Tässä lyhyt tarina jonka inspiroiduin kirjoittamaan yhtenä iltana. Jatkoa luvassa arvosteluista riippuen. Kaikki kommentit ovat tervetulleita, mutta mieluusti vähän rakentavampia kuin "ihan hyvä" tai "surkea".
(Tämä on siis ensimmäinen tarinani Sotavasarassa, tai yleensäkkään missään julkisella foorumilla)
Lumi putoili puiden oksilta maahan. Kaikki yrittivät kuulostella merkkejä vihollisesta. Keisarillisen kaartin kapteeni Theiss liikkui hiljaa etulinjassa rohkaisemassa miestensä taistelutahtoa. Hiljaisessa metsässä on tietysti mahdotonta liikkua täysin äänettömästi, mutta Theiss yritti parhaansa välttääkseen melua. Theiss oli päältäpäin oikea kaartin malliupseeri. Hän tunsi miehensä ja osasi käsitellä heitä. Jokaiselle miehellä riitti häneltä rohkaisun sanoja. Hän muistutti miehiään Mordialaisten voitokkaasta historiasta, joka ulottui aina niihin päiviin asti, jolloin jumalainen Keisari oli kulkenut sotilaidensa luona.
Yhtäkkiä metsästä kuului ääntä.
”Nyt ne tulee” joku kuiskasi hiljaa. Metsässä todellakin näkyi liikettä. Tähtien valossa saattoi erottaa hämäriä siluetteja, jotka lähestyivät kaartin asemia. Theiss oli tähdentänyt vasta värvätyille joukoilleen, kuinka tärkeää oli ampua vasta kun oli varma osumisestaan. Hän kiroili mielessään. Kaikki taktiikan oppikirjat kielsivät lähettämästä vasta värvättyä pataljoonaa rintamalle ilman alkeellisintakaan koulutusta. Tilanne tosin oli äärimmäisen vaikea. Theissin omalla 85. Mordialaisrykmentillä piti olla helppo tehtävä: saartaa ja tuhota alkukantaiselle Rhyesin planeetalle hyökänneet örkit. Kaikki oli mennyt kuitenkin pieleen alusta lähtien. Suurin osa maahanlaskujoukoista oli tuhottu väijytyksessä ja eloonjääneet huomasivat pian sotkeutuneensa oikeaan sotaan. Rykmentin esikunta oli järjestänyt kiitettävän nopeasti jonkinlaisen rintaman planeetan pääkaupungin (jonka valot Theiss erotti idässä) ympärille, mutta tilanne oli edelleen kriittinen. Theissin entinen yksikkö oli tuhoutunut lähes täysin ensimmäisinä viikkoina ja Theiss oli lähetetty kouluttamaan planeetan asukkaista keisarillisia tilapäiskaartilaisia.
Theiss havahtui ajatuksistaan kun raskasta boltteria käyttävän miehen hermot pettivät. Aseen tasainen tulitus sai hahmot metsän reunassa lähtemään juoksuun kohti kaartin ampumaketjua. Kaartilaiset alkoivat tulittaa myös kivääreillään ja örkit vastasivat tulitukseen. Tilanne näytti hetken aikaa tasaiselta, mutta sitten kuului taivaalta liiankin tuttu ujellus tykinkuulan laskeutuessa kohti kaartilaisten ketjua. Ammus ei osunut kehenkään, mutta lisää ammuksia alkoi sataa kaartilaisten niskaan. Takana ollut rakennus syttyi palamaan. Kylästä päin juoksi lähetti ketjun luo ja kysyi kapteenia. Theiss sanoi nimensä ja käski lähettiä kertomaan asiansa nopeasti.
”Rintama on lännessä murtunut. Örkit tuli eilen linjoista läpi ja on katkasseet radan pääkaupunkiin. Esikunnasta sanotaan että tämän paikan on pakko kestää.”
”Mutta mekanisoitu divisioona…”
”Lähti omine lupinensa murtautumaan saarron läpi etelän kautta ja niistä ei ole sen koommin kuultu. Tänne ei saada mistään enää lisäjoukkoja kun vihernahat painaa idästä päin täydellä voimalla.”
Theiss kuuli pommin tutun vihellyksen ja heittäytyi vanhasta tottumuksesta maahan. Nuori lähetti sen sijaan oli ollut esikunnassa konekirjoittajana, eikä siten tunnistanut ääntä ennekuin oli liian myöhäistä. Theissin noustessa takaisin pystyyn, lähetti oli jo kuollut. Sitten Theiss tajusi taistelun melun hiljenneen. Katsellessaan ympärilleen, hän näki ainakin kaksi tusinaa kaartilaista kuolleena tai haavoittuneena ympärillään. Örkit alkoivat edetä kohti kaartin asemia, ensin yksi kerrallaan ja suojaa hakien, mutta sitten yhä rohkeammin ja nopeammin, kunnes koko joukko juoksi lumessa kohti Theissiä ja hänen pataljoonaansa. Värvättyjen hidastuneesta tulituksesta ei ollut heitä pysäyttämään. Heidän moraalinen selkäranka alkoi horjua. Miehiä lähti juoksemaan poispäin. Komissaari Russell ampui kaksi pakenijaa, ja loput kääntyivät takaisin. Hetkessä örkit olivat kaartilaisten keskellä. Theiss näki kuinka jättimäinen örkki leikkasi komissaarin kahtia. Viimeinenkin kaartilaisia pidättelevä voima oli mennyt ja silmitön pako alkoi. Miehet heittivät aseensa pois ja juoksivat minkä jaloistaan pääsivät. Theiss yritti pidätellä heitä ja teloitti erään nuoren, korkeintaan 18-vuotiaan sotijan. Vasta värvättyjen sotilaiden taistelutahtoa se ei palauttanut. Theiss tunsi yhtäkkiä kipua selässään. Hän vajosi polvilleen ja kääntyi katsomaan taakseen. Theissin surmaaman miehen veli tuijotti häntä hetken, heitti aseensa pois ja jatkoi pakomatkaansa.
”Kaartilaissoturi ei jätä haavoittuneita tovereitaan!” Theiss huusi pakenijoiden perään särkyvällä äänellään. Hän katsoi avuttomana kun örkit kiertelivät tappamassa haavoittuneita kaartilaisia. Odottaessaan kuolemaansa Theiss saattoi vain ajatella epäonnistuneensa, ja epäonnistuminen taistelukentällä saattoi merkitä hänen perheensä vanhakantaisessa kultissa ainoastaan damnatio memoriaeta, muiston tuomitsemista. Hänen nimensä tultaisiin poistamaan kaikista kirjoista, rukouksista ja arkistoista. Hän näki edessään esi-isiensä syyttävät kasvot. Hän olisi sukunsa ensimmäinen jäsen, joka ei pääsisi pyhän Keisarin yhteyteen. Theiss painoi päänsä häpeästä. Tämä liike houkutteli paikalle erään rotevan örkin, joka päästi Theissin tuskistaan.
No jos joku jaksoi tänne asti lukea, niin pistäppä palautetta tulemaan.
Sotaretki Rhyesin planeetalle
-
chaos pete
- Viestit: 338
- Liittynyt: Ke 04.01.2006 00:43
- Paikkakunta: nurmijärvi
Paha sai palkkansa vai mitenkäs se nyt menikään? Hyvä tarina näin aloittelialta, mutta voit tällentaa työsi Wordille ja jatkaa myöhemmin ja tehdä paljon pidemmän tarinan
Aika nannaa olisi varmaan jos tämä olisi pitempi, mutta tämmöiset lyhyet tarinat jotka lukee 5min ei oikein sytytä.
Lisää tekstiä, mutta samallainen tarina ja juoni
Hyvä tarina paitsi lisää sitä tekstiä(oho tuli jo kuudennen kerran tähän sou?) 7+ Olisi 9- tai + jos olisi sitä tekstiä(hups taas)
Aika nannaa olisi varmaan jos tämä olisi pitempi, mutta tämmöiset lyhyet tarinat jotka lukee 5min ei oikein sytytä.
Lisää tekstiä, mutta samallainen tarina ja juoni
Hyvä tarina paitsi lisää sitä tekstiä(oho tuli jo kuudennen kerran tähän sou?) 7+ Olisi 9- tai + jos olisi sitä tekstiä(hups taas)
Ihan kiva tarina. Miinus vain siitä että taisteluun mentiin suoraan eikä käyty mitään keskustelua tai jotain muuta sontaa . Alussahan vain selitettiin siitä Theissistä, olisi voinut olla vielä jotain lisää ennen taistelun alkua kuten tunnelman kuvausta.
Chuck Norris has already been to Mars; that's why there are no signs of life there.