"Epäkelpo lomake" tyyliset virheet kirjautumisessa pitäisi olla nyt historiaa. T. ylläpito

Modulisen pelipöydän tekeminen

Miniatyyrien maalaukseen, konvertoimiseen sekä maastontekoon liittyvät kinkkiset kysymykset ja ongelmat.
Avatar
Huru-ukko
Viestit: 2542
Liittynyt: Su 12.06.2005 13:16
Paikkakunta: Oulu

Modulisen pelipöydän tekeminen

Viesti Kirjoittaja Huru-ukko »

Terve taas kaikki ihmiset siellä tietokoneessa.

Olen tässä aloittelemassa uutta ikuisuusprojektia eli modulista pelipöytää. Minulla on 2' * 2' kokoisia lastulevyneliöitä sahattuna valmiiksi muutama. Näihin ajattelin raksata maaston, joka on ikäänkuin palapelinä mahdollista koota useammalla eri tavalla. Siihen tulisi mäkeä, vuorta, tasaista jne.
Huomasin kuitenkin noiden lastulevyjen jonkinverran elävän kosteuden vaikutuksesta kai. Välillä nurkat nousevat ylöspäin ja toisinaan menevät keskeltä lievästi kuprulle. Onko teillä ihmiset kokemusta asiasta? Tarkoitan että, miten mahtaa tuollainen vääntyily irrottaa vuoria ja mäkiä, ynnä muita huikean nerokkaita maastonpaloja alustastaan? Pysyykö ne kunnolla kiinni tai meneekö halki?

Muitakin huominarvoisia kommentteja ja varsinkin omia kokemuksia, saapii tietenkin asiasta laittaa.
Luumumehu on soturien juomaa
Avatar
Nostra
Viestit: 1390
Liittynyt: Ma 10.11.2003 15:37
Paikkakunta: Kangasala
Viesti:

Re: Modulisen pelipöydän tekeminen

Viesti Kirjoittaja Nostra »

Huru-ukko kirjoitti:Siihen tulisi mäkeä, vuorta, tasaista jne.
Huomasin kuitenkin noiden lastulevyjen jonkinverran elävän kosteuden vaikutuksesta kai. Välillä nurkat nousevat ylöspäin ja toisinaan menevät keskeltä lievästi kuprulle. Onko teillä ihmiset kokemusta asiasta? Tarkoitan että, miten mahtaa tuollainen vääntyily irrottaa vuoria ja mäkiä, ynnä muita huikean nerokkaita maastonpaloja alustastaan? Pysyykö ne kunnolla kiinni tai meneekö halki?
Ja juuri siksi lastulevyä en suosittelekaan...

Tunnetusti eristeet (finnfoam/vst) on melko joustavaa, joten pieni kupruilu ei haittaa mitenkään, ainakaan niin kauaa, kun liima pitää sen kiinni alustassa.

Materiaalina vain 20mm eristelevy olisi parempaa - ei warppaa, halpaa, kevyttä ja helposti muokattavaa (tähän voisi vaikka veistää maastoelementtejä..). Jos raha ei ole tärkein kriteeri, suosittelien vaihtoa toisenlaiseen alustamateriaaliin. Jos taas on, niin... en enää tiedä, mitä tehdä.
Avatar
Huru-ukko
Viestit: 2542
Liittynyt: Su 12.06.2005 13:16
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Huru-ukko »

Hehee

Raha juuri on olennainen kriteeri. Siis lastulevy, jota ilmaiseksi saa liiteristä, on oleva rakennusmateriaali. Mutta jos foamin ja styroksin kaltaiset materiaalit joustavat pikkuisen, niin sehän on hyvä. Erikeeperi tulee olemaan liima, jota käytän ja joka ei kuivuttuakaan halkeile. Ajattelin siihen myös melko suuriakin korkeuseroja. Ikäänkuin ylänköä ja laaksoa tulisi pöydälle. Planeetta Mars toimii innoittajana pelipöydän teemalle. Tosin sinne saattaa tulla asiaankuuluvia limajokia ja silmäpuita. Hetken aprikoituani tuli mieleeni, jos pohjalaattoihin naulaisi ohuet rimat, niin ehkä kupruilu vähenisi jonkinverran.
Luumumehu on soturien juomaa
Avatar
Karu
Viestit: 2875
Liittynyt: To 29.01.2004 17:13

Viesti Kirjoittaja Karu »

Kyllä minä suosittelisin ihan Solimate-levyä, jota saa ainakin K-raudoista. Halpaa (olisiko n. 5 e levy, suurinpiirtein standardikokoisen kentän saa tehtyä kahdesta ja jää reilusti yli maastontekoa varten), joustavaa ja helposti muotoiltavaa. Lastulevyt ja vanerit tuppaavat taipumaan ja painamaan uskomattoman paljon.
Avatar
Huru-ukko
Viestit: 2542
Liittynyt: Su 12.06.2005 13:16
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Huru-ukko »

No niin. Te senkin ryökäleet, kun noin hyviä vihjeitä annoitte. Hankin siis sitä eristelevyä, mitä niin suosittelitte ja arvatkaapa mitä. Siitä tulee hyvä. Ei mutkuile, eikä vääntyile itsekseen ja on helposti työstettävissä. Pitäisiköhän tässä olla vähän vihassa tuosta asiasta ;) No ei sentäs. Kiitti hyvästä suosituksesta.

Sitten toinen asia samasta aiheesta. Olen tekemässä tuosta scifimateriaalista kanjonimaastoa 40k ja muihinkin peleihin. Ajatuksena on edelleen se modulisuus ja kiinteillä maastonpaloilla. Tarkoitus on saada aikaan maasto, joka on hyvin pelattava, mutta myös kinkkisiä kohtia olisi muutama. En kuitenkaan halua sellaista maastoa, joka haittaa liiaksi tiettyjen armeijoiden toimintaa. Kaikilla pitää siis pystyä pelaamaan. Siksi minua kiinnostaa tieto siitä, minkä kokoisesta välistä lantikka ja monoliitti mahtuvat ajelemaan, etten tee vahingossa liian kapeaa kohtaa vuorten väliin. (hehheh etteivät ne vain vahingossa mahdu siitä)
Luumumehu on soturien juomaa
Avatar
dead flesh penalty
Viestit: 1453
Liittynyt: To 11.03.2004 11:46
Paikkakunta: Helsinki/Sonkajärvi, Iisalmen Gallia Cisalpina.

Viesti Kirjoittaja dead flesh penalty »

Ei se nyt niin kriittistä ole, mahtuuko se lantikka ilman että ketjut nousee sentin. Ei ainakaan pitäisi olla. Jos kuilun pohjalle jättää sen 6-8 tuumaa suht tasasta niin ei kukaan valita.
Avatar
Huru-ukko
Viestit: 2542
Liittynyt: Su 12.06.2005 13:16
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Huru-ukko »

Selvä homma. Laitan siis kivipilarin ja korkean jyrkänteen väliin semmoisen 15cm tilaa. Jos ajoneuvo on sitä leveämpi, niin kiertäköön sen pilarin ympäri. Hassua, ettei kukaan tiedä monoliitin eikä lantikan leveyttä tai korkeutta. Yritin itsekin haeskella ympäri nettiä ja sotavasaraakin, mutta ei minun silmääni osunut tieto.

Tosiaan inspiraationa pelipöydälle on toiminun Mars planeetan iso kanjoni. Korkeuseroja tulee paljon, sekä kivipylväitä, että kivikaaria. Osan alueista jätän melko avoimiksi, jotta niihin voidaan sijoittaa irtomaastoa tarvittaessa. Minua ei huoleta niinkään kahden kukkulan välinen tila, vaan todellinen kapeikko. Jos siitä ei mahdu, niin siitä ei todellakaan mahdu. En kuitenkaan meinaa täyttää koko pöytää kauttaaltaan joillakin kivillä. Pitäähän niiden isojenkin koneiden päästä liikkumaan. Korkeuserot ajattelin toteuttaa sellaisella houserulella, että oikein korkeasta ja pystysuorasta kohtaa pääsee vain lentämällä, mutta muuten ihan tavallisesti. Silmällä kyllä pitäisi ihmisen erottaa, mistä voi mennä. Ei se niin vaikeaa ole. En meinaa kuitenkaan liioitella noiden seinämien kanssa, ettei pöydästä tule liian hankala pelattava.

Alunperin suunnittelin tekeväni tuon pöydän sopivan kokoisista neliöistä, mutta päädyinkin sitten lopulta kolmeen suorakaiteen muotoiseen kappaleeseen. Näin kanjonin perusmuoto tulee paremmin esille ja säästyy siinä työtäkin hieman. Äkkiseltään päässä laskien noilla kolmellakin kappaleella tulee kuitenkin lähes 50 eri tapaa kasata kenttä. Riippuu vähän laskutavasta. Varsinainen syy, miksi päädyin kolmen kappaleen ratkaisuun, oli mahdollisimman lähelle virallisia mittoja pyrkiminen. Näin pöydän pitkä sivu jää vain tuuman vajaaksi, mikä ei ole enää niin paha, kuin mitä suunnitteluvaiheessa meinasi käydä.

Jaajaa, saapa nähä, minkälainen susi tuosta syntyy.
Luumumehu on soturien juomaa
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Maalaus, konverttaus ja maiseman teko”