Floyd 'revolveri' Gunberg- Armageddonilla.
Floyd 'revolveri' Gunberg- Armageddonilla.
Desperado Floyd "revolveri" Gunberg-Armageddonilla
Christian Hanoverin aluksen nimi oli Tuulispää. Se oli entinen Keisarillisen kaartin alus, jota oli suurenneltu huomattavasti. Se ei ollut kovinkaan kaunis, Mutta sitäkin kestävämpi ja tehokkaampi alus. Siinä riitti tehoja haastamaan Eldarien nopeimpia aluksia. Sen miehistöön kuului noin 100 miestä, Christian, Lahtaaja, Koi´re ja tällä hetkellä Floyd Gunberg, mies jonka lisänimi oli hyvin ansaittu, ja se oli Revolveri.
"Revolveri!" Huusi ääni Floydin takaa. "Mitä?" hän vastasi "olemme kohta laskeutumassa Armageddonille." Ääni vastasi. Ääni kuului Lahtarille, joka oli kuoleman kultin salamurhaaja, ja tappava sellainen. Floyd oli kuullut tarinoita hänestä, siitä kuinka hän oli yksin nitistänyt kymmenen kaaoksen sotilasta.
Tuulispää laskeutui illalla Armageddonille. Tai ainakin Christian oletti, että oli ilta, koska oli erittäin pimeää. "Selvä, pystytämme leirin tähän, ja jäämme nukkumaan." "Mutta eihän nyt ole yö." Vastasi Floyd, joka ei nähnyt kuinka pimeää oli. "Mutta kyllä nyt on ainakin erittäin pimeää, Revolveri. Sinun täytyy olla väärässä." Mutta Revolveri pysyi hiljaa, ja kuunteli jotain ääntä, joka rupesi kuulumaan paljon selvemmin Tuulispään moottoreiden kokonaan sammuttua. "Suojautukaa!" Revolveri huusi. Mutta liian myöhään. Orkkien motorisoitu klaani oli jo huomannut heidät. Pimeys oli johtunut Orkkien koneiden nostattamasta pölystä, joka pimensi taivaan.
Floyd vetäisi aseensa, ja ampui nopeasti lähestyviä Orkkeja. Silloin myös Christian ja Lahtaaja vetäisivät aseensa. Christian las-pistoolinsa, ja lahtaaja pienen nuoli pistoolinsa. Kaikki kolme ampuivat kuolettavan tarkasti, mutta minkä kolme asetta voi Orkkien armeijaa vastaan.
Kun Orkit pääsivät tarpeeksi lähelle Lahtaaja ampui vielä viimeisen laukauksen pistoolillaan, ja sukelsi lähestyvien Orkkien kimppuun, vetäisten kethumiekkansa ja veitsensä esiin. Lahtaaja kylvi ympärilleen kuolemaa, ja huomasi jonkun ajan kuluttua että myös Christian taisteli Orkkeja vastaan, ja oli alakynnessä. Silloin Lahtaaja hyökkäsi, auttamaan Christiania. Hän seivästi veitsellään yhden Orkeista, ja katkaisi toisen pään ketjumiekallaan.
Jonkin ajan kuluttua, kun Koi´re oli saanut Tuulispään taas käyntiin, alkoi Orkkejä kuolla yhä enemmän, koska Tuulispää antoi aseidensa laulaa kaunista lauluaan. Silloin myös Tuulispään miehistö oli saanut itsensä aseistettua, ja hyökkäsi ulos aluksesta. He olivat aseistautuneet niillä aseilla mitä saivat käsiinsä, ja suurin osa niistä aseista olivat jo parhaat päivänsä nähneitä. Mutta silti Tuulispään miehistö hyökkäsi raivolla, ja onnistui murtamaan Orkkien epämääräisen linjan Tuulispään puolelta.
Kun Floyd huomasi että hän oli sankan Orkki joukon keskellä, hän väänsi hymyn tapaisen kasvoilleen, ja antoi revolverinsa laulaa. Mutta koska revolveriin mahtuu vain kuusi luotia kerralla, hän joutui lataamaan sitä erittäin usein. Silloin eräs Orkki huomasi hänet, ja alkoi lähestyä Floydia, karun motorisoidun miekkansa kanssa. Ja juuri kun se oli iskemässä Floydia, Floyd vetäisi ruuti aseensa ja ampui Orkkia mahaan. Se kaatui suoraan maahan, ja kuoli.
Kun taistelu oli raivonnut noin tunnin, oli Orkeistä jäljellä enää heidän johtajansa, ja sen henkivartiosto. Jotka nekin näyttivät siltä kuin olisivat lähteneet pakoon sillä hetkellä, mutta heidät oli piirittetty."Ottakaa niiden johtaja vangiksi, muut voitte tappaa." Miehet syöksyivät karjuen päin kahtakymmentä viimeistä Orkkia, jotka yrittivät tehdä vastarintaa, mutta eivät onnistuneet siinä.
Taistelun jälkeen Christian huusi "Monta kuolutta?!" Jolloin joku miehistä vastasi "Meitä kuoli 32 miestä, ja Orkeista kuolivat kaikki paitsi heidän johtajansa, josta kiitos kuuluu Tuulispään tykeille!" Silloin Christian kysyi "Missä se niiden johtaja on?" "Täällä." vastasi sama ääni." Floyd lähti samaan suuntaan mistä kuuli äänen, koska halusi kuulla mitä Christian kysyisi Orkki pomolta.
"Tiedätkö mitään Kroksnikistä?" Christian kysyi Orkilta, joka oli tarpeeksi typerä vastatakseen "Minä ei kerro teille mitään!" Silloin Christian löi Orkkia kasvoille kepillään, ja Floyd kuuli kuinka Orkin poskessa murtui luu. "Kysyn uudestaan. Tiedätkö mitään Kroksnikistä?!" Ja taas Orkki vastasi "Minä ei kerro teille mitään!" Silloin Christian löi Orkkia polvilumpioon, ja taas Floyd kuuli rusahtavan luun äänen. Tätä toistui niin moneen kertaan, että Floyd ei uskonut Orkilta löytyvän enää kovinkaan monta ehjää luuta. Silloin Orkki kertoi heille, että Kroksnik oli punaisen kallon klaanin johtaja, ja että se asui itäisillä vuorilla. Kun Christian oli saanut tiedon, hän laittoi Orkin sen moottoripyörän päälle, polkaisi sen käyntiin, ja lähetti sen ajamaan erämaahan. Ei mikään kaunis loppu Orkkipomolle.
**************************
Seuraavana pävänä, Christian antoi käskyn purkaa leiri, ja lähteä itään vuoria päin. Revolveri oli vaihtanut ruutiaseensa, koska se oli mennyt rikki, tavalliseen pistooliin. Christian oli saanut jonkinlaisen käsityksen siitä, ettei osannut taistella, ja lisäsi aseistukseensa vielä kaiken lisäksi haulikon.
Matka vuorille sujui melkein ilman minkään näköisiä takaiskuja. Matka kesti kokonaisuudessaan kuusi päivää, ja ainoat takaiskut olivat että yksi mies kuoli kun kymmenen Orkkia odotti väijyksissä, ja yksi onnistui jopa osumaan mieheen ja tappoi hänet. Toinen oli että jonkinlaiset villieläimet hyökkäsivät joukon kimppuun ja tappoivat toisen miehen.
Matkalle olivat lähteneet kaikki elossa olevat miehistön jäsenet, ja Tuulispää oli jätetty piiloon sen piiloon sen verhouslaitteiden varaan. Koi´re, aluksen pilotti, otti mukaansa suuremman pakkauksen kuin muut. Ja hän tarvitsi sen kuljettamiseen lentävän rahtialustan. Miehet pitivät yllä vedonlyöntiä, siitä että mitä siellä on.
Kun he pääsivät vuorille, heitä kohtasi karmaiseva näky. Vuoret olivat kuin hampaita, jotka työntyivät maan sisästä. Ne olivat erittäin jyrkät, ja niillä ei ollut minkäänlaista näkyvää elämää.
Vuoret olivat vaikea kulkuisia, mutta oli siinä hyviäkin puolia, koska Orkkien moottoripyörät ja muut laitteet eivät toimineet sellaisessa maastossa. Kun he pääsivät vuorilla puoleen väliin, Revolveri ryhtyi miettimään miksi mikään haluisi asua täällä. Mutta hän joutui lopettamaan miettimisen kuullessaan röhkinää ja ryminää takaansa. Se oli villikarju. Revolveri veti molemmat aseensa, ja laukaisi ne äänen suuntaan. Molemmat luodit osuivat, mutta haavoittunut eläin jatkoi juoksemista, ja osui lopulta revolveriin. Kun eläin oli onnisunut kaatamaan revolverin maahan, se kaatui kuolleena maahan. Ja silloin Christian huusi Koi'ren paikalle "Pystytkö tekemään hänelle mitään? Hän näyttää haavoittuneen pahasti." Koi're vastasi hänelle, pitkän Revolverin tutkiskelun jälkeen "Ei hänelle käynyt kovinkaan pahasti. Hän on korkeintaan hieman shokissa, ja hän on menettänyt hieman verta. Mutta ei mitään pahempaa, joten saan hänet kuntoon hetkessä."
Kahden päivän päästä Revolveri oli täydessä kunnossa, häntä oli kuljetettu koko se aika Koi'ren lentävän rahtialustan kyydissä. "Mitä se Orkki on sinulta vienyt, kun tuot meidät Armageddonille hakemaan sitä takaisin?" Revolveri kysyi "Se vei minulta jotain henkilökohtaista, ja en halua puhua siitä." Revolveri tajusi olla häiritsemättä Christiania asialla enempää, ja siirtyi tutkimaan Koi'rea.
Koi're oli ihmeellisen avaruusolento lajin, Taun, olento. Hän oli kotiplaneetallaankin ollut lentäjä, koska kuului Ilman kastiin, mutta muuta Revolveri ei tiennytkään hänestä. Joten hän päätti vaivata tätä kysymyksillä. "Miksi sinä teet töitä Christianille?" Hän kysyi eräänä päivänä "Minä en haluaisi puhua siitä, mutta jos todellakin haluat tietää minä kerron." Koi're vastasi "No kerro." Revolveri sanoi takaisin "hyvä on, mutta sitten sinun täyty kuunnella erittäin tarkasti, ja luvata ettet kerro muille "En missään tapauksessa." Revolveri vastasi "hyvä, voin siis aloittaa. Minä siis olen, kuten olet nähtävästi kuullut, Tau. Ja virheitä ei yhteiskunnassamme kotsota kovinkaan hyvin. Tai ainakaan suuria virheitä. Ja minä onnistui tekemään erittäin suuren virheen. Kun olin kuljettamassa alusta läpi avaruude, toiselle planeetallemme. Kimppuuni hyökkäsi joukko aluksia, en tiennyt mitä ne olivat, joten minä ammuin ne alas. Ja kun pääsin planeetalle jolle minun piti viedä tavarat, minulle kerrottiin että ne olivat olleet ystävällismielisiä aluksia, ja minä olin estänyt kansani ja niiden liiton. Joten lähdin pois kansani luota, ja vapaakkauppias Christian Hanover palkkasi minut." Revolveri tämän jälkeen joutui vielä kerran vannomaan, ettei kertoisi Koi'ren tarinaa kellekään, vaan pistäisi ihmiset jotka todella haluaisivat sen kuulla tulemman hänen luokseen, koska hän ei halunnut että hänestä kerrottaisiin jotain mitä hän ei ole.
Revolveri olisi myös halunnut kuulla lisää Lahtaajasta, mutta tämä ei kertonut itsestään mitään. Joten Revolveri päätti lopettaa ihmisten vaivaamisen kysymyksillä, ja jätti heidät rauhaan.
********************************
Eräänä päivänä Revolveri kuuli huudon "Tuolla on Orkki leiri!" Ja juoksi heti etsimään Christiania, joka oli jo katsomassa, mikä leiri siellä oli. "Se on punaisen kallon klaanin leiri." Christian sanoi "Mistä olet niin varma?" Revolveri kysyi "Katsos, kun tuolla on punainen kallo, tuolla tangon nokassa." Revolveri tuhahti vihaisesti päin Christiania, joka kiirehti korjaamaan virhettään "Anteeksi en tarkoittanut.. En muistanut, että et näe. Anteeksi." "Ei se mitään. Mutta nyt meidän on suunniteltava hyökkäys, koska meillä on alivoima."
Suunnitelma oli seuraavan lainen, aluksen miehistö hyökkäisi idästä Orkkien kimppuun, ja Koi're sekä Lahtaaja auttaisivat heitä parhaansa mukaan. Ja kun Orkit taistelisivat miehistöä vastaan. Revolveri ja Christain menisivät leiriin, ja veisivät sen mitä Christain oli tullut hakemaan.
Orkki leiri oli hyvässä paikassa, hyökkääjille, sillä se oli kraaterissa, jonka reunat eivät olleet kovinkaan jyrkät. Ja se kertoi Orkkien johtajan typeryydestä. Hyökkäys alkoi heti kun Koi're oli saanut pakkauksensa kasaan, ja sieltä oli paljastunut tykki, se oli itseasiassa plasmatykki, mutta kukaan ei ollut varma mikä se oli, Koi're vain istui sen istuimella ja odotti.
Hyökkäys oli täydellinen yllätys, ja Christian ja Revolveri joutuivat odottamaan tovin, ennen kuin Orkit poistuivat leiristään. Orkit hyökkäsivät nopeasti, koska ne ratsastivat villikarjuilla. Ja se taas yllätti Tuulispään miehistön täysin, he olivat odottaneet että voisivat ampua Orkit maihin, mutta joutuivatkin lähitaisteluun ennen kuin olivat odottaneet. Koi'ren tykki ampui Orkkejä koko sen ajan kun ne lähestyivät, ja niitä kaatui kiitettävä määrä. Mutta kun Orkit pääsivät lähelle, hän ei voinut vaarantaa omiaan ampumalla liian lähellä olevia Orkkeja. Kun Orkit olivat tarpeeksi lähellä Lahtaaja loikkasi niiden kimppuun hirvittävällä hypyllä, ja tappoi niitä paljon. Silloin myös Tuulispään miehistö otti hänestä mallia, ja syöksyi käsikähmään.
Christian katseli, kuinka taistelu raivosi, ja sanoi Revolverille "Mennään, kaikki leirin Orkit ovat nyt taistelussa, joten meillä pitäisi olla helppoa mennä leiriin, ja hakea se mikä minulle kuuluu." Revolveri nyökkäsi hänelle vastaukseksi, ja lähti kävelemään leiriä päin.
Kun he pääsivät leiriin, Christian suuntasi suoraan suurimman teltan luo, ja jätti Revolverin vartioimaan sen ovea. Kun Revolveri oli seissyt paikoillaan noin kymmenen minuuttia, hän kuuli äänen *Kruts* Kuin joku olisi astunut kuivuneen oksan päälle, ja se tuli hänen oikealta puoleltaan, joten se ei voinut olla Christian. Revolveri käänsi äkkiä päätään huomatakseen mitä oli käynyt, kunnes hän tunsi sahateräisen miekan kurkullaan ja kuuli takaansa äänen "Käänny ympäri." Ääni käski. Silloin Revolveri päätti että käänrtyisi, muttei aivan vastustajansa odottamalla tavalla. Hän löi kyynärpäällään takanansa olevaa vastustajaansa, ja vetäisi aseensa. Ja silloin hänen vastustajansa ääni muuttui "Revolveri älä ammu. Se olen minä, Koi're. Luulin että sinusta löytyy edes ripaus huumorintajua." Silloin Revolveri laski aseensa ja sanoi "senkin hullu, olisin voinut ampua sinut. Mistä sait tuon miekan?" "löysin sen tuosta maasta, me voitimme Orkit, kiitos Lahtaajan esimerkin, jos olisimme antaneet hyökätä kimppuumme, ne olisivat saaneet meidät paljon helpommin."
Samaan aikaan Christian ilmestyi teltasta ja sanoi "Löysin sen. Revolveri varo!" "Varo, varo mitä." "Takanasi!" Koi're huusi, silloin Revolveri tajusi uhkaavan vaaran. Hänen takaansa juoksi suuri Orkki, joka heilutti toisessa kädessään motorisoitua miekkaa, ja toisessa kirvestä. Revolveri vetäisi aseensa, ja tyhjensi molempien lippaat Orkkiin, mutta tämäkään ei pysäyttänyt sen hyökkäystä. Silloin Revolveri heittäytyi maahan, ja väisti hiuksenhienosti Orkin kirveen. Hän mietti mitä voisi tehdä, lähin ihminen miehistöstä oli noin sadan metrin päässä hänestä, Christianilla ei ollut aseita, koska ne olivat jollain miehistön jäsenistä, ja ainoa jolla oli ase oli Koi're, ja hänenkin aseensa oli miekka, eivätkä Taut ole tunnetusti hyviä lähitaistelijoita.
Revolverin ajatusketju katkesi, kun hän kuuli aseen heilahduksen, ja yritti väistää, tajuten vasta sitten että asetta olikin heilauttanut Koi're, jonka onnistui yhdellä iskulla katkaista Orkin vartalo kahteen osaan.
"Kiitos, Koi're. Kiitos, olen sinulle henkeni velkaa." Revolveri sanoi Koi'relle "Äh, ei se mitään ollut, minä vain heilautin miekkaani, ja toivoin parasta." "No kiitos kumminkin." Revolveri vastasi Koi'relle
**************************
Muutaman päivän kuluttua, Kun he olivat päässeet Tuulispäälle, Christian kysyi Revolverilta "Oletko ajatellut, miten jatkat tästä eteenpäin? Minulla olisi meinaan vapaa paikka yhdelle pyssymiehelle." Revolveri virnisti ja vastasi "Vai että olen nyt pyssymies..."
______________________________________________
Dääm kun siitä tuli pitkä. No toivottavasti pidätte. Jatkoa tälle tulee varmaan vasta jonkin ajan päästä. Kun on nyt työn alla 4(Snikkit, Gai'jin, Oskar ja jatkokertomus) tarinaa
Christian Hanoverin aluksen nimi oli Tuulispää. Se oli entinen Keisarillisen kaartin alus, jota oli suurenneltu huomattavasti. Se ei ollut kovinkaan kaunis, Mutta sitäkin kestävämpi ja tehokkaampi alus. Siinä riitti tehoja haastamaan Eldarien nopeimpia aluksia. Sen miehistöön kuului noin 100 miestä, Christian, Lahtaaja, Koi´re ja tällä hetkellä Floyd Gunberg, mies jonka lisänimi oli hyvin ansaittu, ja se oli Revolveri.
"Revolveri!" Huusi ääni Floydin takaa. "Mitä?" hän vastasi "olemme kohta laskeutumassa Armageddonille." Ääni vastasi. Ääni kuului Lahtarille, joka oli kuoleman kultin salamurhaaja, ja tappava sellainen. Floyd oli kuullut tarinoita hänestä, siitä kuinka hän oli yksin nitistänyt kymmenen kaaoksen sotilasta.
Tuulispää laskeutui illalla Armageddonille. Tai ainakin Christian oletti, että oli ilta, koska oli erittäin pimeää. "Selvä, pystytämme leirin tähän, ja jäämme nukkumaan." "Mutta eihän nyt ole yö." Vastasi Floyd, joka ei nähnyt kuinka pimeää oli. "Mutta kyllä nyt on ainakin erittäin pimeää, Revolveri. Sinun täytyy olla väärässä." Mutta Revolveri pysyi hiljaa, ja kuunteli jotain ääntä, joka rupesi kuulumaan paljon selvemmin Tuulispään moottoreiden kokonaan sammuttua. "Suojautukaa!" Revolveri huusi. Mutta liian myöhään. Orkkien motorisoitu klaani oli jo huomannut heidät. Pimeys oli johtunut Orkkien koneiden nostattamasta pölystä, joka pimensi taivaan.
Floyd vetäisi aseensa, ja ampui nopeasti lähestyviä Orkkeja. Silloin myös Christian ja Lahtaaja vetäisivät aseensa. Christian las-pistoolinsa, ja lahtaaja pienen nuoli pistoolinsa. Kaikki kolme ampuivat kuolettavan tarkasti, mutta minkä kolme asetta voi Orkkien armeijaa vastaan.
Kun Orkit pääsivät tarpeeksi lähelle Lahtaaja ampui vielä viimeisen laukauksen pistoolillaan, ja sukelsi lähestyvien Orkkien kimppuun, vetäisten kethumiekkansa ja veitsensä esiin. Lahtaaja kylvi ympärilleen kuolemaa, ja huomasi jonkun ajan kuluttua että myös Christian taisteli Orkkeja vastaan, ja oli alakynnessä. Silloin Lahtaaja hyökkäsi, auttamaan Christiania. Hän seivästi veitsellään yhden Orkeista, ja katkaisi toisen pään ketjumiekallaan.
Jonkin ajan kuluttua, kun Koi´re oli saanut Tuulispään taas käyntiin, alkoi Orkkejä kuolla yhä enemmän, koska Tuulispää antoi aseidensa laulaa kaunista lauluaan. Silloin myös Tuulispään miehistö oli saanut itsensä aseistettua, ja hyökkäsi ulos aluksesta. He olivat aseistautuneet niillä aseilla mitä saivat käsiinsä, ja suurin osa niistä aseista olivat jo parhaat päivänsä nähneitä. Mutta silti Tuulispään miehistö hyökkäsi raivolla, ja onnistui murtamaan Orkkien epämääräisen linjan Tuulispään puolelta.
Kun Floyd huomasi että hän oli sankan Orkki joukon keskellä, hän väänsi hymyn tapaisen kasvoilleen, ja antoi revolverinsa laulaa. Mutta koska revolveriin mahtuu vain kuusi luotia kerralla, hän joutui lataamaan sitä erittäin usein. Silloin eräs Orkki huomasi hänet, ja alkoi lähestyä Floydia, karun motorisoidun miekkansa kanssa. Ja juuri kun se oli iskemässä Floydia, Floyd vetäisi ruuti aseensa ja ampui Orkkia mahaan. Se kaatui suoraan maahan, ja kuoli.
Kun taistelu oli raivonnut noin tunnin, oli Orkeistä jäljellä enää heidän johtajansa, ja sen henkivartiosto. Jotka nekin näyttivät siltä kuin olisivat lähteneet pakoon sillä hetkellä, mutta heidät oli piirittetty."Ottakaa niiden johtaja vangiksi, muut voitte tappaa." Miehet syöksyivät karjuen päin kahtakymmentä viimeistä Orkkia, jotka yrittivät tehdä vastarintaa, mutta eivät onnistuneet siinä.
Taistelun jälkeen Christian huusi "Monta kuolutta?!" Jolloin joku miehistä vastasi "Meitä kuoli 32 miestä, ja Orkeista kuolivat kaikki paitsi heidän johtajansa, josta kiitos kuuluu Tuulispään tykeille!" Silloin Christian kysyi "Missä se niiden johtaja on?" "Täällä." vastasi sama ääni." Floyd lähti samaan suuntaan mistä kuuli äänen, koska halusi kuulla mitä Christian kysyisi Orkki pomolta.
"Tiedätkö mitään Kroksnikistä?" Christian kysyi Orkilta, joka oli tarpeeksi typerä vastatakseen "Minä ei kerro teille mitään!" Silloin Christian löi Orkkia kasvoille kepillään, ja Floyd kuuli kuinka Orkin poskessa murtui luu. "Kysyn uudestaan. Tiedätkö mitään Kroksnikistä?!" Ja taas Orkki vastasi "Minä ei kerro teille mitään!" Silloin Christian löi Orkkia polvilumpioon, ja taas Floyd kuuli rusahtavan luun äänen. Tätä toistui niin moneen kertaan, että Floyd ei uskonut Orkilta löytyvän enää kovinkaan monta ehjää luuta. Silloin Orkki kertoi heille, että Kroksnik oli punaisen kallon klaanin johtaja, ja että se asui itäisillä vuorilla. Kun Christian oli saanut tiedon, hän laittoi Orkin sen moottoripyörän päälle, polkaisi sen käyntiin, ja lähetti sen ajamaan erämaahan. Ei mikään kaunis loppu Orkkipomolle.
**************************
Seuraavana pävänä, Christian antoi käskyn purkaa leiri, ja lähteä itään vuoria päin. Revolveri oli vaihtanut ruutiaseensa, koska se oli mennyt rikki, tavalliseen pistooliin. Christian oli saanut jonkinlaisen käsityksen siitä, ettei osannut taistella, ja lisäsi aseistukseensa vielä kaiken lisäksi haulikon.
Matka vuorille sujui melkein ilman minkään näköisiä takaiskuja. Matka kesti kokonaisuudessaan kuusi päivää, ja ainoat takaiskut olivat että yksi mies kuoli kun kymmenen Orkkia odotti väijyksissä, ja yksi onnistui jopa osumaan mieheen ja tappoi hänet. Toinen oli että jonkinlaiset villieläimet hyökkäsivät joukon kimppuun ja tappoivat toisen miehen.
Matkalle olivat lähteneet kaikki elossa olevat miehistön jäsenet, ja Tuulispää oli jätetty piiloon sen piiloon sen verhouslaitteiden varaan. Koi´re, aluksen pilotti, otti mukaansa suuremman pakkauksen kuin muut. Ja hän tarvitsi sen kuljettamiseen lentävän rahtialustan. Miehet pitivät yllä vedonlyöntiä, siitä että mitä siellä on.
Kun he pääsivät vuorille, heitä kohtasi karmaiseva näky. Vuoret olivat kuin hampaita, jotka työntyivät maan sisästä. Ne olivat erittäin jyrkät, ja niillä ei ollut minkäänlaista näkyvää elämää.
Vuoret olivat vaikea kulkuisia, mutta oli siinä hyviäkin puolia, koska Orkkien moottoripyörät ja muut laitteet eivät toimineet sellaisessa maastossa. Kun he pääsivät vuorilla puoleen väliin, Revolveri ryhtyi miettimään miksi mikään haluisi asua täällä. Mutta hän joutui lopettamaan miettimisen kuullessaan röhkinää ja ryminää takaansa. Se oli villikarju. Revolveri veti molemmat aseensa, ja laukaisi ne äänen suuntaan. Molemmat luodit osuivat, mutta haavoittunut eläin jatkoi juoksemista, ja osui lopulta revolveriin. Kun eläin oli onnisunut kaatamaan revolverin maahan, se kaatui kuolleena maahan. Ja silloin Christian huusi Koi'ren paikalle "Pystytkö tekemään hänelle mitään? Hän näyttää haavoittuneen pahasti." Koi're vastasi hänelle, pitkän Revolverin tutkiskelun jälkeen "Ei hänelle käynyt kovinkaan pahasti. Hän on korkeintaan hieman shokissa, ja hän on menettänyt hieman verta. Mutta ei mitään pahempaa, joten saan hänet kuntoon hetkessä."
Kahden päivän päästä Revolveri oli täydessä kunnossa, häntä oli kuljetettu koko se aika Koi'ren lentävän rahtialustan kyydissä. "Mitä se Orkki on sinulta vienyt, kun tuot meidät Armageddonille hakemaan sitä takaisin?" Revolveri kysyi "Se vei minulta jotain henkilökohtaista, ja en halua puhua siitä." Revolveri tajusi olla häiritsemättä Christiania asialla enempää, ja siirtyi tutkimaan Koi'rea.
Koi're oli ihmeellisen avaruusolento lajin, Taun, olento. Hän oli kotiplaneetallaankin ollut lentäjä, koska kuului Ilman kastiin, mutta muuta Revolveri ei tiennytkään hänestä. Joten hän päätti vaivata tätä kysymyksillä. "Miksi sinä teet töitä Christianille?" Hän kysyi eräänä päivänä "Minä en haluaisi puhua siitä, mutta jos todellakin haluat tietää minä kerron." Koi're vastasi "No kerro." Revolveri sanoi takaisin "hyvä on, mutta sitten sinun täyty kuunnella erittäin tarkasti, ja luvata ettet kerro muille "En missään tapauksessa." Revolveri vastasi "hyvä, voin siis aloittaa. Minä siis olen, kuten olet nähtävästi kuullut, Tau. Ja virheitä ei yhteiskunnassamme kotsota kovinkaan hyvin. Tai ainakaan suuria virheitä. Ja minä onnistui tekemään erittäin suuren virheen. Kun olin kuljettamassa alusta läpi avaruude, toiselle planeetallemme. Kimppuuni hyökkäsi joukko aluksia, en tiennyt mitä ne olivat, joten minä ammuin ne alas. Ja kun pääsin planeetalle jolle minun piti viedä tavarat, minulle kerrottiin että ne olivat olleet ystävällismielisiä aluksia, ja minä olin estänyt kansani ja niiden liiton. Joten lähdin pois kansani luota, ja vapaakkauppias Christian Hanover palkkasi minut." Revolveri tämän jälkeen joutui vielä kerran vannomaan, ettei kertoisi Koi'ren tarinaa kellekään, vaan pistäisi ihmiset jotka todella haluaisivat sen kuulla tulemman hänen luokseen, koska hän ei halunnut että hänestä kerrottaisiin jotain mitä hän ei ole.
Revolveri olisi myös halunnut kuulla lisää Lahtaajasta, mutta tämä ei kertonut itsestään mitään. Joten Revolveri päätti lopettaa ihmisten vaivaamisen kysymyksillä, ja jätti heidät rauhaan.
********************************
Eräänä päivänä Revolveri kuuli huudon "Tuolla on Orkki leiri!" Ja juoksi heti etsimään Christiania, joka oli jo katsomassa, mikä leiri siellä oli. "Se on punaisen kallon klaanin leiri." Christian sanoi "Mistä olet niin varma?" Revolveri kysyi "Katsos, kun tuolla on punainen kallo, tuolla tangon nokassa." Revolveri tuhahti vihaisesti päin Christiania, joka kiirehti korjaamaan virhettään "Anteeksi en tarkoittanut.. En muistanut, että et näe. Anteeksi." "Ei se mitään. Mutta nyt meidän on suunniteltava hyökkäys, koska meillä on alivoima."
Suunnitelma oli seuraavan lainen, aluksen miehistö hyökkäisi idästä Orkkien kimppuun, ja Koi're sekä Lahtaaja auttaisivat heitä parhaansa mukaan. Ja kun Orkit taistelisivat miehistöä vastaan. Revolveri ja Christain menisivät leiriin, ja veisivät sen mitä Christain oli tullut hakemaan.
Orkki leiri oli hyvässä paikassa, hyökkääjille, sillä se oli kraaterissa, jonka reunat eivät olleet kovinkaan jyrkät. Ja se kertoi Orkkien johtajan typeryydestä. Hyökkäys alkoi heti kun Koi're oli saanut pakkauksensa kasaan, ja sieltä oli paljastunut tykki, se oli itseasiassa plasmatykki, mutta kukaan ei ollut varma mikä se oli, Koi're vain istui sen istuimella ja odotti.
Hyökkäys oli täydellinen yllätys, ja Christian ja Revolveri joutuivat odottamaan tovin, ennen kuin Orkit poistuivat leiristään. Orkit hyökkäsivät nopeasti, koska ne ratsastivat villikarjuilla. Ja se taas yllätti Tuulispään miehistön täysin, he olivat odottaneet että voisivat ampua Orkit maihin, mutta joutuivatkin lähitaisteluun ennen kuin olivat odottaneet. Koi'ren tykki ampui Orkkejä koko sen ajan kun ne lähestyivät, ja niitä kaatui kiitettävä määrä. Mutta kun Orkit pääsivät lähelle, hän ei voinut vaarantaa omiaan ampumalla liian lähellä olevia Orkkeja. Kun Orkit olivat tarpeeksi lähellä Lahtaaja loikkasi niiden kimppuun hirvittävällä hypyllä, ja tappoi niitä paljon. Silloin myös Tuulispään miehistö otti hänestä mallia, ja syöksyi käsikähmään.
Christian katseli, kuinka taistelu raivosi, ja sanoi Revolverille "Mennään, kaikki leirin Orkit ovat nyt taistelussa, joten meillä pitäisi olla helppoa mennä leiriin, ja hakea se mikä minulle kuuluu." Revolveri nyökkäsi hänelle vastaukseksi, ja lähti kävelemään leiriä päin.
Kun he pääsivät leiriin, Christian suuntasi suoraan suurimman teltan luo, ja jätti Revolverin vartioimaan sen ovea. Kun Revolveri oli seissyt paikoillaan noin kymmenen minuuttia, hän kuuli äänen *Kruts* Kuin joku olisi astunut kuivuneen oksan päälle, ja se tuli hänen oikealta puoleltaan, joten se ei voinut olla Christian. Revolveri käänsi äkkiä päätään huomatakseen mitä oli käynyt, kunnes hän tunsi sahateräisen miekan kurkullaan ja kuuli takaansa äänen "Käänny ympäri." Ääni käski. Silloin Revolveri päätti että käänrtyisi, muttei aivan vastustajansa odottamalla tavalla. Hän löi kyynärpäällään takanansa olevaa vastustajaansa, ja vetäisi aseensa. Ja silloin hänen vastustajansa ääni muuttui "Revolveri älä ammu. Se olen minä, Koi're. Luulin että sinusta löytyy edes ripaus huumorintajua." Silloin Revolveri laski aseensa ja sanoi "senkin hullu, olisin voinut ampua sinut. Mistä sait tuon miekan?" "löysin sen tuosta maasta, me voitimme Orkit, kiitos Lahtaajan esimerkin, jos olisimme antaneet hyökätä kimppuumme, ne olisivat saaneet meidät paljon helpommin."
Samaan aikaan Christian ilmestyi teltasta ja sanoi "Löysin sen. Revolveri varo!" "Varo, varo mitä." "Takanasi!" Koi're huusi, silloin Revolveri tajusi uhkaavan vaaran. Hänen takaansa juoksi suuri Orkki, joka heilutti toisessa kädessään motorisoitua miekkaa, ja toisessa kirvestä. Revolveri vetäisi aseensa, ja tyhjensi molempien lippaat Orkkiin, mutta tämäkään ei pysäyttänyt sen hyökkäystä. Silloin Revolveri heittäytyi maahan, ja väisti hiuksenhienosti Orkin kirveen. Hän mietti mitä voisi tehdä, lähin ihminen miehistöstä oli noin sadan metrin päässä hänestä, Christianilla ei ollut aseita, koska ne olivat jollain miehistön jäsenistä, ja ainoa jolla oli ase oli Koi're, ja hänenkin aseensa oli miekka, eivätkä Taut ole tunnetusti hyviä lähitaistelijoita.
Revolverin ajatusketju katkesi, kun hän kuuli aseen heilahduksen, ja yritti väistää, tajuten vasta sitten että asetta olikin heilauttanut Koi're, jonka onnistui yhdellä iskulla katkaista Orkin vartalo kahteen osaan.
"Kiitos, Koi're. Kiitos, olen sinulle henkeni velkaa." Revolveri sanoi Koi'relle "Äh, ei se mitään ollut, minä vain heilautin miekkaani, ja toivoin parasta." "No kiitos kumminkin." Revolveri vastasi Koi'relle
**************************
Muutaman päivän kuluttua, Kun he olivat päässeet Tuulispäälle, Christian kysyi Revolverilta "Oletko ajatellut, miten jatkat tästä eteenpäin? Minulla olisi meinaan vapaa paikka yhdelle pyssymiehelle." Revolveri virnisti ja vastasi "Vai että olen nyt pyssymies..."
______________________________________________
Dääm kun siitä tuli pitkä. No toivottavasti pidätte. Jatkoa tälle tulee varmaan vasta jonkin ajan päästä. Kun on nyt työn alla 4(Snikkit, Gai'jin, Oskar ja jatkokertomus) tarinaa
"Stay where you are... You're making me look amazingly brilliant."
Haa, minulla on ihmisten mielestä hyvä mielikuvitus. Ihanaa. Se sana Orkki vain tuli, kun pistin siihen kerran kirjoitus virheen Orkki, ja päätin että käytän sitä. GW:hän sanoo että faba ja kytkoo ei mitenkään liity toisiinsa, joten päätin kerrankin kunnioittaa GW:tä. Ja huomasin että rune ei ole kommentoinut tarinaani, ja se ihmetyttää. Rune on meinaan kommentoinut kaikkia muita tarinoitani, ja kuulisin mielelläni mitä tarinamestarilla on sanottavaa tästäAcoparaptor kirjoitti:Juu, yhdyn toisiin, eli oli oikein hyvä tarina. Lisään vain itse, että kirjoitusvirheitä oli jonkin verran. Samoin sana 'Orkki' oli minusta hieman outo, mutta mitäpä siitä, kun tarinakin oli näin hyvä.
"Stay where you are... You're making me look amazingly brilliant."
Niin, kirjoitusvirheitä löytyi kiitettävä määrä, mutta kun niihin ei kiinnittänyt huomiota ilmestyi nautittava tarina. Hahmot olivat mielenkiintoisia, vaikkakin vähän kasvottomia. Ei niihin oikein tupannut samaistumaan, minä en ainakaan. Mutta hienoa tekstiä yleensä, pituuttakin oli riittävästi. Gut gut, pistähän lisää matskua piakkoin. 