lämpimän koskettavan kättään. Hän katsoi vaivoin käteensä ja näki riipuksensa kädessään. Valarad ei tiennyt mitä hän oli tekemässä, mutta hän nappasi riipuksen irti ketjustaan ja heitti sen energia virtaan. Valarad katsoi miten riipus alkoi kuumeta ja sitten hiljalleen sulaa energiassa, mutta kun se saavutti Av'zerekin kilven syntyi mahtava valon välähdys ja Av'zerekin kilpi luhistui. Huoneen täytti äkkiä palavan lihan kuvottava haju ja Av'zerekin tuskan huudot. Valarad pyörtyi viimeisenä ajatuksenaan ajatus "Kostinpas Gorvinin puolesta".

Valarad heräsi kivi lattialta kylmissään ja nälissään. Valarad tutki paikan vielä kertaalleen kunnes kääntyi ja lähti käytävää kohti. Valarad astui johonkin pehmeään ja hänen jalkansa meni sen läpi. Valarad kavahti taemmas, mutta hän huomasikin sen olevan vain Av'zerekin hiiltynyt ruumis. Juuri kun Valarad oli alkamassa jatkamaan matkaansa hänen takaansa alkoi kuulua ääniä. Valarad katsahti taaksensa ja näki miten hänen taaksensa avautui maaginen portti. Valarad meni uteliaasti lähemmäs porttia. Portista alkoi kuulua kutsuvaa ääntä jota Valarad ei voinut vastustaa. Valarad katsoi tarkemmin porttiin ja huomasi sen johtavan Kaaoksen maille. Valarad kuunteli vielä monta tuntia äänen puhetta ja yritti lähteä pois, kunnes lopulta hänen mielensä murtui ja hän sanoi "Kyllä mestarini........Tzeentch", ja hän käveli portin läpi eikä häntä nähty enää koskaan.

[Grond]

Ihmettelen että tämä jäi ilman pisteitä (kuvaa kisan tasoa). Velhojen yhteenoton kuvaus oli minusta hyvä. Loppuratkaisu oli mielestäni ehkä huono - miksi Keisarillinen velho olisi Tzeentchin horinoita jäänyt kuuntelemaan ja vielä kääntynyt muutamassa tunnissa? Mutta muuten kyllä kelpo luettavaa.

[Viikate]

Idea oli mielestäni todella hyvä. Toteutuksessa oli sitten pikkuvikoja. Alku oli vähän sekava ja kerrontakin tökki. Taistelukohtaus ei myöskään minua innostanut, mutta loppu oli mielestäni jo hyvä. En tiedä Fantasy Battlen fluffista juuri mitään, mikä saattoi vaikuttaa tapaan jolla koin tarinan. Eli tarinan juoni oli oikein hyvä, mutta kerronta ei ollut tarpeeksi sujuvaa jotta tarina olisi minun listoilleni päässyt.

[Viiksu]

Itsekkin huomasin, että tarinan kuvailu tökki hurjan paljon. Kun katsoin meinaan stooria ekan kerran (netistä), olin lentää tuolilta takamukselleni, kun huomasin sen virheiden summan.
*Esim: "Valarad astui johonkin pehmeään ja hänen jalkansa meni sen läpi. Valarad kavahti taemmas, mutta hän huomasikin sen olevan vain Av'zerekin hiiltynyt ruumis."*. Toistin, ehkä liikaa touta päähenkilön(/muiden henkilöiden) nimeä(/nimiä). Olishan voinu käyttää enemmän hänen jahän tyyppisiä sanoja. Täytyypä zempata seuraavaan kisaan. Täähän on vain "peliä".
Täytyy varmaan purkaa tarmoa tohon Empire vs Epäkuolleet trilogiaan siihen seuraavaan kisaan asti.

[Grond]

Itsekkin huomasin, että tarinan kuvailu tökki hurjan paljon.

Omaa tarinaansa arvostelee paljon rankemmin kuin muiden :). Ei tuo minusta todellakaan tökkinyt juuri yhtään. Ja lienen ihminen, joka tuon on monesti lukenut :). Minusta juoni oli erittäin hyvä (paljon parempi kuin omassa klisee-kimpussani), eikä kerronnassakaan mielestäni mitään vikaa ollut.

[Viiksu]

Itsekkin huomasin, että tarinan kuvailu tökki hurjan paljon.

Omaa tarinaansa arvostelee paljon rankemmin kuin muiden . Ei tuo minusta todellakaan tökkinyt juuri yhtään. Ja lienen ihminen, joka tuon on monesti lukenut . Minusta juoni oli erittäin hyvä (paljon parempi kuin omassa klisee-kimpussani), eikä kerronnassakaan mielestäni mitään vikaa ollut.

No kiitos kiitos Grondi, mutta jäipä kuitenkin jumbo luokkaan. Liian lyhyt, ehkä???? En tietenkään valita tai mitään. Jokainenhan päätti itse.

[The Captain]

Muuten tarina oli ihan OK, mutta jotenkin omaa lukunautintoani häiritsi lähes tuolilta pudottava tahaton koominen efekti:

molempien velhojen sormista syöksähti salamia

Onnistuin visualisoimaan tämän niin hyvin, että en valitettavasti voinut enää antaa pisteitä muuten niin ansiokkaalle tarinalle...