Hieman lyhyempi kuin kaksi edellistä, mutta luulen etten haittaa.
A.R.T:in toimintaperiaate saattaa olla hieman monimutkainen.
Päätin luopua huonoista käännöksistä ja sotkea brittiä joukkoon. Jos ei kelpaa, lupaan etten tee sitä toiste.
Sanokaa fluffivirheistä ja kirjoitusvirheistä.
Nauttikaa.
Maakastin korjausvarikko oli yksi niitä harvoja rakennuksia, jotka oli jouduttu rakentamaan leiriin sen sijaan, että se olisi pudotettu kiertoradalta. Se oli kuin suuri metallilaatikko täynnä antenneja ja ovia. Ovista ajoi ulos lähes koko ajan Tau-ajoneuvoja, joiden lommojen ja laserinreikien päälle oli hitsattu hätäisesti tukevia metallilevyjä.
Timantti marssi sisään rakennukseen ja tallusteli ohi telineiden päälle nostettujen Hammerhead-tankkien ja Devilfish-joukkojenkuljetusalusten ohi. Maakastin teknikot juoksivat ympäriinsä käsissään kaikkea mahdollista, mitä voi kuvitella kaluston vaurioiden korjaamiseksi.
Sak’U pysäytti miehensä erään Piranha-kiiturin viereen. Nilghog istui sen konepellillä kiillotellen kroot-revolveriaan ja teroitellen puukkoaan.
”Nilghog! Alas sieltä. Uusi operaatio”. Sak’U sanoi Krootille, joka totteli ja hyppäsi kiltisti pois Piranhan päältä ”Missä A.R.T on?” Sak’U jatkoi etsien katseellaan dronia.
”Se proffa vei sen” Nilghog murahti ”siihen piti kuulemma asettaa jottai juttui”.
Sak’U nyökkäsi. A.R.T:in tämänhetkinen hoitaja oli maakastin robotiikan professori Fio’vre Dal’Yth Ol’Yr.
A.R.T dronimallin historia oli sangen merkillinen. Sen keksi eräs maakastin professori Fal’Shia järjestelmästä, jonka nimeä Sak’U ei nyt tahtonut muistaa. Ennen kuin mallia ehdittiin saada vietyä pitemmälle, örkit laukaisivat pienikokoisen hyökkäyksen planeetalle, jolla maakastin tiedemies työskenteli. Vaikka minihyökkäys tyrehdytettiin nopeasti, oli professori laboratorioineen ja avustajineen auttamattomasti menetetty. Kaikki muistiinpanot ja tiedostot olivat hävittäneet joko örkit, tai sitten tiedemies itse peläten niiden joutuvan vääriin käsiin. Raunioista löytyi kuitenkin yksi ainoa valmis prototyyppi. Kukaan ei tiennyt mitä A.R.T kirjaimet sen kyljissä merkitsivät, mutta se vietiin välittömästi laboratorioon lisäkokeita varten. Kävi ilmi, että sen ohjelmoinnista puuttui täysin TAU komentajien käskyjen noudattamiselle tarkoitetut tiedostot. Muuten sen ohjelmointi oli maakastille yhtä Eldaria. Niinpä he lisäsivät siihen puuttuvat tiedostot. Vaikka se toimi nyt moitteettomasti, olivat sen alkuperäiset tiedostot aiheuttaneet omituisia bugeja, fiboja, päivityksiä, millä nimellä nyt niitä haluaakin kutsua.
A.R.T totteli kiltisti käskyjä, mutta sille oli alkanut kehittyä omalaatuinen, TAU:n kaltainen, persoonallisuus. Vaikka sellaisen tekoälyn keksiminen oli jo teoreettisella pohjalla, ei sitä oltu vielä onnistuttu täydellisesti mallintamaan. A.R.T puolestaan oli hyvin omalaatuinen, paitsi tekoälynsä vuoksi, myös kiintymyksestä siihen pieneen vaaleanpunaiseen akkulaturiin, jolla se ladattiin. Parempi olla kysymättä mitään.
Saadakseen enemmän selville A.R.T:in toiminnasta, maakasti oli lähettänyt sen jonkun TAU armeijan mukaan ja nimennyt sen hoitajaksi eräitä parhaimpia robotiikan professoreita. Useimmat olivat luovuttaneet, tylsistyneet, saaneet uuden komennuksen, kuolleet hyökkäyksissä tai sitten tulleet parantumattomasti hulluiksi. Ol’Yr oli viimeisin tehtävään nimitetty Tau.
”SE MON’TAUN KIROAMA PELTIKASA!!!!” kuului huuto metallioven takaa. Ovi avautui ja Ol’Yr marssi ulos heilutellen papereitaan, naama hieman violetinsävyssä. A.R.T leijui hänen vanavedessään. Vaikka droneilla ei ole kasvoja, se silti osasi näyttää jotenkin pirulliselta, ehkä se johtui jotenkin tuosta leijuntatyylistä.
”ROMUNNE HYLKII KAIKKIA PÄIVITYSOHJELMIANI!!” Ol’Yr raivosi rauhallisesti paikoillaan seisovalle Sak’U:lle ”SEN ALKUPERÄISET OHJELMAT TUHOAVAT NE JUURI KUN LUULEN ONNISTUNEENI!! TÄMÄ SAA RIITTÄÄ! MINÄ ANON SIIRTOA!!!” Sak’U huokaisi. Näin käy aina. Ennen pitkää kaikki luovuttavat.
”Onnistuitteko silti kopioinnissa?” hän kysyi saaden Ol’Yrin hieman rauhoittumaan.
”Kyllä…se onkin ainoa asia mihin se suostuu. Ilmeisesti se ymmärtää oman parhaansa”. Sak’U ymmärsi kyllä miksi. A.R.T oli käytännössä korvaamaton apu tehtävillä yksinomaan nerokkaan tekoälynsä ansiosta. A.R.T:ista oli tehty lukuisia kopioita, kuoria ilman ohjelmointia, joihin A.R.T.in muisti ja näin ollen myös äly voitiin kopioida. Se oli mukava järjestely. Omituinen droni oli alkanut muodostua Timantille enemmän ystäväksi kuin uskolliseksi Kor’Vesaksi eli uskolliseksi auttajaksi niin kuin sen raaka käännös kuului. A.RT:in ohjelmointi kopioitiin muistiin ennen joka tehtävää, sillä droni oli jo tuhoutunut kahdesti tähän mennessä. Enää se ei haitannut, sillä muisti vain siirrettiin tukikohdan tietokoneista uuteen kuoreen. Kuori olikin ainoa asia minkä maakasti oli onnistunut A.R.T:ista rakentamaan. Jokaista johtoa ja lisälaitetta myöten. Vain tekoäly tuotti ongelmia. Maakasti oli yrittänyt jopa salaa tutkia kopioitua muistia, kun ryhmä oli ollut tehtävällä. Laihoin tuloksin. Muisti oli mennyt oikein pirulliseksi, kun sitä alettiin sorkkiman ja saanut pieniä eldarsotilaiden kuvia loikkimaan kaikkien tukikohdan ruutujen alareunassa. Sinänsä harmitonta, mutta työnteosta ei oikein tahtonut tulla mitään, kun pieniä vihervalkoisia ukkoja heiluttelee pieniä valkoisia aseita, pomppii tasajalkaa ja kommentoi kaikkea mitä näytöillä työskentelevät ikinä tekevätkään.
”Taitaakin olla että lähdemme tästä sitten toimeksiannollemme. Olkaa niin hyvä ja palauttakaa dronimme takaisin, kun ette näemmä tarvitsekaan sitä”. Sak’U sanoi rauhallisesti.
”Hmph! Hyvä on! En minä siitä saisikaan mitään irti! Jätän heti siirtoanomukseni Shas’O Mon’Tyr:ille”. Ol’Yr töksäytti, kääntyi ja marssi pois.
” Jaahas. Näyttää siltä, että meidän on pyydettävä Komentajalta sijainti. A.R.T näytti nyt hylkivän karttaohjelman”.
”Olet nyt kyllä väärässä” A.R.T huomautti ”Karttaohjelma on kyllä täällä minulla. Se proffa puhui joistain omista päivityksistään, jotka tunnistin valvontaohjelmiksi. Kuvitelkaa! Ihan kuin minuun ei luotettaisi! Vähempikin närkästyttää!”
”Ikävä kuulla. Jos nyt kuitenkin näyttäisit meille mihin suuntaan pitäisi mennä että pääsemme lähtemään” Juh’Is puuttui puheeseen ”mitä enemmän viivyttelemme, sitä lähemmäksi ihmisten pelastusretkikunta pääsee”.
”Aivan. Tottakai. Näytänpäs teille heti” Yhdestä A.R.T:in silmälinssistä alkoi loistaa valoa, joka heijasti hologrammin
ryhmän eteen. ”Olemme nyt tuolla missä vilkkuu punainen valo. Meidän on lennettävä nopeasti itään ja sitten lounaaseen. Kordinaattipisteeseen 55.90 loppuu kaikki tarkemmat tiedot alueesta. Siitä eteenpäin meidän on edettävä heikkojen tiedusteludroni tietojen ja kiertoratakuvien varassa”.
”Eipä hukata siinä tapauksessa aikaa” Oman sanoi ”tahdon päästä hieman ammuskelemaan”.
Komennus 716 Osa:2 Päivitykset
Komennus 716 Osa:2 Päivitykset
Walk softly...and carry a big gun.