Sotavasara.net

Sicarius otti nopeasti suojaa kaatuneesta laskeutumis alustasta.
Hän katsoi nopeasti ympärilleen vetäessään myrskykaatajansa:
Moni muukin oli ottanut suojaa alustoista, mutta muutamia oli syöksynyt alueella olevien suurten kivien taakse suojaan. Sicarius huomasi osan omasta komento ryhmästään viereisen alustan takana. Dreadnoughtit olivat onneksi taka-alalla, suojassa alustien takana.
Heidän takanaan oli vain kumpuilevaa, ruohoista aukeata peltoa. Sinne siis ei voinut mennä. Edessä olivat nurglen vääristyneiden palvelijoiden lauma, apunaan muutama demonisesti vääristynyt avaruus jääkäri valmiina syöksymään lojaalistien kimppuun. Metsä kaareutui hieman joten sivustoihin menemien tietäisi varmaa häviöön tietävää pakoa. Ultramariinit oliva noiden kaikkien välissä, suojanaan muutama iso kivi ja laskeutumis alusta.
Jäljelle jäi vain yksi mahdollisuus. Hyökkäys, jonka tarkoitus olisi saada kaaos takajalalle. Mutta sitä ennen Sicariuksen täytyi päästä ryhmänsä luo, läpi raivokkaan kaatoluoti ujelluksen läpi.
Nämä olivat niitä hetkiä milloin tuntuisi siltä että aika olisi hidastunut. Sicarius käänsi katseensa ryhmää päin ja alkoi juosta samalla puristaen aseensa liipaisinta.
Koneisto päästi rytmikkään naksahduksen sarjan, jota seurasi kahden piipun leimahdus, ammusten purkautuminen piipusta, hylsyjen lento savuisen ilman halki. Lisää ammuksia ja hylsyjä purkautui aseesta, aína siihen saakka kun ammukset loppuivat jolloin aseen koneisto naksasi tyhjää.
Ammus hujahti hänen päänsä ohitse, toinen raapaisi jo hänen olka panssariaan. Lisää osumia ja huteja alkoi viuhua hänen suuntaansa kun matkaa oli jäljellä vain muutama askel, lopulta yksi laukaus raapaisi hänen poskeaan juuri ennen kuin hän oli perillä.
Sicarius hyppäsi suojaan jättäen montun siihen kohtaa mihin hänen jalkansa osui.
Lääkitsijä saapui heti tarkistamaan hänen kuntonsa. Kun tämä huomasi että haava oli vain naarmu, tämä jätti sen parantumaan itsekseen.
Kun hän oli selostanut tilanteen, he lähettivät viestin kaikille ryhmille.
Sicarius aktivoi voimamiekkansa ja syöksyi huutaen taisteluun...

Ihan mukava tällainen pikaluettava tarina. Ainoana ongelmana olivat samat kirjoitusvirheet kuin prologissa, eli yhdyssanat.

Jään odottamaan lisäosia tähän tarinaan, mutta saat kyllä tehdä aika monta jos kaikki pysyvät näin lyhyinä.

yhdyssana virheitä oli jonkinverran mutta ei hätää,oli ne vähentynyt viimekerrasta
voisit kirjoittaa vähän pitempiä tarinoita ja jonkinlainen kappalejako olis paikallaan

Vähän hankala tarina. Tässä on sellaisia ominaisuuksia ja piirteitä, joita hyvässä tarinassa pitääkin. Kuvailua on sopivasti ja se on parempaa kuin monessa muussa Tarinat&Novellit- alueen tarinoissa. Kuitenkin pikkuvirheet yhdyssanoissa ja sijamuodoissa häiritsevät lukemista.
Eli kirjoitat hyvää tarinaa mutta huonosti.

Parempaan päin on menossa tämä tarina, tosin liian lyhyesti etenee. Sama juttu kävi kuitenkin kuin prologissa, liian lyhyt ja virheitä siellä sun täällä. Muuten hyvin menee.

Ei hyvä jumala mitä paskaa... Älä jatka kirjoittelua, jooko? Jätä se Runelle, Huussille ja kaikille muille jotka osaavat kirjoittaa tarinoita jotka viihdyttävät lukijaa, raivostuttamisen sijaan.

Täytyyhän se kirjoitus joskus opetella. Täällä on ollut 100 kertaa kauheampaakin kuin tämä. En rupea nimeämään mitä. Sain juuri modelta yv. Nimittäin viimeinen varoitus.