Ostin neljästoista

[Weedeeo]

Tällaiset kommentit todella innostavat kirjoittamaan lisää ja lisää. Kiitos tästä:)

[Nazgúl]

olisiko 20.?” sanoo

Tuota luulin kyllä ensin virheeksi, mutta olikin järjestysluku kyseessä. Oikeita virheitä en löytynytkään ja kirjoitusasun huomaa hieman muuttuneen. Mahdollisesti parempaan suuntaan, mikä on ihan hurjaa kun aiemminkin oli jo laadukasta. Siitä korppujutusta tykkäsin, jotenkin toi tarinaan semmosta fiilistä.

[Weedeeo]

Jatkoa

Komentobunkkerissa on hälinää ja vilskettä avustajien ja taktikoiden lähettäessä ja vastaanottaessa raportteja. Holo-kartan ympärillä ovat jälleen komentajat ja taktikot everstin johdolla pitämässä palaveria. Kaikki juttelevat keskenään taistelun tapahtumista, kunnes eversti avaa suunsa aloittaakseen käskyjen jaon.
”Raporttien mukaan rintamalinja on liikkunut roimasti pienessä ajassa ja pienillä tappioilla. Tällaisella vauhdilla tehtävämme on suoritettu melkein etuajassa, ellei meno muutu.”
”Vihollisen aktiivinen taisteleva vetäytyminen kyllä arveluttaa. Laskelmien mukaan emme ole vielä kohdanneet tai tuhonneet puoliakaan vihollisen oletetusta asearsenaalista emmekä miesvahvuudesta”, sanoo harmaaseen univormuun sonnustautunut teräväpiirteinen taktikko everstin oikealla puolella.
Eversti katsoo holo-karttaa ja siinä punaisena merkintänä näkyvää vihollisen avaruussatamaa.
”Ovatko 2. panssarirykmentti ja 13. mekanisoitu jalkaväkirykmentti varmistaneet rykmenttini oikean sivustan?” kysyy eversti avustajaltaan, joka hakee nopeasti raportin seinällä olevan suuren näytön vierestä ja ojentaa everstille.
”He ovat vallanneet kohdeasemat, mutta eivät ole päässeet juurikaan etenemään vihollisen kovan panssarintorjunnan takia. Siirretään sektorilta 37 oikeaa sivustaa suojannut 15. jalkaväkikomppania sektorille 42 lisäjoukoiksi. Ovatko tykistöpatterit ampumavalmiudessa?” kysyy eversti tykistön komentajalta.
”Patteristo valmiudessa ampumaan käskystä, herra eversti.”
”Kohtaamme luultavimmin vielä kovaa vastarintaa lähestyessämme kiertoradan puolustuslasereita. Kysykää pääesikunnalta panssarirykmenttiä valmiuteen, jos tarvitsemme tukea sektoreilla 37 - 42.”
…

Ceruska ja Urnir seisovat ikkunan ääressä ja katsovat pohjoiseen, vihollisrintamalle päin. He kuulevat, kuinka 20. komppania taistelee jossain etäämpänä etu-vasemmalla. Kortteli, jonka varrella olevissa rakennuksissa neljännentoista komppanian 2. joukkue, heidän joukkueensa, on asemissa, on harvinaisen hyvin säilynyt verrattuna ympäröivään kaupunkiin. Tien vieressä seisoo vierekkäin viisi lähes täysin ehjää matalaa rakennusta, joista on hyvä näköala pohjoiseen.
Ilta-aurinko tuo väriä harmaaseen raunioiden täyttämään kaupunkimaisemaan.
…

Valonheittimien kirkas valo kimmeltää kevyiden panssarivaunujen kuluneissa teloissa niiden saapuessa valaistulle, korkeiden rakennusten ympäröimälle pihalle. Kahta kevyempää tankkia seuraa tusina raskaampia, troijalaisina tunnettuja tankkeja. Osasto pysähtyy suuren pihan reunoille, ja rakennuksista purkautuu monia sotilaita siirtämään suurta määrää ruoka- ja ammustarvikkeita rakennusten kellareihin. Komentajat huutavat käskyjä työskentelevien sotilaiden täyttämällä pihalla. Etulinjan joukkojen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa varusteiden kuljetusta armeijan varastoista läpi tyhjän kaupungin taisteluiden tuntumaan asti.
Työ saadaan päätökseen parin tunnin kuluttua, ja panssarivaunut palaavat pimeään yöhön pitkänä letkana. Heti viimeisenkin tankin poistuttua pihalta pimeys valtaa pihan ja sitä ympäröivät rakennukset valonheittimien sammuessa, mutta maan alla työnteko jatkuu pinnalla vallitsevasta yön pimeydestä huolimatta. Raskaat konekiväärit vaanivat ampujineen ikkunoissa ja partiot kiertävät aluetta päivin öin.
Pihalla oven vieressä seisova vartija potkiskelee uneliaan näköisenä kiviä nojaten seinään. Hän ei huomaa toverinsa kaatumista velttona katuun talon nurkalla. Pimeällä pihalla tumma hahmo hiipii nuokkuvan vartijan lähelle, ja nopealla syöksyllä iskee epäonnisen miehen maahan samalla vetäen tottuneesti puukon tupestaan ja lopettaen kaartilaisen. Oven toiselta puolelta kuuluu juoksuaskelia, ja yhtäkkiä ovesta törmää ulos toinen kaartilainen. Ruumiin huomatessaan hän laukoo sarjan hiiviskelijää päin ja huutaa hälytyksen juuri ennen kuin kaatuu maahan reikä päässään. Valonheittimet räpsähtävät päälle ja konekiväärit syytävät luoteja varjoihin pakenevia vihollisia päin kranaattien räiskyessä pihalla ja talojen huoneistoissa. Rakennusten aidatulle ryntää suuri määrä täyteen taisteluvarustukseen sonnustautuneita kaartilaisia, jotka hakeutuvat konttien ja ammuslaatikoiden taakse turvaan vihollisen sissien tulittaessa pimeyteen johtavan tien molemmilta puolilta. Muutamaa ujeltavaa ääntä seuraa sarja räjähdyksiä yhden pihaa reunustavan rakennuksen seinässä sortaen valtavan määrän betonia pihaa puolustavien sotilaiden niskaan. Las-kiväärien ja konekiväärien yltyvän räiskeen takaa kuuluu kaukaa lähestyvien panssarivaunujen kevyiden tykkien pauketta. Pimeydessä välähdysten seassa ryntäilee tietä puolustavia vihollisen sissejä. Aikaisemmin paikalta poistuneen tankkikolonnan komentaja on saanut hätäviestin, ja tietä pitkin saapuu troijalaisia saattaneita kevyitä panssarivaunuja puolustamaan varustevarikkoa. Kauaa ei tankkien voittokulku jatku, kun ensimmäisenä konekivääri huutaen lähestyvän panssarivaunun tela laukaisee tiehen kaivetun miinan. Panssarivaunu räjähtää suuren tulipallon noustessa sen keulasta. Paikalleen juuttuneet tankit ovat helppo kohde ja varikkoa puolustavien kaartilaisten taistelu käy yhä epätoivoisemmaksi panssarivaunujen poksahdellessa yksitellen pimeällä tiellä.
Seuraava kranaatinheittimien salvo lopettaa nopeasti vastarinnan pihalla ja viimeisetkin talojen puolustajat kaatuvat pimeässä, hiljentyvässä yössä.

Pimeällä tiellä palavan panssarivaunun mahaan haavoittunut komentaja ryömii tulelta säästyneeseen ohjaamoon. Hän nousee vaivoin seisomaan ja tuijottaa hetken pimentynyttä varikkoa ohjaamon luukusta. Hän laittaa radion päälle ja tilaa pommituksen menetetylle huoltopisteelle, sen tehtyään kaatuen ohjaamoon tajuttomana.
…

20.-, 21.- ja 14 jalkaväkikomppanian nopea eteneminen on pysähtynyt perääntyneen vihollisen pysähdyttyä ja kaivauduttua asemiin muutaman korttelin päähän. 21. käy kiivaita tulitaisteluita vihollisien kanssa 20. vartioidessa vasenta sivustaa. Ceruska komppanioineen ja ryhmineen on lisäjoukkoina taistelevien 21. komppanian joukkojen takana.

Ceruskan katsellessa ylimmän kerroksen ikkunasta komppaniansa tulosuuntaan hän huomaa suuren tulimeren oikealla melko lähellä etulinjaa. Hetken päästä ilmestyy näkyviin Imperiumin pommikonelaivueen valot, jotka kaartavat ennen etulinjaa takaisin tulosuuntaansa. Häkeltyneenä hän jää tuijottamaan kaukana hiipuvia liekkejä.
Aamulla luutnantti Urnir kutsuu ryhmien johtajat käskyjenjakoon yhden heidän miehittämänsä rakennuksen alakertaan.
”Yöllä menetimme sektorimme ammus- ja ruokavarikon vihollisen sissien hyökkäyksessä. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, miten sissiosasto pääsi linjamme ohi, luultavasti he käyttivät hyväkseen allamme kulkevaa viemäriverkostoa. Komppanian komennolta on tullut kehotus tuhota ja tukkia eteen tulevia viemäreiden sisäänkäyntejä ja noudattaa erityistä varovaisuutta siihen asti, kunnes mahdolliset selustassamme olevat sissit on löydetty ja tuhottu.
Lisäksi varikon menettäminen merkitsee sektorimme käytössä olevien ammus- ja muonavarantojen puoliintumista siihen asti, kunnes tilanne saadaan korjattua. Poistukaa.”
Luutnantin monologin jälkeen ryhmien komentajat poistuvat hyvässä järjestyksessä välittämään tiedon edelleen ryhmilleen. Ceruskakin nousee viereisen rakennuksen portaita pitkin yläkertaan ryhmänsä miehittämään huoneistoon.
Hän on juuri astumassa huoneeseen, kun maa alkaa järistä ja 21. komppanian suunnasta, pohjoisesta, alkaa kuulua valtava jylinä. Raker ja Ceruska ryntäävät ikkunaan katsomaan ja näkevät kuinka hieman kauempana mutta pelottavan lähellä suuret räjähdykset nostavat tuli- ja savupatsaita ilmoille.
”En haluaisi olla tuolla olevien sijassa, ei taida vihollinen ihan pienillä tykeillä ampua.” sanoo Raker ja katselee hermostuneena ikkunasta.
Kohta heidän etuvasemmallaan, 20. komppanian asemissa alkaa myös räjähdellä voimakkaasti ja koko näköalan peittää suuri pölypilvi, mutta siitä huolimatta Ceruska ja Raker huomaavat tykistön kranaattien osuvan yhä lähemmäksi heidän asemiaan
”Nyt taitaisi olla hyvä aika hakeutua suojaan. Kerätkää varusteenne ja menkää alakerrokseen, kaikki alas täältä! huutaa Ceruska ja juoksee kohti huoneen ovea. Hän johtaa ryhmänsä portaikkoon, joka on täynnä ylemmistä kerroksista poistuvia sotilaita. Jyly kovenee ja talo vavahtelee räjähdyksien tahdissa, ikkunoista tulvii portaikkoon pölyä ja räjähdyksien nostattamaa soraa. Alempana rakennukseen osuva kranaatti tekee seinään suuren reiän ja sortaa portaikon alaosan. Ceruskan ryhmä jatkaa juoksemistaan kohti alakertaa väistäen askelmille jääneitä sirpaleiden tappamia kaartilaisia. Pudottautuessaan viimeiseltä ehjältä tasanteelta alakertaan heidän yläpuolellaan räjähtää, ja porraskäytävä täyttyy betonilohkareista. Sotilaiden juostessa ulos rakennuksesta ja upotessa kaduilla leijuvaan pölypilveen rakennus, jonka he juuri jättivät, sortuu haudaten sisälle jääneet. Ilmaa halkovat sirpaleet surisevat lentäessään kadulle päässeiden miesten yläpuolella ja paineaallot riepottelevat heitä. Jokainen yrittää hakeutua turvaan avoimella kadulla räjähdysten keskellä. Ceruska ryömii läheiseen sirpalesuojaan, joka on kaivettu tietä reunustavaan ohueen maapenkereeseen. Hänen nostaessaan päätään hieman lähelle putoavan kranaatin paineaalto paiskaa hänen päänsä kuopan reunaan.
…

Jatkuu...

[Peckoij]

Inspiraatio löytyi?

Vihdoinkin tuli jatko, pelkäsin jo pahinta siis ettei tarina jatkuisi enää.
Laatu säilynyt hyvin.

[Weedeeo]

Juu, olen tätä kirjoitellut nyt parin kuukauden ajan pikkupätkissä, inspiraation väliaikaisesti iskiessä.

[Peckoij]

Toivottavasti seuraava osa tulisi nopeammin, kun aiemmat tapahtumat meinaa alkaa jo unohtumaan.

[Weedeeo]

Voithan aina kerrata lukemalla tämän uudestaan alusta asti ;)

[Nazgúl]

Olisihan se mukavempaa lukea uutta tekstiä, lienen peräti jo pari kertaa lukenut tarinan alusta...

[Weedeeo]

Ahh, luinpahan tätäkin taas välillä ja minua rupesi kaduttamaan tämän laiminlyönti. Katsoin tuota tiedostoa ja siellä olikin kirjoitettuna 1½ sivua uutta. Olkaa hyvä ja pahoitteluni.
Jatkoa

Herätessään kuopan pohjalle valunut ja osittain soran alle hautautunut harmaa Ceruska huomaa vihollisten pommituksen loppuneen, toistaiseksi ainakin, ja nyt kuuluu vain omien patterien kaukainen jylinä niiden iskiessä vihollisen tykistöasemiin. Taivas on peittynyt valkoiseen pilviharsoon, ja ilma on täynnä samaa harmaata pölyä. Ceruskan päätä ja niskaa särkee, mutta hän nousee kuopastaan vain huomatakseen ympärillä vallitsevan sekasorron. Osittain sortuneiden rakennusten ja teitä täplittävien pommikuoppien seassa keräävät komentajat yksiköitään kokoon. Jostain kuuluu haavoittuneiden huutoja ja sorakasojen alta pilkistää kaartilaisten ruumiinosia.
”Panssarivaunuja, perääntykää!” kuuluu jostain Hassin huuto.
Ceruska nousee kadulle seisomaan etsien katseellaan ryhmänsä jäseniä. Katu tyhjenee nopeasti sotilaiden vetäytyessä rakennusten tarjoamiin suojiin. Vähän aikaa katseltuaan hän huomaa Rakerin juoksevan läheiseen taloon, ryhmätoverinsa perässään. Ceruska lähtee pian juoksemaan heidän peräänsä, ja vilkaistessaan taakseen huomaa kaukana pitkän kadun päässä pölyn seasta esiin työntyvän panssarivaunun keulan. Sen tornista sojottavat raskaat konekiväärit ampuvat satunnaisia sarjoja pakenevia kaartilaisia ja rakennusten ikkunoita kohti. Vaistomaisesti Ceruska vetäytyy lähimmän nurkan taakse piiloon ja kun hän kääntyy lähteäkseen ryhmänsä perään, kuulee hän takaansa vihollisten huutoja ja tankkien suurien moottorien kovaäänistä murinaa.
Perääntyvät kaartilaiset ampuvat yksittäisiä laukauksia vähitellen eteneviä vihollisia päin, jotka valtaavat rakennus rakennukselta jätettyjä puolustusasemia. Ryhmänsä tavoitettuaan Ceruska huomaa perääntyvien joukossa etulinjassa taistelleen 21. komppanian miehiä. Kaksi täysin pölyn peittämää sotilasta kantaa paareilla yhtä jalkaan haavoittunutta vaikeroivaa sotilasta. Kaukaa kuuluva aseiden rätinä ja konekiväärien papatus yltyy vihollista viivyttämään jätetyn 21. komppanian 3.- ja 2. joukkueen miesten yrittäessä epätoivoisesti hidastaa vihollista ennen irtautumistaan.
Jostain kaukaa kuuluu Hassin ääni, joka luo uskoa perääntyvien sotilaiden mielissä.
”Asemiin! Hidastetaan niitä siihen asti että meidän pojat kerkiävät tänne tankkeinensa!”
Hassin kutsuttua komppaniansa joukkueenkomentajat koolle käy ilmi, että 2. joukkueen komentaja Urnir on kuollut tykistökeskityksessä. Pian uuden komentajan nimittämisen jälkeen Hass on onnistunut puolustuksen järjestämisessä, ja koko komppania 21. eloonjääneiden auttamana valmistaa puolustusasemia kiireellä jälkeen jääneitä vihollisen panssarijoukkoja vastaan.
Uuden 2. joukkueen komentajan, lyhyen ja karaistuneen aliluutnantti Leyerin kootessa joukkuettaan hän määrää muiden ryhmien ohella Ceruskan erikoisase-ryhmän tekemään barrikadeja vihollisten tankkien hidastamiseksi.
Ryhmä ryhtyy heti toimeen, ja komentajan antamien ohjeiden mukaan etenee vihollisen ja puolustajien välissä sijaitsevaan risteykseen, jota varjostavat korkeat, yllättävän ehjän näköiset rakennukset. Vihollisten panssarivaunujen moottorien jyrinän jo kuuluessa jonkin matkan päästä, Ceruska asettelee yhden risteyksen vieressä seisovan rakennuksen tienpuoleiselle seinustalle räjähdepanoksia muun ryhmän tarkkaillessa toistaiseksi tyhjää katua. Pian Ceruska määrää ryhmänsä kadun toiselle puolelle. Tarkistettuaan vielä kerran panokset juoksee hänkin kadun yli suojaan ja samalla laukaisee räjähteet. Hetkeksi kaikki peittyy pölypilveen rakennuksen toisen puolen kaatuessa kadulle. Ceruskan siirtyessä ryhmineen seuraavaan risteykseen ilmestyy jo heidän jättämään paikkaan komppanian panssarintorjuntaryhmä ja kaksi ryhmää jalkaväkeä, jotka alkavat vimmatun tulituksen sortuneen rakennuksen taakse jääneitä vihollisia kohti.
Parin sadan metrin päässä sijaitsevan seuraavan risteyksen ympäristössä käydään jo rajua taistelua hyökkääjän loitolla pitämiseksi. 14. komppanian 3. joukkue on jäänyt puolustusasemiin rakennuksiin, ja yrittää nyt suojata 21. komppanian jäänteiden irtautumista ja pääsyä turvaan. Entisen kaupan alakertaan sijoitetut automaattitykit tulittavat kadun toisessa päässä eteneviä vihollisia ja las-kiväärien säteet viuhuvat Rakerin ohitse hänen juostessaan risteyksen kulmassa sijaitsevan korkean rakennuksen kulmalle. Hän kurkistaa kulman taakse ja viittoo Ceruskan luokseen.
”Aika rätinä. Kyllä me suojaamme, käy sinä vaan heittämässä ne räjähteet sinne niin häivytään täältä.” Raker tokaisee vetäen päänsä turvaan seinään napsahtavalta laukaukselta.
”Sinä saat kaiken aina kuulostamaan niin helpolta,” sanoo Ceruska valmistautuessaan loikkaamaan nurkan takana sijaitsevan betonimurskakasan taakse. Vihollisen las-kiväärien säteet osuvat viereiseen seinään hänen heittäytyessään kasan taakse. Kaukaa kuuluu panssarivaunun ääni, ja pian hänen takanaan räjähtää aivan automaattitykkien aseman edessä. Tykkien miehistöt alkavat heti vetää raskaita aseitaan pois rakennuksesta, sillä he tietävät että seuraava ammus osuisi.
Ceruska alkaa ryömiä kohti kauempaa kadunpuoleista nurkkaa. Tankin toinen ammus osuu seuraavaksi kadun toiselle puolelle tuhoten yhden rakennuksen toisen kerroksen kokonaan. Hänen päälleen lentää soraa ja pölypilvi peittää hetkeksi kadun. Hänen päästessä jo vähän matkan päähän nurkasta, hän heittää viimeisen räjähteensä viritettynä nurkalle. Sen tehtyään Ceruska nousee ylös ja juoksee niin nopeasti kuin pystyy takaisin suojaan nurkan taakse hänen ryhmänsä tulittaessa vihollisen lähestyviä sotilaita. Hänen viedessään räjähteitä kadulle on ilmestynyt vihollista hidastamaan jääneen 21. komppanian rippeet. Kaikki kokoavat esteitä ohuille sivukujille talojen väleihin ja jakavat varusteita. Tässä vaiheessa Ceruska muistaa jättäneensä kiväärinsä sirpalekuoppaan, jossa hän oli ollut suojassa pommitukselta. Hän kuitenkin laukaisee räjähteensä ja talon yksi seinä sortuu kadulle antaen suojaa puolustusasemia kokoaville kaartilaisille.
Vihollisen raskaat panssarivaunut vain lähestyvät tulittaen paikalleen jääneitä puolustajia. Vähän ajan päästä kaikkialla räjähtelee tankkien tulittaessa keulassa sijaitsevilla lyhyillä tykeillään puolustajien miehittämiä rakennuksia.
Ceruska yrittää epätoivoisesti pitää vihollisia loitolla eräässä rakennuksessa kadun vieressä maasta löytyneellä las-kiväärillä ampuen, kun yhtäkkiä nurkan takaa ilmestyy näkyviin panssarivaunu. Sen kääntäessä tykkiään kohti Ceruskan ryhmän asemia jostain kaukaa kadun päästä suhahtaa kolme ohjusta räjäyttäen panssarivaunun ja lennättäen sen tykkitornin ilmaan. Tuhoutuneen panssarivaunun takana tulleen tankin etenemisen pysähdyttyä sen viereisistä rakennuksista ryntää muutama ryhmä jotka nopeasti päihittävät tankkia suojanneen panssarijalkaväen ja tekevät koneen vaarattomaksi räjähteellä.
Seuraavassa hetkessä vallatun vihollistankin kohdalla räjähtää jälleen uuden kadulla etenevän suuren panssarivaunun ampuessa tykillään, ja tankin tuhonneet kaartilaiset pakenevat takaisin rakennuksiin. Kadun päästä ammutaan kohti vihollisajoneuvoa jälleen useita ohjuksia, jotka osuvat suoraan sen etupanssariin. Ceruska odottaa panssarivaunun räjähtävän, mutta sen sijaan se vain kääntyy hieman, ja ampuu massiivista sarjatulta tornissa ja sivuilla sijaitsevilla konekivääreillään päin ohjuksenheittimien asemia. Panssarivaunu jatkaa hidasta etenemistään katua pitkin sen takana piilottelevan panssarijalkaväen seuratessa. Kaikkialta edestäpäin kuuluu samankaltainen äänien sekasotku, jossa sekoittuvat vihollisjoukkojen huudot, suurien panssarivaunujen moottoreiden murina ja telaketjujen paukahtelu niiden murtaessa alle jääviä betonilohkareita, sekä raskaiden konekiväärien massiivinen jytinä.
...

Jatkuu...

[Peckoij]

Laatu samaa, kuin aiemmin.. Voisit kirjoitella vähän useammin...

[Weedeeo]

Tämä vain pääsi vähän unohtumaan, laitan taas lisää kun kirjoitusinto iskee.

[the Unnamed]

Huh! Kolmas tarina minkä luin täältä(tai oikeastaan luin tuon ensimmäisen osan vasta) ja nyt täytyy kyllä sanoa että H I E N O A työtä! Täytyy katsoa miten sitten myöhemmissä osissa käy jahka kerkiän nuo loputkin lukemaan.

[Weedeeo]

Kiitos palautteesta, kerrohan sitten mitä olet mieltä tarinan jälkimmäisistäkin osista.

[Weedeeo]

Pienen tauon jälkeen 14. komppania ja kumppanit palaavat ihmeteltäviksenne.

Jatkuu

Komppania 14 on yön aikana perääntynyt vihollisen tykkitulen saattelemana, kuten myös komppania 20 ja 21. komppanian rippeet. Suurien barrikadien turvin heidän on onnistunut pitää vihollispanssarivaunut loitolla, ja nyt miehet ovat kaivautuneet pienien raunioiden hallitsemalle kukkulalle. Vihollisen ja heidän väliin jää suuri aukio, jonka vastakkaisella puolella kohoaa korkea, poikkeuksellisen eheä asuinkortteli. 21. komppanian miehet saavat ensimmäisen lepovuoron kaivauksin ja konekivääriasemin vahvistetun puolustuslinjan takana.
Ceruska ryhmineen nukkuu poteronaan toimivassa hautautuneen rakennuksen alakerrassa katkonaista unta, jota tahdittavat vihollisen tykistökeskitysten kaukainen jyly. Oviaukosta sisään heittäytyy välillä välähdys tai valopatsas 20. komppanian yrittäessä torjua vihollisen panssarijoukkoja, jotka mitä luultavimmin yrittävät ylittää aukion. Läheltä kuuluu räjähdys ja tuskanhuutoja, konekiväärin tuttu jytinä alkaa ja ulkopuolella välkkyvät suuliekit. Hetkeksi jytinä lakkaa, mutta vihollisen jalkaväen rynnäkköhuudon herättämänä konekivääri alkaa toistaa tappavaa mantraansa yhä uudelleen.

Raker herää ryhmästä ensimmäisenä pölypilvet lävistäneen valonsäteen osuessa häntä silmään. Vihollistykistö ei jostain syystä ole tulittanut näiden kolmen komppanian asemia, minkä ansiosta puolustus on kestänyt öiset valtausyritykset. Raker astuu ulos ryhmän poterosta, minne on ilmestynyt yön aikana kaksi ryhmää lisää. Hän sytyttää tupakan heti ulos astuttuaan ja hämmästyy katsoessaan ympärilleen. Oikealla puolella suuri aukio on täynnä tuhottujen panssarivaunujen raatoja, mustia ruumiita lojuu räjähdysmonttujen ympärillä, jossain palaa vielä polttoaine. Vasta nyt hän saa kunnon käsityksen, millaiseen asemaan komppaniat viime yönä ovat kaivautuneet. Hänen edessään jatkuu mutkitteleva betonimurskeeseen ja hiekkamaahan kaivettu taisteluhauta, joka paikoitellen kiertää tai lävistää tielle osuvat rakennusten jäänteet. Hänen vasemmalla puolellaan näkymä rajoittuu murskekasoihin ja laajaan maan tasalle pommitettuun aukeaan, jonka toisella puolella virtaa yksi monista pienistä joista, jotka halkovat kaupunkia. Kukkula, jolla komppaniat ovat asemissa, jatkuu molempiin suuntiin itä-länsi-suunnassa, ja puolustuslinjan päissä on varmasti kovimmat aseistukset torjumassa mahdollisia kiertäviä vihollisyksiköitä. Rakerin havainnoitua ympäristöä hän imaisee vielä kerran savuketta ja talloo tumpin maahan. Hän menee sisään poteroon, missä Ceruska ja muut hänen ryhmänsä jäsenet kuten myös kaikki loputkin miehet ovat heräilemässä. Pian ilmaantuu ovelle heidän joukkueensa johtaja, aliluutnantti Leyer, joka määrää porukan asemiin ja ryhmänjohtajat hänen puheilleen.
Ceruska lähtee seuraamaan aliluutnanttia parin muun kersantin seuratessa perässä. Hänkin on ilmeisen ällistynyt öisestä puolustusvoitosta nähdessään tuhottujen panssareiden määrän aukiolla. Sivustoilla on mahtanut olla kunnon rytinä. Matkanteko on hankalaa huonossa kunnossa olevassa taisteluhaudassa. Vastaan kävelee kalpeakasvoisia miehiä, joiden silmät ovat punaiset ja veren tahrimat sidokset koristavat monen raajaa tai päätä. Ilmeet ovat onttoja, vaatteet ovat noen mustaamia.
Päästyään 2. joukkueen komentopaikkaan, joka on erään talon entinen aula, ryhmien johtajat kokoontuvat aliluutnantin eteen ja asettuvat kuulolle. Leyer ottaa kypärän päästään ja istuu pöydälle kertoakseen tilanteesta.

...

Komppaniankomentaja majuri Hass haroo likaisia hiuksiaan väliaikaisella komentopaikalla, joka on perustettu puolustuslinjan taakse erääseen kellariin. Hän on nyt 14. komppanian lisäksi vastuussa myös 21. ja 20. komppaniasta, joiden komentajat kaatuivat öisissä taisteluissa. Miehien joukossa ei ole kuin ylimmillään luutnantteja, joista niistäkin on pulaa joukkueen johtajien ollessa hyviä maaleja vihollisen tarkka-ampujille. Hassin olisi jaettava upseerit johtotehtäviin, mutta ensin pitäisi saada yhteys rykmentin komentopaikkaan, tai edes muihin komppanioihin. Nyt hänen joukkonsa on asettunut tälle kukkulalle, jolla 14. komppania puolustaa oikeaa sivustaa ja 20. komppania vasenta, mutta jos he pysysisivät aloillaan liian kauan, heidät voidaan motittaa ja tuhota lopullisesti. Hass pudistaa päätään ikään kuin ravistaen ajatuksensa raiteilleen, ja kääntyy nurkassa touhuavien radistien puoleen:
”Onko yhteyttä rykmentin esikuntaan saatu? Entä muihin yksiköihin alueella?”
Radisti laskee kuulokkeet korviltaan ja vastaa: ”Ei ole, herra majuri, aivan kuin jokin häiritsisi lähetyksiämme.”
”Meidän täytyy saada parempi selko tilanteestamme, kun vihollinen päättää jälleen käyttää tykistöään, meidät tuhotaan tähän paikkaan.”
Radisti ei vastaa mitään, vaan säätää nappuloita, jotka täyttävät harmaan viestintälaitteen kyljen. Urnir kääntyy ovella odottavan lähetin puoleen, ja sanoo.
”Viesti sivustoista vastaavien joukkueiden komentajille: lähettäköön kukin tunnustelijoita ottamaan selvää tilanteesta. Välttäköön kontaktia vihollisen kanssa.”
Hän kääntyy toisen lähetin puoleen: ”Ja lähettäkää viestinviejät takalinjaan.”

...

Puolenpäivän aikoihin aurinko paahtaa kaupunkia ja virkeitä kukkulan puolustajia. Miehet istuskelevat asemiensa suojissa, ja vihollisen liikehdintä on vähäistä. Välillä käydään pieniä tulitaisteluita paikoilleen jumittuneen vihollisen kanssa, mutta kumpikaan osapuoli ei ole valmis yrittämään hyökkäystä. Ceruska istuskelee ryhmänsä kanssa erään konekivääri-aseman vieressä matalassa juoksuhaudassa kuunnellen ja tulkiten kaukaa ympäriltä kuuluvia taistelujen ääniä. Kaukaa idästä kantautuu tykistötulen jyminää, ja kukkulalta käsin voi nähdä kaukana nousevat kuivasta kaupungista nousevat pöly-ja savupatsaat. Heidän ihmettelynsä keskeyttää Leyer, joka ilmestyy mutkan takaa heidän eteensä, ja sanoo:
”Valmistautukaa lähtöön. 14. komppania levittäytyy ensin kokonaan näiden etummaisten asemien pituudelle, 21. ja 20. siirtyvät kokonaan sivustoihin.” Tämän sanottuaan komentaja jatkaa matkaansa juoksuhautaa pitkin ja Ceruska käskee ryhmänsä liikkeelle kohti linjan keskivaiheita.
Sotilaiden istuessa iltapäiväauringossa harmaan pölyn ja betonimurskan keskellä odottaen lähtöä aika tuntuu kuluvan todella hitaasti. Kukaan ei vielä tiedä, mitä heidän kohdalleen on suunniteltu, mutta huhujen mukaan heitä oltaisiin vetämässä linjasta. Hassin komentamien komppanioiden lohkolla on hiljaista.

Yhtäkkiä kaikki kukkulan miehittäjät havahtuvat lähtölaukauksiin, jotka kuuluvat heidän selustastaan. Hetken päästä alkaa hyvän matkaa aukion reunasta vihollisen linjoihin päin kranaatit moukaroida jo valmiiksi kärsinyttä kaupunkia. Räjähdyksien nostama savupilvi nostaa ilmaan koko horisontin peittävän pölypilven, jonka sekaan katoaa sortuvia rakennuksia. Asemissa odottavien miesten seuratessa tapahtumia ilmestyy pian heidän takaansa loppumattoman näköinen jono uusia kaartilaisia, jotka täyttävät asemat ja juoksuhaudat. Välittömästi menevät kaikki saapuvat sotilaat hyökkäysasemiin, joista he ovat selvästikin pian lähdössä kohti tykistötulen murjomia vihollisasemia. Pian Hass antaa käskyn komentamilleen komppanioille luovuttaa asemat 57. rykmentin miehille. Raker mulkoilee uusia sotilaita päästä varpaisiin ilmeisen kateellisena heidän uusista ja puhtaista varusteistaan. Helpottuneina 20.-, 21.- ja 14. komppanian miehet jättävät kukkulansa uusien tulokkaiden haltuun, ja aloittavat matkansa kohti selustaa. Marssittuaan jonkin matkaa takalinjoja päin liittyvät Hassin johtamat joukot lopun rykmenttinsä joukkoon. Harmaat ja uupuneet miehet valuvat raunioiden väleissä kulkevilta kaduilta yhdeksi isoksi massaksi, joka marssii kohti lähintä juna-asemaa leveää moottoritietä pitkin. Viereisellä moottoritiellä kävelee heidän tulosuuntaansa heidät korvaavan rykmentin sotilaat, päät pystyssä ja hyvässä järjestyksessä. Pian Hassin johtama 14. komppania saavuttaa muun rykmentin tavoin juna-aseman lastausalueen, josta heidät on tarkoitus viedä junalla muualle, kukaties minne.
Lastausalue on oikeastaan valtava aukio, joka on ennen taisteluita toiminut tavarakuljetusten välipysäkkinä. Sen eteläpuolella kulkee mittava määrä raiteita, joiden väleissä oleville lastaustasoille johtaa monia ylikulkusiltoja, jotka kaikki notkuvat miesten paljoudesta. Raiteiden päälle kurottavat moninaiset nostokurjet, joista osa on vääntynyt tai katkennut kokonaan. Muilla sivuilla aukiolle aukeaa samanlainen näkymä, kuin muuallakin taisteluiden runtelemassa kaupungissa, tällä kertaa rapistuneet rakennukset vain ovat harvinaisen korkeita. Siellä, nostureiden ja entisten virkarakennusten huomassa, kaartilaiset lappaavat harmaana massana pillien ja huutojen ajamana sisään ja ulos junista.

...

Rykmentin päämajassa on harvinaisen hiljaista. Eversti seisoo kädet selän takana holo-pöydän vieressä katsoen joitakin pyöreän huoneen seinillä olevia pimeitä näyttöjä. Hänen takaansa kuuluu nopeita askelia ja pian mustiin pukeutunut avustaja ojentaa everstille viestin, jossa kerrotaan tapahtunut lyhyesti:
”Hyökkäyksistä kärsineen 35. rykmentin asemat on täyttänyt 57. rykmentti, jonka tehtäväksi jää perustaa kestävä puolustuslinja ja miehittää se. Asemista poistuva rykmentti kuljetetaan junilla itään, missä se saa mies-, varuste- ja asetäydennystä. Loppu.”
Eversti osaa jo aavistaa mitä tuleman pitää, ja säätää holo-kartan näyttämään itäistä rintamaa. Projektorista loistava sininen valo värjää everstin rypistyvää otsaa.
”Toimittakaa minulle arviot täydennysjoukkojen tarpeesta. Ja missä avustajani viipyvät!”

...

Ceruska ryhmineen on vihdoinkin päässyt tungoksesta odottamaan lastausta junaan. Vasta radan ylittävälle kävelysillalle päästyään hän tajuaa kuinka paljon aukiolla oikeasti on sotilaita; sadat, tuhannet samanlaiset kuluneet kypärät värittävät aukion harmaaksi, ja kaukana häämöttävästä terminaalista tulee heitä vielä lisää. Sivummalla haavoittuneita viedään erillisiin vaunuihin, kenttäsairaalan viereinen lastaustaso näyttäisi olevan kuivan veren tahrima. Ihmismassa liikahtaa jälleen eteenpäin ja Raker tuuppaa Ceruskaa etenpäin.
Jalkaväkirykmentin 35, heidän rykmenttinsä, jäljellä olevat miehet ahdetaan kaikki pitkiin juniin, joiden on huhuttu matkaavan itään. 13. Komppanian sullouduttua vaunuihin on heidän vuoronsa, ja 14. komppanian joukkueet alkavat vuoron perään täyttää vaunuja. Suuriin vaunuihin mahtuu kaksi joukkuetta kuhunkin, ja Leyer johdattaa joukkueensa, jossa Ceruskankin ryhmä on, ensimmäisen joukkueen kanssa jaettavaan vaunuun. Matkasta pitäisi tulla ihan mielekäs, sillä ensimmäisessä joukkueessa on paljon Ceruskalle tuttua porukkaa.

Vaunun sisätilat eivät ole hääppöiset, mutta ei niissä ole moittimista rintaman jälkeen. Vaunu on korkea ja pitkä, keskellä oleva käytävä ulottuu lattiasta kattoon, ja näin jakaa junavaunun sekä ensimmäisen että toisen kerroksen kahteen osaan. Molemmissa kerroksissa on makuupaikkoja kahden kokonaisen joukkueen tarpeisiin. Aika moni paikka jää tyhjäksi.
Jakauduttuaan ryhmiinsä ja asetuttuaan omille paikoilleen väsyneet sotilaat heittävät pitkäkseen punkkiinsa.
Hetken päästä juna nytkähtää jälleen hieman eteenpäin seuraavien osastojen siirtyessä vaunuihin.

...

Vähän paree jatkua..

[Peckoij]

Viimein jatkoa... Kuvittelin jo että olit quitannu koko homman...

Jos toi oli pieni tauko en edes uskalla ajatella kauanko pitkä tauko kestäisi....

[Weedeeo]

Viimein jatkoa... Kuvittelin jo että olit quitannu koko homman...

Jos toi oli pieni tauko en edes uskalla ajatella kauanko pitkä tauko kestäisi....

Hienoa nähdä että joku jaksaa tämmöisenkin tauon jälkeen lueskella tätä.
Olisin lähettänyt kaksi sivuisen pätkän jo pari kuukautta sitten, mutta Wordi päätti bugailla ja hävitti sen olemattomiin. Se hieman latisti kirjoitteluintoa.

Kiitos kuitenkin että luit.

[Darkkiful]

Hienoo kun pääsee taas lukeen jotain uutta materiaalia. On hetki ehtiny vierähtämään, mut ei se mitään odottelu kasvattaa ruokahalua ja tätä ahmii kaksin verroin innokkaammiin