Eli, kirjoitan nyt ensimmäistä kertaa inkvisiittori Tralliuksesta josta olen kaavaillut tuleviin tarinoihini päähenkilöä, eli toivottavasti pidätte hahmosta.
Kokeilin tässä tarinassa myös kirjoittaa vuorotellen kahdesta eri näkökulmasta. Kertokaa ihmeessä mitä piditte.
-------------------------------------------------------------------
Grubnaz ojensi hitaasti kätensä ja tarttui kiiluvaan, pienillä kultakoruilla koristeltuun valtavaan miekkaan. Hän tunsi voiman virtaavaan häneen miekkaa pitkin. Voimassa oli jotain äärettömän kiehtovaa, se ikään kuin kimalteli hänen sisällään, mutta siinä oli myös pahuutta ja turmeltuneisuutta, jonka jopa henkisesti heikko örkki kykeni vaistoamaan.
Grubnaz oli hyökännyt suhteellisen pienen joukkonsa kanssa heikosti vartioituun St Belusaryn kappeliin, sitä vartioineiden Kaartilaisten aseiden houkuttelemina. Grubnaz oli isokokoinen kuten kaikki örkkien johtajat, hänen vartalonsa oli täynnä taisteluarpia ja lihakset olivat irvokkaan valtavat. Häntä oli aina kiehtonut ihmisten teknologia ja varsinkin aseet, ja aiemmista taisteluista ryöstettyjen varusteiden avulla hänen pieni joukkonsa oli onnistunut voittamaan kappelia vartioivan komppanian. Aseiden innokkaan keräämisen, muutaman tappelunnujakan ja tutkiskelun jälkeen Grubnaz löysi umpeen muuratun, upeilla symboleilla koristellun oven. Oven murtamiseen meni pari tuntia, mutta nyt, miekkaa pidellessään, Grubnaz oli vakuuttunut että se oli sen arvoista.
Inkvisiittori Wulfric Trallius käveli hitaasti ulos Valkyyriasta. Trallius oli vaikuttavan näköinen mies, hänen tuuheat kulmakarvansa ja suora suunsa antoivat kasvoille luottamusta herättävän ilmeen. Tralliuksen toisen silmän päällä oli tähtäystä helpottava linssi, ja hänellä oli lyhyet suorat hiukset.
Ilmasto oli epämiellyttävän kuuma, ja planeetta oli kauttaaltaan sademetsän peitossa. Trallius asettui seisomaan koneen laskusillan viereen ja katsoi välinpitämättömästi, kuinka hänen saattueensa tuli siltaa pitkin maahan. Nuoret, innokkaat oppipojat Galex ja Yole, kumarainen Mystikko Sears, yli kaksimetrinen puoliksi mekaaninen asepalvelija Jaggs ja veteraani Hall olivat toimineet hänen uskollisena saattueenaan melkein vuoden ajan, joskin oppipoikia oli ollut alun perin kolme, mutta Ferdus oli uhrannut itsensä mestarinsa puolesta muutama viikko sitten taistelussa Pettureita vastaan. Teko, joka olisi kohottanut Ferdusin inkvisiittorin tavoiteltuun asemaan, jos hän vain olisi jäänyt henkiin.
Pian Trallius vaistosi kahden todellisuuden välisen kitkan, ja maahan ilmestyi halkaisijaltaan hieman yli viisimetrinen väreilevä rinki. Trallius kuuli päänsä sisällä demonien pälpätyksen ja kiljaisut, sitten rinkiin ilmestyi viisi valtavankokoista hahmoa. Rinki haalistui ja katosi, samalla katosivat demonien äänet. Lähimpänä Tralliusta seisovalla hahmolla ei ollut kypärää. Hänen naamaansa hallitsi pitkä ja paksu arpi, joka alkoi oikeasta ohimosta, meni kyberneettisellä implantilla korvatun oikean silmän yli ja päättyi vasempaan poskeen. Hänellä oli pitkät, harmahtavanvalkoiset hiukset, ja ne olivat sidottu poninhännälle joka kiertyi hänen kaulalleen.
– Pyhä Inkvisiittori Trallius, sanoi valkohiuksinen, ja taipui pieneen kumarrukseen, neljän muun seuratessa esimerkkiä.
– Suurmestari Valeco, Trallius sanoi ja nyökkäsi. Valeco ja hänen terminaattorinsa nousivat ja katselivat valppaan näköisinä ympärilleen.
– Mitä teille on kerrottu vallitsevasta tilanteesta, Trallius kysyi.
– Meille ilmoitettiin että St Belusaryn kappeli on örkkihyökkäyksen kohteena. Siellä säilytetään voitetun Demoniprinssin, jonka herjaava nimi jääköön mainitsematta, aikoinaan omistamaa kirottua miekkaa. Miekalla on epäpyhä voima ottaa valtaansa vahvinkin mieli joka sen saa käsiinsä. Saimme määräyksen hyökätä välittömästi ja tuhota kaikki hyökkääjät ja aseen kanssa kosketuksiin joutuneet Puhdistautumattomat, Valeco sanoi.
Grubnaz käveli ulos kappelista, pitäen miekkaa hellivästi käsissään. Kappeli oli piilotettu keskelle viidakkoa pienelle aukiolle, ja örkit olivatkin löytäneet sen vain vahingossa. Grubnaz ei kiinnittänyt huomiota laserkiväärejä, liekinheittimiä ja plasma-aseita tutkiviin ja vertaileviin sotureihinsa, jotka lepäilivät puiden katveessa. Miekka oli hänelle huumetta, se aiheutti Grubnazille sanoinkuvaamatonta mielihyvää pelkällä kosketuksellaan ja voima joka siitä virtasi oli kuin päihdyttävää viiniä. Hänen teki mieli kokeilla miekkaa, ja kohteekseen hän valitsi Forgozin. Forgoz oli pienikokoinen, melko terävä-älyinen ja kuului hänen henkivartioonsa, Forgozin ylpeys oli generaattori, jonka hän oli ottanut tappamansa komissaarin voimamiekasta, ja asentanut valtavaan kirveeseensä. Grubnaz oli ollut tästä aseesta kateellinen jo kauan, mutta ei ollut vaatinut sitä itselleen kun oli pelännyt Forgozin taitoa ja nopeutta käyttää sitä. Nyt Grubnaz oli täynnä itseluottamusta ja miekan humalluttavaa voimaa. Hän käveli maassa lepäävän Forgozin eteen, ja potkaisi häntä kylkeen.
– Hei, Goz! Huvittaisiko pikku tappelu, Grubnaz kysyi, heristellen miekkaansa edessään. Forgoz murahti uhkaavasti, nappasi kirveensä vierestään ja nousi ylös. Hän ei tuhlannut aikaa, vaan heilautti kirveen kuolettavaan sivallukseen kohti Grubnazin rintakehää. Grubnaz torjui iskun lyömällä rannekorunsa kirveen varteen pysäyttäen sen, ja kohotti miekan. Forgoz hyppäsi helposti pois hänen kömpelön sivalluksensa alta, ja kumautti Grubnazia kirveen varrella kivuliaasti päähän. Grubnaz ärähti raivosta, ja hän tunsi miekan tärisevän kädessään, ikään kuin sekin olisi raivoissaan. Forgoz kiersi nopeasti hänen taakseen, ja sivalsi häntä vasempaan jalkaan ennen kuin Grubnaz ehti kääntyä. Muut örkit seurasivat taistelua kiinnostuneina, pian he ehkä saisivat uuden johtajan. Joukosta alkoi kuulua kannatushuutoja Forgozille.
Grubnaz kuuli huudot ja punainen raivo sumensi hänen silmänsä, ottaen hänet valtaansa. Miekka alkoi hehkua ja aika tuntui hidastuvan. Hän käännähti nopeasti ja näki Forgozin kohottaneen kirveensä viimeiseen iskuun. Grubnaz nosti hehkuvan miekan suojakseen, kirves osui siihen ja sen terä suli. Forgoz menetti tasapainonsa osaamatta varautua kirveen keventymiseen, ja Grubnaz pisti miekan hänen rintaansa. Se tunkeutui helposti lihan ja luun läpi, Grubnaz tunsi raivon yltyvän ja vetäisi miekan Forgozin rinnasta, alkaen hakata ruumista miekalla kunnes se oli pelkkää veristä sohjoa. Örkkiyleisö osoitti suosiotaan verenvuodatukselle, vaikka voittaja ei ollutkaan yleisön mieleen. Samassa läheisestä metsiköstä kuului laukaus ja terävää rätinää, ja neljä ulvovaa örkkiä vaipui maahan.
Wulfric Trallius tähtäsi tarkasti lehtien välistä, ja painoi liipaisinta. Viheltävä luoti lensi kohti kiljuvaa örkkiä, tunkeutuen sen pään läpi ja kaataen sen maahan. Trallius irrotti Pyhän Vasaransa vyöltään, ja katsoi saattuettaan. Hänen asepalvelijansa kohotti raskaan bolterinsa, ampuen korviahuumaavan rätinän saattelemina kolme örkkiä. Galex ja Yole ampuivat myös laserpistooleillaan örkkijoukkoa, kaataen yhden vihernahoista. Veteraani Hall oli jo edennyt pidemmälle, ja laukaisi liekinheittimensä käristäen muutaman metsänreunassa loikoilleen örkin.
– Hyökätään, Trallius huusi, ja kohotti Vasaransa juosten ulos metsästä, oppipoikansa tiukasti kintereillään. Hän näki Valecon ja terminaattorien ilmestyvän aukion toiselle puolelle, ampuen yllätettyjä örkkejä myrskyboltereillaan. Trallius ryntäsi kohti lähintä örkkiä, joka oli toipunut jo yllätyksestä ja kyyristyi muristen kuin peto. Trallius kiskaisi Vasaran taakseen, valmistautuen lyömään. Örkki päästi vastentahtoisesti irti varastetusta liekinheittimestä, jota se oli roikottanut toisessa kädessään, ja huitaisi Tralliusta kirveellään nopeasti. Sivallus kimposi tehottomasti Tralliuksen voimahaarniskasta, kun taas Tralliuksen mahtava läimäys Vasaralla murskasi örkin kallon ja se vaipui kuolleena maahan. Kolme örkkiä juoksi tapetun tilalle, ja veteraani Hall syöksähti yhden kimppuun. Galex ampui toista örkkiä kahdesti pistoolillaan, tekemättä kuitenkaan vahinkoa. Örkki huitaisi kömpelön kahden käden sivalluksen, osuen Galexin kylkeen, ja hän kaatui kuolettavasti haavoittuneena maahan. Kolmas örkki pyrki myös nopeaan ratkaisuun, ja potkaisi Tralliusta vasempaan jalkaan, saaden hänet epätasapainoon odottamattomalla hyökkäyksellään. Örkki nosti kirveen päänsä päälle kiljaisten riemusta, mutta Yole löi suojauksensa unohtanutta vihernahkaa pistoolinperällä naamaan, ja se lensi selälleen maahan. Trallius ampui nopeasti kolme laukausta pistoolillaan Galexin tappaneen örkin suuntaan, ja ainakin yksi osui tappavasti.
Grubnaz ryntäsi kiljuen terminaattorien kimppuun, osan örkeistä seuraten hänen esimerkkiään riehaantuen samalla ylivoimansa ja johtajansa raivon rohkaisemina. Grubnaz huomasi heti että nämä olennot olivat ainakin hänen veroisiaan taistelijoita, ja hänen soturinsa jäisivät pahasti alakynteen. Samassa hän muisti millainen vaikutus hänen miekallaan oli vihollisen aseille, ja kammottava hullunvirne levisi Grubnazin kasvoille. Hän pisti lähintä vihollista tarkoituksenaan tappaa, mutta olento torjui hänen hyökkäyksensä keihäänsä leveällä terällä, eikä Grubnazin miekalla ollut tähän aseeseen mitään vaikutusta. Ritari ojensi myrskybolterinsa, mutta Grubnaz väisti luotisuihkun nopealla sivuaskella, eikä vihollinen pystynyt kääntämään asettaan ja ampumaan samalla. Grubnaz hyökkäsi nopealla pystylyönnillä, joka kuitenkin torjuttiin keihään terällä. Grubnazin raivo alkoi jälleen kohota, hän kiljui turhautuneisuuttaan ja miekka tärisi taas hänen kädessään. Hän tarttui miekkaan kahdella kädellä, pomppasi ilmaan ja heilautti sen täydellä painolla alas. Grubnaz ei tuntenut minkäänlaista vastusta lyönnin upotessa Harmaan Ritarin kohotetusta keihäänvarresta, paksusta haarniskasta ja ruumiista läpi yhtä helposti kuin ilmasta. Grubnaz karjaisi voitonmerkiksi kun Ritari kaatui kahtena kappaleena maahan.
Trallius ryntäsi Hallin avuksi, ja kun Trallius kumautti örkkiä kyynärpäällään kasvoihin, Hall pisti sitä veitsellään kurkkuun, ja örkki tuupertui maahan kuolemaan. Jaggs asteli lähemmäs ja alkoi tulittaa jäljellä olevia örkkejä jotka kaikki joko pakenivat tai kerääntyivät Valecon ja terminaattorien ympärillä riehuvaan taisteluun. Trallius käänsi katseensa taistelua kohti juuri sopivasti nähdäkseen kun Demoniprinssin miekka leikkasi terminaattorin kahtia. Tralliuksen rintakehää pitkin kiipesi kylmä väristys, ja hänen kurkkuaan kuristi. Tuollaisella aseella varustautunut örkkijohtaja voisi olla heille liian kova vastus. Hän vilkaisi Hallia joka pyyhkäisi veitsensä örkin vaatteisiin ja Yolea joka oli polvistunut Galexin elottoman ruumiin ääreen.
– Jatketaan hyökkäystä, Trallius komensi ja lähti johtamaan ryhmäänsä kohti Ritarien ympärillä riehuvaa taistelua.
Ritarien johtaja, joka taisteli ilman kypärää, oli ilmeisesti huomannut Grubnazin aseen voiman ja näytti komentavan telepaattisesti joukkonsa puolustusasemiin. Grubnazin soturit saivat harvoin iskuja läpi Ritareiden erinomaisesta puolustuksesta, ja silloinkin ne kimposivat harmittomasti pois haarniskoista. Grubnazin raivokkaat lyönnit väisteltiin tai torjuttiin keihäiden terillä jotka tuntuivat olevan immuuneja Demoniprinssin miekan läpäisykyvylle. Grubnaz huomasi hänen sotureidensa olevan kahden tulen välissä, kun Jaggs murskasi yhden örkin kallon heilauttamalla raskaan bolterinsa sen päähän. Trallius ja Yole hyökkäsivät Grubnazin selustaan, ja Ritarit keskittyivät hyökkäämään hänen sotureidensa kimppuun. Tralliuksen ensimmäinen Vasaranlyönti kimposi miekasta niin voimakkaasti että inkvisiittori lensi maahan selälleen ja hänen Pyhä Vasaransa sinkoutui monen metrin päähän. Kun Grubnaz aikoi tehdä hänestä lopun, Yole sivalsi örkkiä miekallaan käteen. Tyhmänrohkea hyökkäys tuskin vahingoitti Grubnazia, joka sivalsi helposti oppipojan suojauksen läpi Yolen pään irti. Samassa Valeco työnsi miekkansa Grubnazin selkään. Se upposi oikean lapaluun ja selkärangan välistä ja tuli esiin örkin kaulan alapuolelta, mutta vahingoitti ainoastaan toista keuhkoa, mikä ei riittäisi tappamaan örkkiä. Valeco kiskaisi miekkansa nopeasti irti, ja loikkasi taemmas kun örkki kääntyi ja ryntäsi häntä kohti miekka kohotettuna iskuun, ja verisen vaahdon tippuessa sen suusta. Valeco väisti ensimmäisen hurjan pystylyönnin, mutta ei ehtinyt torjua seuraavaa pistoa, joka lävisti hänen haarniskansa olkapään kohdalta ja viilsi syvän haavan lähelle sydäntä. Tällä välin Trallius ehti pystyyn, ja keskitti psyykkiset voimansa kehittämään voimakentän käsiensä ympärille. Hän löi örkkiä selkään, ja voimakenttä lisäsi hänen lyöntivoimaansa niin, että nyrkki upposi lihaan ja vahingoitti selkärankaa. Örkki kaatui maahan, ja yritti vielä lävistää haavoittuneen Valecon miekallaan, mutta Ritari väisti täpärästi. Kun örkki kiljui ja rähisi maassa, Valeco kohotti aseensa ja sivalsi örkin kallon halki. Valeco kaatui verenhukasta ja hermojännityksestä rasittuneena istualleen kuolleen örkin viereen. Trallius ryntäsi hänen luokseen ja polvistui Valecon viereen.
– Jään kyllä eloon, kirottu miekka menetti pahimman tehonsa kun joutui läpäisemään pyhän haarniskan, Valeco sanoi. Trallius vilkaisi muita taistelijoita. Veteraani Hall oli haavoittunut, hän oli ottanut ensiapupakkauksen repustaan ja sitoi isoa haavaa oikeassa kädessään. Jaggs ja terminaattorit ampuivat viimeiset pakenevista örkeistä maahan.
Trallius huokasi ja laski katseensa. Hän näki Demoniprinssin miekan kiiltelevän maassa, ilman omistajaa… Tralliuksen käsi liikahti kohti miekkaa. Hän ottaisi miekan ja käyttäisi sitä Keisarin vihollisten tappamiseen. Osa hänen mielestään vastusti, miekka oli läpeensä paha eikä sillä voisi ikinä saada aikaan mitään hyvää. Hän oli jo tarttumassa miekkaan, kun hän kuuli Valecon kovan ja käskevän äänen.
– Älä tee sitä. Miekka täytyy tuhota. Voimasi eivät riitä sen hallitsemiseen, ja se hallitsisi sinua. Älä edes yritä. Jos otat miekan, minun on tapettava sinut.
Trallius vilkaisi Valecoa. Ritarin terve silmä katsoi häneen vakaasti, ja Trallius tiesi että Ritari tarkoitti mitä sanoi. Hän pakotti itsensä nousemaan vaikka miekka kirkui hänelle, vuoroin käski ja vuoroin aneli ottamaan itsensä, koskettamaan edes.
– Tehtäväni täälläon suoritettu, inkvisiittori sanoi Valecolle melkein tylysti, nousi ja meni hakemaan Pyhän Vasaransa. Jaggs ja Hall lähtivät hänen peräänsä, ja he menivät metsän taitse valkyyriaan. Valeco vilkaisi miekkaa, mutta hänen mielensä oli puhdas itsekkäistä ajatuksista, eikä miekalla ollut häneen valtaa. Hän otti sen hitaasti käteensä, käveli sisälle kappeliin ja asetti sen alttarille. Hän odotti veljiään, jotka tulivat hetken päästä, ja he aloittivat rituaalin miekan tuhoamiseksi.
-------------------------------------------------------------------------
Demonimiekka
Demonimiekka
Viimeksi muokannut Grim, Ti 18.05.2004 13:33. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
mättöä ja mättöä. ie aivan minun makuuni, mutta menettelee. liikaa mättö ja liian vähän kuvailua minun makuuni. mutta laita lisää ja vähän parantele kuvausta. laita jotain omaperäisiä kuvauksia, niin tarina muuttuu persoonallisemmaksi
-HPVäitän et Samu voitti vaan siks et se osaa pelaa, on ollu WTC:s ja on mukava tyyppi
Nyt en taida käsittää. Tiedän kyllä että tarinani käyvät yksipuolisiksi, kun tykkään kirjoittaa mättöä (mikä on enemmän kuin suositeltavaa koska kaikki Wh40k-tarinathan kiertyvät sodan ympärille) mutta en aiemmissa tarinoissani ollut kuvaillut ainuttakaan hahmoa niinkin hyvin, kuin esim. Valecoa tässä, ja niistä muista tarinoista kuulemma tykkäsit.sopuli kirjoitti:mättöä ja mättöä. ie aivan minun makuuni, mutta menettelee. liikaa mättö ja liian vähän kuvailua minun makuuni. mutta laita lisää ja vähän parantele kuvausta. laita jotain omaperäisiä kuvauksia, niin tarina muuttuu persoonallisemmaksi
Todellakin, mättöä.. mättöä ja mättöä.. Ei sillä ettei sitä saisi olla, mutta ehkäpä tarinan olisi hyvä sisältää jotain muutakin. Joka tapauksessa, tässä stoorissa taistelu oli kuitenkin hyvin kerrottu, joten pelkkä "mättö" ei oikeastaan edes haitannut ja kuvailuakin oli IMO sopivasti. Elikkä kaikenkaikkiaan hyvä tarina. Pistä jatkoa tulemaan.
täytyy lukasta stoori uudestaan kun luin tarinan ekan kerran kun oli viis minsaa aikaa. laitan sitten jotain uutta palautetta(ei olisi saanut olla tällä sivulla(piti opiskella tiedon hakua kirjastosta) pahoittelen jos loukkaannuit 
kommentistani. saanko anteeksi?
kommentistani. saanko anteeksi?-HPVäitän et Samu voitti vaan siks et se osaa pelaa, on ollu WTC:s ja on mukava tyyppi
no nyt on stoori luettu ajatuksen kanssa läpi. piti herättää aivot valvetilasta. on se kyllä paljon parempi kuin edellä mainitsin. , joten perun ekat sanani samalla polvistuen pyytämään anteeksi antoa. joten annan kouluarvosanan 9-
-HPVäitän et Samu voitti vaan siks et se osaa pelaa, on ollu WTC:s ja on mukava tyyppi
En toki, ihmettelin vain että lukikohan se sopuli tarinan kunnolla, kun nimenomaan yritin kuvailuun panostaa.sopuli kirjoitti:täytyy lukasta stoori uudestaan kun luin tarinan ekan kerran kun oli viis minsaa aikaa. laitan sitten jotain uutta palautetta(ei olisi saanut olla tällä sivulla(piti opiskella tiedon hakua kirjastosta) pahoittelen jos loukkaannuit
Ei kritikiitistä saa missään nimessä ikinä ottaa nokkiinsa, vaan yrittää parantaa seuraavaan tarinaan juuri ne virheet, mistä valitettiin, siis juuri niinkuin minä ainakin yritin tehdä.
Pöh, älkää valittako siellä alkupäässä, minusta tämä ainakin oli standardia paljon parempi. 
Inkvisiittori oli todellakin hieno, vaikka persoonallisuudesta jne ei oikein tahtonut vielä saada kiinni. Johtui ehkä taistelun paljoudesta. Mutta idea ja kuvailu oli kyllä kohdallaan. Eikä GK:sta ja inkvisiittoreista koskaan kyllästy lukemaan, niin on asennetta hepuilla. Muutaman kirjoitusvirheen huomasin, mutta se ei tosiaankaan haitannut näppärän kerronnan takia. Minä siis tykkäsin, kirjoita íhmeessä lisää.
edit\\ Etkös ole aika uusi ilmestys tarina-alueella? Kun siis, en muista että olisit kovin paljoa kirjoittanut, kaksi tarinaa on tuossa etusivulla. Pitääpä kirjata taas yksi laadukas kirjoittaja muiden kaveriksi...
Inkvisiittori oli todellakin hieno, vaikka persoonallisuudesta jne ei oikein tahtonut vielä saada kiinni. Johtui ehkä taistelun paljoudesta. Mutta idea ja kuvailu oli kyllä kohdallaan. Eikä GK:sta ja inkvisiittoreista koskaan kyllästy lukemaan, niin on asennetta hepuilla. Muutaman kirjoitusvirheen huomasin, mutta se ei tosiaankaan haitannut näppärän kerronnan takia. Minä siis tykkäsin, kirjoita íhmeessä lisää. edit\\ Etkös ole aika uusi ilmestys tarina-alueella? Kun siis, en muista että olisit kovin paljoa kirjoittanut, kaksi tarinaa on tuossa etusivulla. Pitääpä kirjata taas yksi laadukas kirjoittaja muiden kaveriksi...
Rune kirjoitti:edit\\ Etkös ole aika uusi ilmestys tarina-alueella? Kun siis, en muista että olisit kovin paljoa kirjoittanut, kaksi tarinaa on tuossa etusivulla. Pitääpä kirjata taas yksi laadukas kirjoittaja muiden kaveriksi...
Minäkö laadukas? *Punasteleva hymiö* Kiitos.
Wh-tarinoiden vääntämisen keksin vastikään ja huomasin että se on todella helppo aihe. Kirjoittaminen on aina ollut lähellä sydäntäni vaikken mitään isompaa ole ikinä saanut aikaan, pelkkiä novelleja vain.
Pitäisi kyllä ihan vaihteeksi kirjoittaa jostain muusta kuin taistelusta, koska kohta taistelukuvaukset alkavat toistaa itseään. Tuon Grubnaz vs. Trallius- taistelun kirjoittaminen aiheutti déja vu- tunteen, jostain syystä (Raedaeus vs. warboss, kenties?).
Mättöä pitää kirjoittaa vielä ainakin yksi tarina, nimittäin sotamies Johnsonin viimeinen hyökkäys rauniokaupunkiin, toivottavasti kestätte vielä sen.
Taistelusta ja varsinkin lähitaistelusta tykkään kirjoittaa niin paljon varmaankin siksi kun olen innokas Mars- kirjojen fanittaja, niissähän on paljon miekkamittelöitä (joita tosin kuvataan melko kuivasti, nuortenkirjoja kun ovat).
Yhdyn toisiin, liika mättöä, mutta mättö oli ainakin hyvin kuvailtu, joten pisteet kotiin siitä. Kuvailu oli ihan hyvä henkilöiden kohdalla, mutta jäin odottamaan hiukan tuota maisemien/säätilan kuvailua. Joka tapauksessa hieno tarina.
Sopuli antoi kouluarvosanan, taidanpa antaa minäkin.. 8½
Sopuli antoi kouluarvosanan, taidanpa antaa minäkin.. 8½
lojuu kuin kotka, ampuu kuin eläintarha
-
Slayer-3651
- Viestit: 177
- Liittynyt: Pe 02.04.2004 15:09
- Paikkakunta: Rauma-Rooma-Pariisi
- Viesti: