Kaartilaisen aikakirjat, osa 2
Pelastuksen lähestyessä
SAANUT: CADIANIN SEKTORIN KOMENTO
MATKALLA: CADIAN 76:N RYKMENTIN RELE ASEMA 836-H
LÄHETETTY: MORDIAN ETULAIVASTO; VANGUARD, MARS LUOKAN TAISTELURISTEILIJÄ
PÄIVÄYS: 20150104.M41
TELEPAATTINEN LINJA: 061/3JI567
REFERAATTI: MORDIA/41674/ICC.
AUTHOR: MORDIAN POLITICAL SERVOIR
VIESTI TULOSSA . . .
= VASTAUS HÄTÄSANOMAAN =
Olemme saaneet hätäviestin ja jatkamme viestitystä.
Lähetämme pelastusryhmän releasemalle ja hakemaan johtavan upseerin sekä muut mahdolliset eloonjääneet. Joukot ovat laskeutumassa ja saapuvat kohteeseen 2100 paikallista aikaa.
Pelastusjoukko:
MORDIAN 4n RYKMENTIN, 58n KOMPPANIAN, 1n JOUKKUE
Johtava upseeri: Luutnantti Edmund Geaslin
Ryhmänjohtajat: 1n Ryhmä; Kers. Norman Rayne, 2n Ryhmä; Kers. Max Weis
VIESTI LOPPU . . .
PELASTUSRYHMÄN SANOMA
MORDIAN 85n KOMPANIAN PÄÄLLIKKÖ: EVERSTI JAMES NOX
Transsub.041/042/H954.S
Jaxon tuijotti Sarahia. Niinkin pimeässä kuin he olivatkin ei kylläkään erottanut edes itseään, saatikka sitten mitään tai ketään muutakaan. Valojen sammuttua he olivat vain voineet odottaa. Toivo siitä, että joku olisi saanut hätäsanoman ennen sähkökatkosta, sai heidät rauhoittumaan. Pakottava tunne yritti aiheuttaa kummassakin paniikkia, mutta jonkun aikaa jatkunut hiljaisuus sai heidän olonsa tuntumaan hieman helpottuneemmalta. Aiemmin kuulunut kipittävä ääni ilmastointikanavista ja putkistoista oli laukaissut jo pelon ja ei menisi aikaakaan kun toinen heistä taikka molemmat joutuisivat kauhun valtaan. Toisaalta tämä aika antoi Jaxonille tilaisuuden selvittää päänsä. Hän pani asiat aikajärjestykseen. Ensin herääminen omasta huoneestaan, kipittävän äänen kuuleminen ensimmäisen kerran ja oman henkilöllisyytensä selvittäminen tunto laatasta. Sitten hän muisti ne muistikuvat jotka olivat tulleet hänen mieleensä. Jaxon ei saanut tapahtuneesta mitään selkoa. Miksi hän oli ollut siellä, ketä olivat kaatuneet sotilaat ja mikä oli yhden heistä pimeyteen...? Jatkaessaan aikajärjestyksessään eteenpäin, hän muisti saman käytävän jossa he olivat nyt paitsi silloin oli vielä valaistus kunnossa ja virrat päällä. Muistellessaan kuinka hän löysi Sarahin toisesta käytävän huoneista hän tuli miettineeksi mitä oli Sarahille käynyt kun tämä oli löytynyt punkan alta runneltuna. Viimeiset tapahtumat olivatkin sitten juoksu pimeää käytävää pitkin ja melkein huoltokuilun luukun avaaminen.
Turhaan Jaxon yritti katsella metallirakenteista käytävää joka avautui poispäin heistä. Huoltokuilun luukku oli Jaxonin vasemmalla puolella. Katsoessaan sitä hän mietti mitä sen toisella puolella mahtoi odottaa. Mikä vihollinen siellä olisi vai olisiko siellä turvallinen reitti vapauteen. Sitten kuin tyhjästä, Sarah alkaa puhumaan "Mitenköhän meidän mahtaa käydä" ja pienen puolensekunnin jälkeen lisää siihen " - Herra Alikersantti". Jaxon katsoo oikealle puolelleen äänen suuntaan ja naurahtaa. "En usko, että sinun tarvitsee minua herroitella?" tokaisee Jaxon. Sarah naurahtaa kanssa. "Asia selvä sitten" sanoo Sarah ja jatkaa "Kuule, minkä alan alijohtaja olet?" Jaxon miettii hetken "En muista. kaipa se tieto löytyisi jostain papereistani" vastaa Jaxon. Sitten ihmeissään hän nousee seisomaan ja ottaa taskulamppunsa. "Mitä nyt?" Sarah kysyy hieman säikähtäen Jaxonin äkillistä nousua. "Miksi emme tajunneet tätä aikaisemmin?" Jaxon sanoo samalla kun laittaa taskulampun päälle ja osoittaa sillä hieman ohi Sarahin jotta vain valon kehä osuu häntä kasvoihin. Sarahin katsoessa ilmeettömästi Jaxonia, Jaxon jatkaa " - olisimme voineet etsiä huoneista tavaroita avuksi". Sarahin kasvoille ilmestyy hymyn alku. Jaxonin pitäessä lamppua vasemmassa kädessä hän ottaa oikealla kädellään laserpistoolinsa ja alkaa hiljaa kävellä kohti valokeilan osoittamaa suuntaa. Kuullen takaansa vaimeaa metallista kolinaa hän tiedosti Sarahin nousseen ylös ja ottaneen oman laserkiväärinsä. Edessä näkyi valokehän reunoilla himmeästi seinät goottimaisineen rakenteineen. Katossa ja lattialla kävelytason ristikoiden alla kulki putkia.
Saapuessaan ensimmäiselle ovelle joka oli Jaxonin huone, he astelivat sisään oviaukosta joka oli auki. Jaxon tutkaili huonettaan taskulampulla ensin katosta, sitten seiniä pitkin ja lopuksi kohti huoneen perää pelästyi huomatessaan kirkkaan valon häntä kohti. Hädissään hän osoitti laserpistoolillaan kohti valoa ja ampui. Pistoolin päästä lähti lyhyt lasersäde, noin puolimetriä pitkä, valaisten koko huoneen valkoiseksi ja osuen hioneen perälle tehden seinään räjähdyksen. Metalli palasten lentäessä Jaxonia ja Sarahia kohti he hyppäsivät mahalleen lattialle ja suojasivat päänsä käsillään. "LOPETA!" huusi Sarah joka oli mennä kuuroksi laukauksen äänestä. Laukaus kaikui käytävälläkin ja sitten tuli hiljaisuus. Tajutessaan mitä oli tehnyt, Jaxon kuunteli jos laukaus olisi herättänyt kipittävää ääntä pitävät oliot. Vähän aikaa maattuaan siinä hän kurkotti kohti taskulamppua joka oli lattialla. Sen valokeila osoitti punkan alle ja Jaxon ryömi vähän lähemmäksi. Siellä oli pieni metallinen laatikko joka oli lukittu. Kolmella varsin oudolla koodimekanismilla lukittu laatikko oli painava kokoisekseen ja siinä näytti olevan kirjoitusta. Noustessaan ylös hän huomasi Sarahin jo olevan ylhäällä ja seisovan huoneen perällä katsellen kohtaa johon Jaxon oli ampunut. "PEILI!" huusi Sarah. "Näit peilin. Jospa olet hieman varovaisempi vastaisuudessa. Voit hyvinkin ampua jonkun joka on tulossa pelastamaan meitä". Jaxon tiesi Sarahin olevan oikeassa, mutta se ei juurikaan sillä hetkellä jaksanut kiinnostaa. Katsahtaessaan peiliin jonka keskellä oli pieni mustunut reikä josta vielä nousi savukin, Jaxon huomasi taas sen löytämänsä laatikon. Peilikuvana heijastuva laatikko oli Jaxonin käsissä. Sarahkin nyt huomasi sen ja kysyi "Mikä tuo on?". Jaxon silmäili hetken laatikkoa. Saadakseen paremman otteen laatikosta, Jaxon antoi lampun Sarahille. "Meidän varmaan kannattaa ottaa se mukaan" sanoi Jaxon tutkaillessaan outoa tekstiä kyljessä. "Onko täällä mitään muuta?" sanoi Sarah hieman kysyen ja aukaisi kaapin ovet. Kaappi joka oli huoneen vastaisella puolella punkasta oli seinän sisään rakennettu. Siellä tosin ei ollut kuin vaatteita ja pari laatikkoa. Laatikoissa sentään oli pari patteria laseraseisiin. Ihmeekseen Sarah löysi myös avainkortin jossa luki "Alik. Jaxon McDozenian, alpha-luokan viestintäaliupseeri" sanoi Sarah. Jaxon katsoi ihmeissään. Hänellä olisi siis kokoajan ollut lupakortti jolla olisi voinut päästä kommunikaatiokeskukseen. Sarahin ottaessa senkin varmuudenvuoksi talteen he poistuivat huoneesta laatikko, patterit ja kortti mukana.
Taas jatkaen käytävää eteenpäin he kuulivat ääniä ilmastointikanavista. Tällä kertaa tosin ei kipitystä eikä hakkaamista vaan ammunnan ääniä. He eivät olleet siis yksin elossa. Tosin ääni kaikui kanavaa pitkin hyvin hiljaisena, joten se sai Jaxonin miettimään ensimmäisen kerran, että kuinka paljon asemaa olisi näiden kolmen alueen ulkopuolella. "Meidän pitää mennä, meidän pitää päästä heidän luokse" sanoi Sarah ja otti jo askeleen kohti käytävän päätä jossa oli huoltokuilu. Jaxon empi. Kannattaisiko heidän mennä vai odottaa heidät tullaan hakemaan. Toisaalta odottaminen olisi ollut raukkamaista vaikkakin tässä tapauksessa turvallisempaa. "Mennään katsomaan vielä sinun huoneesi ja sitten lähdetään" sanoi Jaxon hätääntyneesti. Sarah nyökkäsi, Jaxon saattoi huomata sen hämärässä valossa kun valo osoitti lattiaan. Nyt ottaen pitempiä askelia kohti Sarahin huonetta he kuulivat jotain käytävän toisesta päästä jossa oli huoltokuilu. Vaimeaa koputusta ensin kuuluen he kääntyivät vaistomaisesti ympäri näyttäen valolla kohti käytävän päätä. Sitten he näkivät kun luukku repesi räjähtäen ja kirkas välähdys sokaisi Jaxonin ja Sarahin. Räjähdyksen laajentuessa se heitti betonia, metallin palasia ja hiekkaa heidän päälle. Kummatkin kaatuivat maahan ja Jaxon tunsi jonkin osuvan hyvin kovaa hänen päähänsä. Sitten huoltokuilusta kuului ääniä "Reitti selvä, ensimmäinen pari menee edeltä!". Kaksi hahmoa lähestyi tajun menettäneitä taistelijoita. Kummallakin oli laserkiväärit kädessään. Heillä oli varsikengät, suorat tumman harmaat housut jossa vaaleansiniset raidat, vaaleanharmaa takki jossa olkapäillä vaaleansiniset hapsut. Päässään molemmilla oli vaaleanharmaat koppalakit. Rinnassa ja hatussa oli kaksipäisenkotkan tunnukset. He olivat Mordianin kaartilaisia. Heidän takanaan asteli kolmas hahmo kohti maassa makaavia kaartilaisia, samanlaisissa varusteissa kuin kaksi muuta. "Kaartilainen, järjestäkää paarit näille, heidät on saatava ulos täältä" sanoi kolmas paikalle ilmaantunut ihminen ja sotilas hänen vierellään vastasi "Kyllä Herra Kersantti".
- - -
Jees. Uutta putkeen. Omasta mielestäni olen pääsemmässä nyt vasta tarinan kirjoituksen makuun joten lisää voipi olla tulossa jos ihmiset niin haluavat.
Itse tarinasta. IMO se voi olla hieman tylsä, mutta se on aikalailla tarpeellinen seuraavaa osaa ajatellen. Yritin vähän piristää sitä, mutta en tiedä onnistuinko. Joten parantaakseni seuraavaa, antakaa kritiikkiä.
Guardsman Cronicles, osa 2
Guardsman Cronicles, osa 2
Viimeksi muokannut Guardsman, Su 05.09.2004 01:07. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Our navigators consider it highly probable that they'll end up here.
Miten laserista voi kuulua ääntä?? Korkeintaan jäähdyttimen huminaa...
Oli parempi kuin edellinen, tai sitten ei, joitain vähän tönkköjä kohtia oli, kuten :
Oli parempi kuin edellinen, tai sitten ei, joitain vähän tönkköjä kohtia oli, kuten :
Jotain kökköä tossa kohdassa, sekä monessa muussa vastaavassa, eli puhun kirjoitustavasta."Miksi emme tajunneet tätä aikaisemmin?" Jaxon sanoo samalla kun laittaa taskulampun päälle ja osoittaa sillä hieman ohi Srahin jotta vain valon kehä osuu häntä kasvoihin. Sarahin katsoessa ilmeettömästi Jaxonia, Jaxon jatkaa "
I'm back.
No, kun minun äidinkieli on mitä on niin arvostaisin suuresti jos joku voisi kertoa minulle epäkohdat.Thelacan kirjoitti:Jäipäs jännittävään kohtaan, lisää nopsasti, kunhan laatu ei kärsi. Muutamia virheitä juu mutta ei niistä nyt niin pahasti voi whinettää kun tajuaa sen silti. Mutta sitten jos saisi tietää että mitä jaostoa nämä kaksi seikkailijaa ovat.
Ja ekassa osassa selvisi, että Sarah Diev on Tanith kaartilainen, mutta Jaxonin jätän pimeyteen siltä syystä koska hän ei sitä itse tiedä. Toisaalta sen melkein arvaa, että hän on Cadianilainen. Releasemahan on Cadianin komennossa.
Our navigators consider it highly probable that they'll end up here.
-
High king Godric
- Viestit: 422
- Liittynyt: Su 25.05.2003 11:25
- Paikkakunta: Espoo
-
Demension
No, jos vaadit...
Tajunneet - puhekieltä. Parempi ilmaisu esim. ymmärtäneet. Kuitenkin ns. tyyliseikka, joten ehkäpä vuorosanaksi ihan sopiva. Lisäksi on hyvä muistaa laittaa pilkut pronominien eteen. Sen sijaan joka paikkaan sitä ei tarvitse tunkea. Myöskin ylipitkien lauseiden katkaisu ei olisi pahitteeksi, sillä se ainakin nostattaa omaa lukuelämystäni. Älä siis yritä kuvailla asioita liian tarkasti yhdessä lauseessa, sillä saman voi ilmaista parillakin virkkeellä. Siis jotenkin tähän malliin:"Miksi emme tajunneet tätä aikaisemmin?" Jaxon sanoo samalla kun laittaa taskulampun päälle ja osoittaa sillä hieman ohi Srahin jotta vain valon kehä osuu häntä kasvoihin. Sarahin katsoessa ilmeettömästi Jaxonia, Jaxon jatkaa "
Tai jotakin tuohon tyyliin. IMHO."Miksi emme ymmärtäneet tätä aikaisemmin?", Jaxon sanoo samalla, kun laittaa taskulampun päälle. Jaxon osoittaa sillä hieman ohi Sarahin, jolloin vain valon kehä osuu Sarahin kasvoihin. Sarahin katsoessa ilmeettömästi Jaxonia hän jatkaa"
Only through permanence can we truly triumph, only through the Machine can we find victory
KIITOS. Tulen ottamaan esille otetut asiat huomiooni parhaani mukaan seuraavaa tarinaa tehdessäni. Yhtiömme kiittää...C'tan kirjoitti:No, jos vaadit...
Tajunneet - puhekieltä. Parempi ilmaisu esim. ymmärtäneet. Kuitenkin ns. tyyliseikka, joten ehkäpä vuorosanaksi ihan sopiva. Lisäksi on hyvä muistaa laittaa pilkut pronominien eteen. Sen sijaan joka paikkaan sitä ei tarvitse tunkea. Myöskin ylipitkien lauseiden katkaisu ei olisi pahitteeksi, sillä se ainakin nostattaa omaa lukuelämystäni. Älä siis yritä kuvailla asioita liian tarkasti yhdessä lauseessa, sillä saman voi ilmaista parillakin virkkeellä. Siis jotenkin tähän malliin:"Miksi emme tajunneet tätä aikaisemmin?" Jaxon sanoo samalla kun laittaa taskulampun päälle ja osoittaa sillä hieman ohi Srahin jotta vain valon kehä osuu häntä kasvoihin. Sarahin katsoessa ilmeettömästi Jaxonia, Jaxon jatkaa "
Tai jotakin tuohon tyyliin. IMHO."Miksi emme ymmärtäneet tätä aikaisemmin?", Jaxon sanoo samalla, kun laittaa taskulampun päälle. Jaxon osoittaa sillä hieman ohi Sarahin, jolloin vain valon kehä osuu Sarahin kasvoihin. Sarahin katsoessa ilmeettömästi Jaxonia hän jatkaa"
Our navigators consider it highly probable that they'll end up here.