40k huonot puolet: kokemuksia

[Ostler]

Toki, mutta samankokoisen haavan aikaansaaminen pitäisi olla melko lailla helpompaa voima-aseella kuin tavan meskalolla, kun sisäelinten sitkeys tai yleisen kova jätkä-statuksen ei pitäisi sen (power weaponin) menoa juuri hiljentää.

Ei sen samankokoisen haavan aikaansaaminen ole sen helpompaa voima-aseella kuin tavan meskalolla, jos se vastustaja sitä väistää tai torjuu tai mitä lie. Eli siis koitan vääntää nyt rautalangasta: jos miekalla lyö toista miestä ja miekka tekee 2cm syvän viillon toiseen mieheen, niin sattuuhan se perkeleesti. Kuitenkin toiset miehet on koulutettu kestämään se, toiset taas ei. Toiset tipahtaa siitä 2cm syvästä viillosta, toiset ei. Oli kyseessä power weapon tai normi weapon, niin haava on se 2cm. Power weapon vaan leikkaa siitä haarniskasta läpi, normiase ei. Eli siis periaatteessa voi ajatella vähän niinkuin paluu tulevaisuuteen -meiningillä. Jos normiase ei läpäise AP-testiä, niin mitään ei ole tapahtunut. Jos PW woundaa, niin ei tarvitse välittää AV:sta, koska se on leikannut ennen sitä lihaa sen armorin päreiksi.
Täällä ei ole pakko olla aina oikeassa, eikä tarvitse aina yrittää olla oikeassa, mutta säännöt on säännöt ja voi koittaa niiden kautta miettiä niitä mahdollisuuksia, eikä aina niitä vastaan.

[Haddock]

Ei sen samankokoisen haavan aikaansaaminen ole sen helpompaa voima-aseella kuin tavan meskalolla, jos se vastustaja sitä väistää tai torjuu tai mitä lie.

Muistahan nyt että väistämisellä, torjumisella sun muulla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Se on WS-heitto jonka epäonnistuminen johtaa noihin mainitsemiisi, tai vaikkapa pintanaarmuun, joka ei ole mitenkään fyysisesti merkittävä. Nyt puhutaan nimenomaan tilanteesta jossa isku on jo onnistuneen WS-heiton jälkeen osunut vastustajaan hyvin. Hyvällä iskulla tavallinen miekka ei välttämättä vielä tiputa vastustajaa, joka on vaan niin kova, tai miekka törmää luuhun/ei osu tärkeisiin elimiin eikä vastus pökerry kivusta jne. Voimamiekalla taas ei taas ole vastuksen aiheuttamaa ongelmaa, jolloin voimalla ei pitäisi olla asian kanssa mitään tekemistä. Päinvastoin, liian voimakas vastus on ehkä taipuvaisempi vahvoihin heilautuksiin, jotka jättävät sitten kantajansa vähän huonoon asentoon, kun hillitympi isku olisi ollut ihan yhtä tehokas.

Lisäksi kivusta ja sen kestosta on vähän huono puhua, kun mokomat eivät välitä "feel no pain" säännöstä. Jos sääntöjen kautta pitäisi sinun mukaasi miettiä niitä mahdollisuuksia, eikö tuo juuri tarkoita sitä että kivunsiedolla ei ole väliä kun se vaan leikkaa kaiken kappaleiksi, eikä tee mitään kivuliaita pikkuhaavoja?

Oli kyseessä power weapon tai normi weapon, niin haava on se 2cm.

Onpas hassu esimerkki. Oli kyseessä lasgun tai lascannon, niin haava on se 2cm, säteen raapaistessa kättä. Tottakai 2cm haava on 2cm haava, johtui se mistä vain hilavitkuttimesta. Normiaseella 2cm haava on kuitenkin huomattavasti todennäköisempi lopputulos kuin poweraseella.

Esimerkki: Jos Nörtti-Niilolle laitetaan miekka käteen, haava tuskin on paria senttiä syvempi, Nörtti-Niilon nettipelejä pelatessa surkastuneet lihakset huomioon ottaen. Jos taas Nörtti-Niilolle annetaan powermiekka kouraan, haavan pitäisi olla jotakuinkin yhtä syvä kuin sen mariinikapteenin heilautuksen jäljiltä, kun kerta aseen ei pitäisi olla käyttäjänsä voimasta riippuvainen.

Täällä ei ole pakko olla aina oikeassa, eikä tarvitse aina yrittää olla oikeassa, mutta säännöt on säännöt ja voi koittaa niiden kautta miettiä niitä mahdollisuuksia, eikä aina niitä vastaan.

Täytyykö sääntöjen aina olla oikeassa? Jos vanhassa ja uudessa editiossa säännöt toimivat päinvastaisesti, voi olettaa että toisessa on jotain häikkää. Jolloin asiasta kannattaa huomauttaa, varsinkin kun niistä huonoista puolista elämöiminen on koko tämän ketjun tarkoitus.

Voisihan tästä vielä vääntää että kummatkin ovat oikeassa, vanha järkevyytensä pohjalta, kun taas nykyedikka on pikkulapsille suunnattu yksinkertaistettu pelinkuvatus, jossa movementtiarvokin on poistettu ja kaikki on valmiiksi pureskeltua pullamössöä. Näinollen yksinkertainen ja helposti muistettava powerasesääntö on juuri sitä, mitä mokomassa sääntöjärjestelmässä on haettu. Tämänlainen järkeily ei silti ole ketjun tarkoitus, alkuperäiseen viestiin viitaten.

[Lighthammer]

blaa

Kun nyt abstraktiosta kuitenkin puhutaan, ollaan vaan kaikki sovussa omaa mieltämme asioista. Ilmeisesti en painottanut tarpeeksi että kysessä on oma mielipiteeni, ja mieltymykseni asiasta. Ylipäätään monessa GW:n sääntöteknisessä jutussa olen napit vastakkain suunnittelijoiden aivoitusten kanssa, mutta ei se tarkoita sitä ettei joku muu niistä saisi pitää, ja pitää niitä myös järkevinä. Minä vaan en ole yksi heistä.

Mie pelaan tätä peliä vainn, kun figut on pääsääntöisesti kivoja, ja peliseura on urautunut GW:n tuotteiden ympärille.

LightEdit:Hatunnosto haddockille, ehditkin jo näpyttelyni aikani kiteyttämään taas omat ajatukseni. cheers.

[Karri]

Eiköhän toughness-arvo nimenomaan kuvaa yksikön tavanomaisesta mahdollisesti poikkeavaa sietokykyä vammoille, jotka olisivat kuolettavia keskimääräiselle olennolle (T3). Suuremman toughness-arvon oikeuttaa Space Marinen (T4) kohdalla muun muassa kaksi sydäntä sekä tehokkaampi veren hyytyminen. Täten on jokseenkin loogista, että Space Marine selviää todennäköisemmin power-aseen osumasta, silpoi se sitten sisäelimiä tai ei. Osuma aiheuttaa epätodennäköisemmin tarpeeksi suuren verenhukan saatika tuhoaa kriittisen sisäelimen.

[vompovompatti]

Mitä jos jokainen statti ei tarkoita vain yhtä asiaa.
Entä jos: Se paljon hehkutettu banshee kohtaa vaikka mariinin. "Banshee syöksyy miekka valmiina kohti mariinin ampuessa." Mariini ampuu siis 2 laukausta, joista vaikka toinen menee ohi ja toinen osuu. Osunut laukaus ei kuitenkaan vielä riitä vaan tarvitaan to wound heitto. Tämä heitto sitten vaikka epäonnistuu ja banshee ei joudu testaamaan armoriaan. "Voidaan hyvin kuvitella että laukaus vain nirhaisee bansheeta, läpäisi se kuvitelmassa panssaria tai ei."
Seuraavaksi banshee onnistuu hyökkäämään mariinin kimppuun, mutta ampuu pistoolillaan ennen rynnäkköä. Laukaus osuu ja onnistuu haavoittamaan, mutta mariinin power armor kestää osuman. "Voidaan taas kuvitella että laukaukset eivät vain läpäise panssari, osuivat minne osuivat." Sitten banshee rynnäköi mariinin. Banshee kiljaisee ja saa iskeä ensin, mutta lyö vain yhden osuman. Tämä osuma ei läpäise to wound heittoa. Voidaan taas kerran kuvitella tilanne: "Mariini jähmettyy paikalleen kuullessaan bansheen huudon. Mariini kuitenkin kerää itsensä harvinaisen nopeasti ja onnistuu väistämään taaksepäin iskujen tieltä. Viimeinen isku kuitenkin osuu väistöliikkeestä huolimatta mariinin käteen, johon tulee pahoja vammoja. Onneksi mariini on kokenut aikanaan paljon pahempiakin nirhaumia ja ei menetä taistelukykyään." Nyt mariini iskee takaisin ja osuu. Isku haavoittaa ja bansheen panssaripelastus epäonnistuu (huonoa säkää). "Mariinin väistö on juuri pelastanut hänen henkensä ja hän iskee bansheeta nyrkillään kaataen tämän maahan pökertyneenä. Mariini laukaisee boltterinsa lähietäisyydeltä bansheen päähän."

Niitä heittoja ei pidä ajatella niin että "lascannon ampuu kaartilaista, mutta onneksi Petri Kaartilainen oli treenannut vatsalihaksiaan ja pysäyttää lascannonin säteen vatsalihaksillaan." Tai: "Lascannon tähtää Petri Kaartilaista päähän. Taivaalta putoaa punainen noppaa muistuttava esine, joka kertoo lascannonin ampujalle että laukaus osuu. Pian taivaalta putoaa toinen noppa, mutta nyt noppa kertookin ampujalle että Petriä ei voisi vähempää kiinnostaa se että häntä on juuri ammuttu."

Pelissä on tarkoitus käyttää mielikuvitusta, jos haluaa tehdä tilanteista elävämpiä.

[Hammerheart]

blaa-blaa-blaa

Joo, sovitaan niin.

Muille: Hahmotin, että lähestymistapani sääntöihin on huomattavan erilainen kuin monilla muilla tässä ketjussa. Itse en hae niinkään todellisuussimulaatiota, koska semmoiseen pettyy figupelisaralla aina. Haen hauskoja sääntöjä, jotka abstrahoivat mielekkäällä tavalla ja tekevät eri asioita eri tavalla kuin muut systeemit. Näin ollen minua ei tippaakaan haittaa "epäloogisuudet" esimerkiksi yksittäisten aseiden toiminnan kohdalla. Autocannon kuitenkin on parempi pudottamaan marineita kuin boltteri, vaikka yhtä huonosti molemmat power armourista menevätkin läpi. Kuitenkin, jos power armouria haluaa rei'ittää, niin plasma gun tai missile launcher on parempi vaihtoehto. Coveriin ammuttaessa taasen heavy bolter hakkaa lascannonin aika tehokkaasti. Tämä kaikki luo mielekkäitä valintoja peliin, kun kaikki aseet eivät pudota kaikkia kohteita yhtä tehokkaasti pistehinnan lineaarisen progression mukaisesti.

[Hengga]

Hmm aloittelevat pelaajat saattavat säikähtää kaikkia näitä porsaan reikiä/hankalan kuuloisia sääntöjä joten itse voisin sanoa 40ksta että säännöissä on tietysti niitä huonoja juttujakin, mutta tämä on helpompi aloittaa kuin FaBa. Itse ainakin olisin ollut vielä enemmän hukassa faba sääntöjen kanssa jos en olisi 40kta pelaillut. Mutta huonot puolet ovat ehkä enemmänkin tärkeissä peleissä kuten turnaus jne. mutta huvin vuoksi minä aina pelaan. (Turneeseen en ole kerennyt änkeytyä).
Joten kokemuksista löytyy aloittamisen ihmettely ja nopeasti loppuvat pelit, vastuksen hyvä tuurisesta aloituksesta johtuen.

[Haddock]

Vompovompatti, olet tuon viestisi kanssa aivan oikeassa. Mutta se ei kuitenkaan käsittele samaa asiaa mistä täällä on puhuttu. Minä puhuin siitä että sääntömekaniikka on suunniteltu päin helvettiä, kun voimamiekalla tai perusleipälapiolla ei ole mitään merkitystä siihen miten tehokkaasti sitä kohdetta haavoitetaan niin pahasti että se ei enää pysty taistelemaan, kummankin pohjautuessa heiluttajansa voimaan. Voihan kukin omassa päässään kuvitella että se voimamiekka toimii kuten sen pitäisikin, mutta itse peliin sillä ei ole mitään vaikutusta.

blaa-blaa-blaa

Joo, sovitaan niin.

Vastaakos tuo minun kommenttini kuittaaminen blaa-blaa-blaaksi nyt sitä kun pikkupoika tunkee sormet korviin ja rupeaa metelöimään, kun ei osaa tai jaksa enää keskustella järkevästi?

Hahmotin, että lähestymistapani sääntöihin on huomattavan erilainen kuin monilla muilla tässä ketjussa. Itse en hae niinkään todellisuussimulaatiota, koska semmoiseen pettyy figupelisaralla aina. Haen hauskoja sääntöjä, jotka abstrahoivat mielekkäällä tavalla ja tekevät eri asioita eri tavalla kuin muut systeemit. Näin ollen minua ei tippaakaan haittaa "epäloogisuudet" esimerkiksi yksittäisten aseiden toiminnan kohdalla.

Minua taas haittaa. Eiköhän jokaisessa harrastuksessa ole asioita jotka ovat joillekin se paras juttu ja joita toiset taas inhoavat, pitäen jostain muusta. Mutta kun koko ketjun idea oli kertoa niistä asioista joista ei 40kssa pidä, ne pitkät argumentit sen puolesta miksi ne asiat ovatkin hyviä eivätkä haittaa juuri sinua eivät kenties ole ihan sitä mitä tässä haettiin. Mielipiteensä saa tottakai ilmaista, mutta jos joku perustaisi ketjun siitä mitä ihmiset pitävät hyvänä 40kssa, en minäkään ilmestyisi sinne vuodattamaan pitkälti minua itseäni haittaavista asioista, joka oli tämän ketjun pointti. Saattaisin korkeintaan tokaista että fluffi ja miniatyyrit ovat mielestäni varsin mainioita, vaikka säännöistä en erityisemmin pidäkään. Jokseenkin turha käyttäytyä tuolla lailla kun kerron ketjun aloittajan kysymistä asioista ja perustelen ajatuksiani niiden takana. Jos sinulla ei ole pelin suhteen mitään ongelmaa ja pelaat sitä mielelläsi, niin sehän on hyvä asia. Se ei kuitenkaan muuta miksikään täällä ketjussa postanneiden ihmisten mielipiteitä, eikä tarkoita että he olisivat millään tavalla huonompia ihmisiä tai heidän mielipiteensä olisivat vähempiarvoisia kuin sinun.

[Hanska]

Vompovompatti, olet tuon viestisi kanssa aivan oikeassa. Mutta se ei kuitenkaan käsittele samaa asiaa mistä täällä on puhuttu. Minä puhuin siitä että sääntömekaniikka on suunniteltu päin helvettiä, kun voimamiekalla tai perusleipälapiolla ei ole mitään merkitystä siihen miten tehokkaasti sitä kohdetta haavoitetaan niin pahasti että se ei enää pysty taistelemaan, kummankin pohjautuessa heiluttajansa voimaan.

Tätä minäkin hain takaa. Eli minun mielestäni power-aseiden toimintaa kuvaa paremmin 'mundan tapa antaa niille kiinteä S-arvo(kuten p-sword: S5) heilutti sitä riuku tai steroideja popsiva jääkaappi-pakastin. Onhan silloinkin kovemmilla ja sitkeämmillä(iso T) suuremmat mahkut selvitä "naarmuitta".
Tai ehkä tämä haittaa minua vaan kun pelaan S3-armeijalla? Tosin kun 90% peleistä on kaaosta vastaan maksan mieluusti sen 10p siitä että saa tiputettua sen 3+ seivin sieltä kun se 5+ wuundauskin jo risoo('mundan Pswordillaha se olisi 3+wound, 6+ Asave. Matikkahammeristit laskekoot kumpi olisi parempi)

EDIT: Siinähän olikin -3 eikä -2 savemod.

[Icecube]

Kannattaa muistaa, että tälläisissä isomman figumäärän peleissä yleensä säännöt ovat melko yksinkertaistettuja, jotta peleihin ei menisi niin perkeleesti aikaa. Jos haluaa kunnon yksityiskohtaiset säännöt, kuten osuminen käteen, jalkaan, torsoon, päähän... Kuinka syvä haava on jne, suosittelen Rackham Confrontation 3:sta. Skirmish peleissä on tarkemmat säännöt kun figumääräkin on vähäisempi.

Lähinnä vituttaa kun kaikesta pitää nykyään tehdä niin realisista, sekä figu, että tietokone/konsolipelien kanssa. Tuntuu että ihmiset välillä unohtaa minkä takia näitä pelejä pelataan.

[Hammerheart]

Vastaakos tuo minun kommenttini kuittaaminen blaa-blaa-blaaksi nyt sitä kun pikkupoika tunkee sormet korviin ja rupeaa metelöimään, kun ei osaa tai jaksa enää keskustella järkevästi?

Se vastaa sitä, että tunnistan kuinka tämän keskustelun jatkaminen kanssasi ei voi olla mitenkään hedelmällistä. Katatoniaa lainatakseni: "No good can come of this / whatsoever I can tell you".

[Sipuli2]

Icecube kylla mainitsi tarkean asian. Miksi aina taytyy yrittaa olla niin realistinen? Siis figupelit on hupia, ei niissa tarvitse ajatella tasan tarkkaan miten juuri kavi, ja en hirveasti itse tykkaa siita kun nykyaan kaikki maalataan ja rakennetaan niin yli realistisuus tyylilla 40kssa. Katsoo esim maalausta ennen ja nykyaan. Myos vertailee vanhaa land speederia nykyiseen. Tama on maku asia mutta must silla vanhalla on paljon enemman munaa.

[Silveri]

Jos nyt über-"realistista" figusysteemiä haetaan, niin otetaan sitten vaikka GURPSin Advanced Combat systemin mekaniikka ja pelataan sillä massataistelufigupeliä n. 10 000 figua per puoli.

Kyse on ennen kaikkea pelistä, ei taistelusimulaatiosta. Simulaatioilla voi sitten leikkiä esim. tietokoneilla (olisi sinänsä mielenkiintoista kokeilla tuhansien taistelijoiden/puoli -peliä, jonka kunkin ai toimisi itsenäisesti ja vauriot mallinnettaisiin yksilöllisesti - taitaisi tehot loppua nykyisilläkin peruskoneilla kesken).

Jos kokee, että 40k:n suurin ongelma on realismin puute, suosittelen pysähtymään hetkiseksi aikaa ja miettimään asiaa ja väitteen ironisuutta uudemman kerran.

Miksi sitten itse en 40k:sta välitä? Koska pelin aseiden tuhovoimaisuus on ristiriidassa pelimekaniikan kanssa, jossa on mahdollista ensimmäisellä vuorolla tuhota puolet vastustajan armeijasta ennen kuin vastustaja on asialle ehtinyt tehdä yhtään mitään. Kuten HH sanoi, toisenlaisella systeemillä varustettuja pelejä on runsaasti, mutta tämä syy on pitkälti juurikin se, miksen 40k:sta itse välitä. Jos pelimekaniikkaa muutettaisiin sellaiseksi, että yksiköitä liikuteltaisiin vuorotellen, voisin ehkä alkaa 40k:ta harkita uudemman kerran, mutta väitän, että helvettikin jäätyy aikaisemmin ennen kuin GW muuttaa näin ratkaisevasti pelimekaniikkaa.

En itse edes voi valittaa sääntöjen liiasta yksinkertaistuksestakaan. Vähäiset ja simppelit säännöt eivät tee pelistä välttämättä huonoa. Shakin säännöt osaavat varmaankin meistä kaikki, joskin tornitussäännöt ja syöminen en passant saattaa olla joillekin hieman hämärän peitossa, mutta nekään eivät erityisen ihmeellisiä ole. Pokerinkaan säännöt eivät kovin kummoisia ole, mutta silti näitä pidetään hyvinä peleinä. Jos säännöt ovat hyvät, se näkyy pelimekaniikassa, eikä sääntöjen määrä ole suoraan verrannollinen pelimekaniikan toimivuuteen. Esimerkkinä otan jälleen kerran Epic: Armageddonin, jossa on figupeliksi yllättävän vähän sääntöjä ja niiden poikkeuksia. Toimii kuitenkin pelinä erittäin hyvin... tai sitten Blood Bowl - toinen kestosuosikki, jonka säännöt ovat vieläkin yksinkertaisemmat.

Armeijoiden ja yksiköiden suhteellinen epätasapaino on toki toinen nipotettava asia, mutta ei ole kovin montaa peliä, missä tämä ei olisi eteen tullut. C3.5 on/oli taktisesti parhaimpia pelejä mitä olen pelannut, mutta loppuvaiheessa pahemmassa epätasapainossa kuin muuttotappiokunnan vuosibudjetti. Epätasapaino tuottaa ongelmia lähinnä kokemattomien pelaajien keskuudessa sekä turnausympäristössä. Oletusarvoisesti fiksut pelaajat osaavat ottaa asian huomioon, eivätkä oleta, että armeijat olisivat lähtökohtaisestikaan tasavertaisia, vaan pelaavat enemmänkin skenaariolähtöisesti.

[The Captain]

Huomaan, kuinka moni kirjoittaja täällä puuttuu vain yksittäisiin nippelisääntöihin, jotka eivät mallinna heidän hahmottamaansa todellisuutta riittävän tarkasti. Minusta tällaisessa ketjussa kannattaisi ennemmin tarkastella suurempaa kokonaisuutta, eli ei ruveta luettelemaan yksittäisiä hassuja sääntöjä, vaan pelimekaniikkaa itsessään. Kaikissa peleissä on x kappaletta pöhköjä sääntöjä, mutta osa peleistä on silti hyviä ja osa huonoja.

40K:n ongelmia ovat sen sisäinen epätasapaino - jo armeijan valinnalla vaikuttaa suuresti siihen, miten tulee menestymään, ja sen valitun armeijan sisälläkin kaksi kolmannesta nappuloista kannattaa jättää vahtimaan toisiaan kaupan hyllylle - ja hutiloiden kirjoitetut, epäselvät ja monitulkintaiset säännöt, joita ei pysty lukemaan RAW-periatteella ilman että maailma räjähtää.

Kuten moni täällä on sanonut, kyse on pelistä. Pelissä ei tarvitse mallintaa todellisuutta hirveän tarkkaan. Afrikan tähti on totaalisen epärealistinen peli - lentomatka maksaa saman verran ja kestää yhtä kauan riippumatta etäisyydestä, ryöstetyksi tulleella pelaajalla ei ole varaa joutua samalla murhatuksi, ja maailman suurin timantti ei edes kelpaa rosvoille. Monopolikin on epärealistinen - miksi minun pitää pysähtyä yöpymään kilpailijan hotelliin, kun seuraavassa korttelissa olisi oma hotellini? Miksi poliisit pidättävät minut täysin sattumanvaraisesti ja heittävät vankilaan ilman oikeudenkäyntiä? Kumminkin sekä Afrikan tähti että Monopoli ovat hauskoja ja viihdyttäviä pelejä, jotka ovat säilyttäneet suosionsa vuosikymmenien ajan. Niiden ei ole tarkoitus olla simulaatioita todellisuudesta, vaan pelejä. Samoin on 40K:n laita. Kumminkaan Afrikan tähdessä ei saa mitään etua siitä, minkä värisellä nappulalla pelaa, eikä Monopolissa autolla, koiralla, silitysraudalla ja silkkipytylläkään ole peliteknistä eroa.

[Crowmire]

Samaa mieltä Silverin ja the captainin kanssa. Jo pelkkä aseiden kantama on ensimmäinen epärealistinen juttu johon pelissä törmää. Lisäksi, säännöt symbolisoi melkovarmasti jotain paljon enemmän ja monipuolisempaa kuin että "toughnes 4=kova jätkä". Esim, yksi miniatyyri omasta mielestäni sekä fabassa että 40Kssa edustaa vähintään viittä sotilasta.
On muutenkin turhaa nipottaa jostain pienistä realismi jutuista pelissä, jossa realismia ei ole tippaakaan.

Itse pelasin 40Kta edellisen ediikan aikoina viimeeksi, ja silloin suurimmat ongelmat oli: epätasapaino, ekat vuorot päätti likaa kuka voittaa ja kuka ei, vikat vuorot oli pakkopullaa, jolloin ei oikeastaan voi tehdä muuta kun heitellä lähistely noppaheittoja ja odottaa että peli loppuu=tylsää. Muistaakseni joku kaveri tosin sanoi että ne uudemmat säännöt on vähän ainakin parantanut tuota viimeisintä ongelmaa, vaan tuskin ongelma kokonaan on hävinnyt.

En tosin pelannut peliä kauan, mutta nämä syyt sai lopettamaan melko pian.

[Haddock]

Huomautettakoon vielä jos jollekin on jäänyt vähän epäselväksi nippeleihin takertumisen jälkeen, mielestäni yksinkertaistetut säännöt (esim yllämainittu epic armageddon) tai huippurealismin puute (about kaikki GWn ikinä tekemät figupelit) eivät ole mitenkään huonoja asioita. 40kssa kumpikin on vain mielestäni tehty väärin, jolloin kyseessä on paska peli. Tämä ei johdu siitä etten pitäisi yksinkertaisesta tai epärealistisesta, se johtuu vain huonoista säännöistä.

Eri säännöistä voi keskustella vaikka kuinka, mutta se ei muuta sitä, että 6" movementti paikkailtuna erikoissäännöillä (fleet, run, beast, slow & purposeful jne.), mielestäni karsea AP-järjestelmä (lähitaistelussa sekä ammuttaessa), tulenjaon täydellinen puuttuminen (Hei, tässä taas lisä ketjuun. Tulee aina todella tyhmä fiilis kun boltterimarinet ampuvat aivottomina tankin peltiä vain siksi että veli Asmodeus haluaa kosauttaa mokoman singollaan.), ensimmäisen vuoron tärkeys, armeijoiden (ja niiden sisäisten) nappien epätasapaino ja ties mitkä häiritsevät seikat luovat aivan karsean lopputuloksen. Missään pelissä yksikään näistä tuskin pahemmin häiritsisi pelinautintoa, mutta kaikki huonot puolet yhteen peliin kaadettuna onkin jo toinen juttu.

Esimerkkinä vielä APsta, Epicissähän muuten on käytössä hieman samanlainen AP-järjestelmä, tosin se on paljon järkevämmin rakennettu, enkä siitä ole ikinä kitissyt. (Säännöt ovat ilmaisena netissä, jos joku ei ole niihin tutustunut ja haluaa tietää mistä on puhe.) Kyse on saman firman tekemästä AP-järjestelmästä, toinen on mielestäni hyvä ja toinen ei. Kyseessä ei ole siis mikään APn yleinen inho.

[Hammerheart]

Huomautettakoon vielä jos jollekin on jäänyt vähän epäselväksi nippeleihin takertumisen jälkeen, mielestäni yksinkertaistetut säännöt (esim yllämainittu epic armageddon) tai huippurealismin puute (about kaikki GWn ikinä tekemät figupelit) eivät ole mitenkään huonoja asioita. 40kssa kumpikin on vain mielestäni tehty väärin, jolloin kyseessä on paska peli. Tämä ei johdu siitä etten pitäisi yksinkertaisesta tai epärealistisesta, se johtuu vain huonoista säännöistä.

Ihan akateemisesta mielenkiinnosta, kuinka monta kertaa olet pelannut 40k:n kolmos-, nelos- tai vitos-edikkaa?

[lotr14]

Muovipakkauksien hinta. Aivan järjetöntä riistoa.

[Snafu]

Jos huonoista kokemuksista puhutaan niin minusta se figujen kasaaminen on se kaikkein kauhein asia. Jokainen ruumiinosa erikseen liimalla. Kuinkahan suuri osa aivoistani on syöpynyt liiman katkujen takia. Ovathan figut kalliitakin kuten lotr14 jo sanoikin. Sen takia viihdyn mieluummin LotRin seurassa. Mutta toisaalta osahan voi pitää kokoamisesta ja kalliista paketeista. Joten eipä siinä mitään haukkumista ole, kun mielipiteistä tämäkin asia on kiinni.

[Da Big Boss]

Kuinkahan suuri osa aivoistani on syöpynyt liiman katkujen takia.

Riippuu vähän missä liimaat. Itse liimaan ulkona mikä tuskin tekee edes mitään.

Kyllä se figujen hinta eniten ketuttaa. Varsinkin jos tekee montaa armeijaa.