"Epäkelpo lomake" tyyliset virheet kirjautumisessa pitäisi olla nyt historiaa. T. ylläpito

Stealth Suit [1.11]

Onko kynä (tai näppäimistö) miekkaa mahtavampi? Tule ja todista, että näin on - muuten emme usko.
Avatar
Drakojan
Viestit: 1153
Liittynyt: Ti 30.05.2006 07:59
Paikkakunta: Jyväskylä

Stealth Suit [1.11]

Viesti Kirjoittaja Drakojan »

Jatko-osa Hammerheadille! Lue se ensin!

Kuva

Stealth Suit

Hahmot

Stealth suit -ryhmä M’yen (ennalta näkemätön)

Shas’ui Sa’cea Shai (hämärä, näkymätön, yö)
Shas’ui Sa’cea Nemi (nopea, älykäs)
Shas’vre Sa’cea For’li (tottelematon, ei noudata käskyjä)
Shas’ui Tash’var Or’es (voimakas)
Shas’ui N’dras Ta’ra (näkevä, tarkkasilmäinen)
Shas’ui Vior’la Eral (uhkarohkea, hullu)

Tiennäyttäjäryhmä Mal’caor (hämähäkki)

Dent Jacobs (Gue’vesa’ui, kersantti)
Ignace Robertson (Gue’vesa’la, epävirallinen alikersantti)
Shas’ui T’au Shi’ur Vral (halu voittoon, heikentää, Tiennäyttäjä)

1. luku

Shai seisoi pyöreässä kammiossa syvällä Ilma-kastin aluksen uumenissa. Kammio oli pyöreä, ja lattia alkoi kaartua ylöspäin muodostaen valkoiset seinät ilman minkäänlaista kulmaa. Lattiaan oli maalattu musta Tau-symboli, ja kammioita valaisi kirkkaat valot katossa.

Hän ei ollut ikinä perustanut rituaaleista, eikä Ta’lissera, eli sitoutumisrituaali ollut poikkeus. Ja asiaa ei auttanut se, että Shain täytyi seistä lähes alasti. Eikä varsinkaan se, että kammiossa oli myös hänen rotunsa naispuolisia edustajia.

Shai katseli kun ryhmän komentaja For’li nousi polviltaan noin metrin levyisen arkun edestä, ja hänen kädessään oli lyhyt, tupessa oleva veitsi. Tuppi oli koristeltu suurilla, pyöreillä pronssin värisillä nastoilla ja veitsen kahvan ympärille oli sidottu nahkahihna.

For’lin ääni kajahti kirkkaana kun hän aloitti rituaalin tärkeimmän osan, itse sitomisen. ”Tämä veitsi symboloikoon meidän uhrautumistamme suurelle hyvälle” hän puhui, lähes lauloi vetäessään veitsen tupesta. Se välkähti kun katon valot heijastuivat sen kiillotetusta metallipinnasta.

For’li käveli viiden Taun muodostaman rivin päähän. ”Olkoon teidän verenne tästä todisteena” hän jatkoi ja painoi terän Or’esin, suuren ja tanakan Taun suorana pidetylle käsivarrelle. Tämän ilme ei värähtänytkään kun For’li veti veitsellä haavan tämän käteen, hiukan kyynärpään alapuolelle. Sininen veri valui pitkin asetta.

Or’es asetti oikean kätensä vasemmassa olevan viillon päälle, ja vei sen jälkeen veren tahraisen kätensä rinnalleen. ”Sitoudun” hän lausui matalalla äänellä.

For’li jatkoi seuraavan Tuli-kastilaisen luo. Ta’ra, nainen jonka mustat hiukset oli sidottu tiukalle letille joka ulottui häntä alaselkään asti. For’li viilsi jällen haavan Taun käsivarteen, ja tämä kastoi kämmenensä veressä ja asetti sen rinnalleen. ”Sitoudun” hän vastasi kirkkaalla äänellä.

Seuraavaksi oli Nemin, ryhmän tuoreimman jäsenen, ja Shain läheisen ystävän vuoro. Hän oli normaalia lyhyempi ja sirompi, ja hänen hiuksensa peittivät hänen koko päälakensa ihmisten tyyliin. Ne olivat perinteisen oranssit, ja värin ja omalaatuisen hiustyylin sekoitus herätti kummastusta muitten aluksen matkustajien riveissä.

Nemi nosti kätensä, ja Shai huomasi sen vapisevan silmin nähden. Hiussuortuva oli valahtanut hänen silmilleen, mutta Nemi ei tehnyt elettäkään liikuttaakseen sitä. Kun For’li oli tehnyt haavan, Nemi seurasi muiden esimerkkiä ja laski kätensä ihmisten solisluuta vastaavan luun alapuolelle. ”Sitoudun” hän lausui yllättävän vahvasti äskeisen hermostuksen jälkeen.

Sitten oli Eralin vuoro. Hän oli keskipitkä ja jäntevä, ja hänen päänsä oli leikattu kaljuksi kuten Shainkin. Rituaali toistui taas. ”Sitoudun” Eral vastasi käsi rinnallaan.

Lopulta For’li asteli Shain eteen. He olivat lähes täsmälleen yhtä pitkät, ja For’li katsoi Shaita silmiin tämän ojentaessaan kätensä suoraksi. Shas’vre viilsi haavan, ja Shai asetti kätensä sille. Hän tunsi kuinka kuuma veri valui hänen sormiaan pitkin, ja hänen mielessään välähti verta valuva Nemi istumassa hänen vieressään Shain maatessa kylmässä maassa. Shai räpäytti silmiään, ja siirsi kätensä rinnalleen. ”Sitoudun” hän lausui karheasti.

For’li käveli heidän eteensä ja muut asettuivat puoliympyrään hänen ympärilleen. For’li nosti veitsen ja viilsi itseään samaan kohtaan kuin muitakin. Hän levitti kädellään kaikkien veren terän ympärille niin, että metallia ei näkynyt lainkaan. Sitten hän laittoi veitsen tuppeen puhdistamatta sitä ja sanoi: ”Nyt vain kuolema seisoo meidän, ja Suuren Hyvän välillä.”

Kaikki puhkesivat suosionosoituksiin ja ryntäsivät halaamaan toisiaan kaiken säädyllisyyden unohduttua. ”Tau’va!” Eral karjui ja muut yhtyivät huutoon. ”Tau’va! Tau’va! Tau’va!”

Ja he juhlivat ja juttelivat koko yön, jos avaruuden ainaisessa pimeydessä nyt olisi vuorokaudenaikoja.

***
Olikohan mitään järkeä aloittaa tämä kun kisatyökin on vielä tekemättä ja kokeet painavat päälle? Eli jatkoa saattaa joutua odottamaan hiukan.
Comments, please!

edit: tulipa failattua, eiväthän Taut hikoile. No, korjattu.
Viimeksi muokannut Drakojan, Ma 02.11.2009 21:24. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Avatar
Skidi
Viestit: 235
Liittynyt: Su 18.01.2009 18:57
Paikkakunta: Helsinki

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Skidi »

Jälleen kerran hieno tarina. Niin kuin ne kaikki muutkin.

Hmm.. ja taas ihan turha posti...
Avatar
Drakojan
Viestit: 1153
Liittynyt: Ti 30.05.2006 07:59
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Drakojan »

2. luku

Juuri perustettu Tiennäyttäjäryhmä juhli toisessa osassa alusta. Jokainen tietenkin omalla tyylillään. Juovuksissa olevat kaksi Kroottia olivat haastaneet jo kaikki ryhmäläiset ystävällismieliseen kaksintaisteluun, tosin kukaan ei ollut niin tyhmä että olisi suostunut. Taut olivat tuoneet useamman pullon Ky’husaa, alkoholijuomaa joka juotiin kun se oli lämmintä. Ihmiset taas suosivat kotiplaneettansa antimia, mm. vodkaa ja konjakkia.

Kersantti Jacobsin, keskimittaisen ja kaikin puolin tavallisen näköisen miehen päässä surisi mukavasti hänen maatessaan heidän käyttöönsä annetun tilan sohvalla. Huone, kuten muukin alus, oli kauttaaltaan valkoinen, ja katossa oli muutama valkoinen lamppu. Ne tosin oli sammutettu, ja huoneessa oli hämyisä punainen valaistus. Taut katselivat paheksuvasti ”hiukan” riehakkaammin juhlivia ihmisiä, jotka lauloivat ja huusivat. Heillä oli päällään väljät harmaat housut ja pitkähihainen paita, joissa oli rinnassa T’au-tunnus.

Jotkut ihmisistä olivat paljain jaloin, sillä Taut eivät osanneet tehdä kenkiä. Ainakaan kunnollisia sellaisia. Jacobs oli pelannut varman päälle ja ottanut omat hyvin palvelleet saappaansa mukaan Demoklekselta. Ryhmän toinen komentava upseeri Vral käveli hänen luokseen, ja istuutui Jacobsin viereen. ”Kersantti” hän sanoi murtaen. ”Shas’ui” Jacobs vastasi. ”Oletteko ja kertoneet miehille huomisen ohjelman?” Jacobs huitaisi kädellään väheksyvästi. ”Antaa heidän juhlia. Huomisen murheet ovat huomisen murheita” Vral katseli ympäri huonetta. Hän oli jykeväleukainen, ja hänen silmänsä olivat syvällä kuopissaan. Hänen päänsä oli kalju, mutta säännöllisyyttä rikkoi pitkä arpi, joka alkoi vasemmalta ohimolta ja kulki päälaen poikki takaraivoon.

”Totta” Vral murahti. Sitten hän Jacobsin yllätykseksi hymyili. ”Ky’husaa?” hän ojensi pientä pulloa kersantille. ”Toki” Jacobs sanoi ottaen pullon vastaan edelleen häkeltyneenä. Hänen mielikuvansa taistelutoveristaan oli tiukkapipo, jonka mielestä heidän kaikkien tuli olla nyt ampumaradalla. Noh, ensivaikutelma voi pettää, hän ajatteli kumotessaan lähes polttavan kuumaa nestettä kitaansa.

Kun Taut näkivät Vralin ottavan rennommin, hekin alkoivat tehdä parempaa tuttavuutta ryhmän ihmisten kanssa. Osa yhtyi lauluun tai alkoi hyräillä omiaan, osa maistoi ihmisten juomia ja osa jopa meni mukaan korttipeliin. Kaksi Kroottia, kahdeksan Tauta ja kymmenen ihmistä. Ei pahempi porukka, Jacobs mutisi itsekseen.

Samassa alus heilahti ja valot sammuivat. Jacobsin pää oli yhtäkkiä vesiselvä, kuten myös kaikkien muiden. ”Mitä Warpin nimeen?” Joku karjaisi pimeydessä. Taut kirosivat omalla kielellään. Punaiset hätävalot syttyivät ja sireeni alkoi ulvoa. ”Taisteluvalmiuteen! Kaikki ulos ja asevarastolle!” Vral karjui. Ihmiset kääntyivät katsomaan Jacobsia ja tämän kasvot punehtuivat. ”Te kuulitte mitä komentajanne teille sanoi!” hän painotti sanaa. ”Joka iikka ulos!” Kaikki jännite ei näköjään ollut vielä kadonnut, kersantti ajatteli.

Ulkona käytävässä ryntäsi jo Tuli-sotureita aseet käsissään kohti asemiaan. Vral huikkasi jotain ohi juoksevalle sotilaalle ja tämä vastasi omalla kielellään. Jacobs näki kun osa heidän ryhmästään, kaikki Taut, katselivat toisiaan. ”Mitä nyt?” hän kysyi Vralilta heidän juostessaan. ”Alus putosi yhtäkkiä ulos… Wash’aun’an?” hän katseli muihin lajitovereihinsa avun toivonsa. ”Ja ilman… Sho’karaa.” Trent, ihminen joka vietti paljon aikaa Xenoksien seurassa, liittyi puheeseen: ”Alus tipahti Warpista, sir. Ja tällä alueella ei pitäisi olla niin sanottuja portteja, joita he käyttävät päästäkseen sinne ja sieltä pois” ”Kiitos Trent” Jacobs sanoi ja mies nyökkäsi.

Ryhmä rynnisti seuraavasta risteyksestä vasemmalle ja seuraavasta oikealle. Kaviot ja saappaat kopisivat lattialla. Sairaalloinen punainen kajo värjäsi kaiken tummanpunaiseksi. Vral ehti ensimmäisenä asevaraston ovelle. Hän avasi lukon näppäilemällä koodin näppäimistöllä oven vieressä ja ovi sihahti liukuessaan auki.

Huone oli suuri. Seinät olivat valkoiset kuten kaikkialla, mutta punainen kajo syvensi varjoja ja värjäsi kaiken. Huonetta kiersivät telineet, joissa oli pulssikarbiineja ja pulssikivääreitä. Keskellä taas oli hyllyjä, joissa jokaisen omat varusteet olivat omalla paikallaan. Jacobs meni omalle paikalleen, ja alkoi pukea itselleen tummansinistä haarniskaa. Polvisuojat, reisisuojat, rintapanssari… Hän ajatteli kiinnittäessään remmejä ja tiivisteitä. Krootit eivät pukeneet päälleen kuin polvi-, olkasuojat sekä rintapanssarin. Lisäksi he sitoivat pitkiä veitsiä aseidensa piipun alle. Minuutin päästä kersantti koppasi kypärän kainaloonsa ja poimi asetelineestä karbiinin. ”Missä lippaat ovat?” hän huusi Vralille joka jakoi aseita toisesta telineestä miehille. ”Ylähyllyllä, laatikoissa” tämä vastasi. Jacobs poimi mukaansa kolme ja kiinnitti ne reitensä koteloon.

Hetken kuluttua miehet seisoivat rivissä käytävässä ja Jacobs työnsi radionapin korvaansa. Vral kuunteli jo keskittyneenä. ”Mal’caor, kannelle kolme. Seuratkaa minua!” hän käski ja lähti hölkkäämään käytävää pitkin kohti hissejä. Jacobs painoi kypärän päähänsä ja sen HUD aktivoitui syöttäen taktista dataa suoraan hänen silmiensä eteen. Samalla hänen korvaansa kuului Taunkielistä puhetta.

”Mikä tilanne kessu?” Robertson, Jacobsin ystävä lapsesta asti kysyi. Jacobs katsahti Vraliin, mutta tämä tuijotti suoraan eteenpäin. ”Kuuntele itse, tai katso HUDistasi. Täällä meille annetaan vähän enemmän informaatiota” hän sanoi virnistäen kypäränsä takana. ”Ainiin, täällähän on kaikki hienot lelut… Mutta tämä on Tauta, en minä tätä osaa lukea. Sama juttu johtokanavilla” Jacobs murahti. Hän oli opetellut Tau-kielen alkeet aluksella, ja hän pystyi lukemaan sitä. Kuuntelemisesta taas ei tullut yhtään mitään, eikä liioin puhumisesta. Hän vilkaisi uudelleen HUDiaan ja luki minkä oli jo hetki sitten nähnyt. ”Hyökkääjiä aluksella. Ensimmäiset astuivat alukseen noin viisi minuuttia sitten. Tulitaisteluita käydään melkein kaikilla kansilla. Ja tästä eteenpäin kaikki harjoittelevat joka päivä sen verran, että pystyvät itse ottamaan selvää mitä on meneillään!” ”Selvä kessu” kaikki mutisivat kypäriensä sisällä.

Pian he tulivat suurille hisseille, ja kaikki ahtautuvat hissikoriin. Kun ovet sulkeutuivat, Jacobsilla oli tunne, että kaikki ei ollut kohdallaan.


Tässä tarinassa alkaakin jo tapahtua ennenkuin vasta neljännessä luvussa. Kommenttia giittus.
Avatar
'Neljäviitonen
Viestit: 1010
Liittynyt: Ke 04.07.2007 15:23
Paikkakunta: Lappeenranta

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja 'Neljäviitonen »

Erinomaista tekstiä, ei pahemmin kirjoitusvirheitä, kuvailut kohdallaan jne. Jatkoa odotellessa...
After Aeons of slumber my necrons have awoken to harvest the galaxy anew... but realizing they will never be Ultramarines, my necrons will descend into stasis once more
Avatar
Skidi
Viestit: 235
Liittynyt: Su 18.01.2009 18:57
Paikkakunta: Helsinki

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Skidi »

Jos siellä oli kirjoistusvirheitä, en minä ainakaan huomannut. Hyvää tekstiä, äkkiä sitä jatkoa.
Waine999
Viestit: 18
Liittynyt: Ma 18.05.2009 15:10
Paikkakunta: Oulu, Hesa, Turku, Tornio... kuka niistäki jaksaa pitää kirjaa?

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Waine999 »

Meikäpoika tässä yrittää kirjottaa tolle jatko-osaa. Saako?
Kukaan ei jaksa kattoo mun kirjottamia tarinoita, mut mitä sitte? En mä niitä teille kirjota? Jotaki asiaa? Häh?
Avatar
'Neljäviitonen
Viestit: 1010
Liittynyt: Ke 04.07.2007 15:23
Paikkakunta: Lappeenranta

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja 'Neljäviitonen »

Ehkä olisi kumminkin parempi vain kirjoittaa oma tarina, ettei Drakojani suutu, kun joku tulee viemään hänen mainion tarinansa. :)

Edit. Drakojan, jatkoa kaivataan.
Viimeksi muokannut 'Neljäviitonen, Ma 18.05.2009 18:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
After Aeons of slumber my necrons have awoken to harvest the galaxy anew... but realizing they will never be Ultramarines, my necrons will descend into stasis once more
Avatar
Drakojan
Viestit: 1153
Liittynyt: Ti 30.05.2006 07:59
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Drakojan »

Waine999 kirjoitti:Meikäpoika tässä yrittää kirjottaa tolle jatko-osaa. Saako?
No jos et kuitenkaan, kun olen itsekkin kirjoittamassa. Tee vaikka ihan oma niin en suutu ja käske IRAa syömään sinua. ;)
Waine999
Viestit: 18
Liittynyt: Ma 18.05.2009 15:10
Paikkakunta: Oulu, Hesa, Turku, Tornio... kuka niistäki jaksaa pitää kirjaa?

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Waine999 »

Huh hyvä. Olisin kuitenkin vain mokannu sen...
Kukaan ei jaksa kattoo mun kirjottamia tarinoita, mut mitä sitte? En mä niitä teille kirjota? Jotaki asiaa? Häh?
Avatar
aaruli96
Viestit: 184
Liittynyt: Ti 26.05.2009 14:35
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja aaruli96 »

kauanko vielä kestää
KALA
Avatar
Drakojan
Viestit: 1153
Liittynyt: Ti 30.05.2006 07:59
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Drakojan »

Tulossa, tulossa...
Avatar
aaruli96
Viestit: 184
Liittynyt: Ti 26.05.2009 14:35
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja aaruli96 »

hyvä tarina muuten
KALA
Avatar
Häkä-Ässä
Viestit: 135
Liittynyt: La 30.12.2006 18:33

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Häkä-Ässä »

Oikein hieno tarina. Olen joskus miettinytkin miten Tau Valtakunnan eri eläinlajit tulevat toimeen.
"Yeah, most of my boys... they would drain the blood from an innocent child and drink it before going into battle."
Avatar
Drakojan
Viestit: 1153
Liittynyt: Ti 30.05.2006 07:59
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Drakojan »

3. luku

M’yen laskeutui hyppyrepuillaan hissikuilun pohjalle, joka sijaitsi aluksen alimmalla, seitsemännellä kannella. Kaikki oli yhtä punaista kuin kaikkialla muuallakin. Shai katseli XV25-pukunsa sisältä tulitaistelun jälkiä ja ruumiita, osa oli Taun, osa ihmisen ja osa… Mitä ne olivat? Shai käänsi katseensa poispäin etovasta näystä. ”Sanoinkuvaamatonta…” Nemi kuiskasi. Ääni kuului kuitenkin Shain korvaan. ”Mitä nämä ovat?” Eral kysyi tönäistessään yhden ruumiin kumoon istuvasta asennosta seinän viereltä aseenpiipullaan. ”En osaa sanoa” For’li vastasi. Tällä ruumiilla oli ihmisen pää, mutta sen kädet olivat vahvan näköisiä limaisia lonkeroita jotka puristivat suuren näköisen kirvestä. Sen terä oli kauttaaltaan sininen verestä. Shai värähti. Ei pelosta vaan inhosta.

Or’es murahti ja lähti johtamaan ryhmää käytävää pitkin. Seinät olivat mustuneet joistakin kohden, ja ruumiita oli siellä täällä. Kaikki yhtä sairaalloisen näköisiä kuin ensimmäinenkin. ”Tässä” Ta’ra sanoi pysähtyen. Seinässä oli aukko, jonka takaa näkyi pimeä ruuma. ”Rynnäkkökapseleita” For’li sanoi. Niitä käytettiin aluksiin hyökkäämisessä. Kapseli koostui yleensä panssaroidusta ruumasta, sekä läpäisykykyisestä kärjestä, joka saattoi olla esimerkiksi räjähde tai pora. ”Shai, mene edeltä.” Shai nosti sarjakanuunaansa ja lähti kävelemään varovasti sisään kapselin pimeyteen. HUD sopeutui välittömästi ja pimeys väistyi. Ruuma oli suuri, jopa 20 metriä läpimitaltaan. Sen lattiaan oli maalattu sininen kuvio, jossa tyylitelty aaltokuvio päättyi ympyrään ja ympyrän toisella oli kolmio. Kapselin nurkassa myös liikkui joku. Tai jokin.

”Mestari… Niin, mestari, mestari palkitsee minut, niin…” Olento kääntyi ja Shai katseli tyhjiin silmäkuoppiin. Olennon iho oli pingottunut kireällä kasvojen yli, ja kalju pää teki siitä pääkallon näköisen. Olento karjaisi ja hyppäsi hämmästyttävän nopeasti kohti Shaita kädet ojossa. Shai puristi kouristuksenomaisesti liipaisinta, ja olento lensi taaksepäin kiljaisun ja sinisen valon välkähdyksen säestämänä.

”Täällä M’yen, paikansimme yhden rynnäkkökapseleista” For’li puhui radioonsa. ”Ei, en ole nähnyt mitään tällaista ennen. Selvä.” Hän kääntyi ympäri ja kehotti toisia seuraamaan. Shai tuijotti edelleen aavemaista hahmoa kapselin lattialla. ”Shai! Liikkeelle!” ”Selvä Shas’vre!” hän vastasi ja lähti muiden perään käytävään. ”Meitä tarvitaan ylemmillä kansilla. Tämä on kokonaan kuollut. Hyökkääjät pyrkivät kohti siltaa, Aun-kastilaiset on viety sinne turvaan” For’li puhui heidän juostessaan takaisin kohti hissikuilua. ”Ensimmäiselle kannelle siis” Nemi mutisi.

Kun he kääntyivät kulmasta, Shas’vre käski joukon laittaa häivegeneraattorit päälle. Puvut hävisivät väreilevän ilman kaltaisiksi. He saapuivat hissikuilulle nopeasti, ohittaen samat ruumiit ja taistelun jäljet. Shai tarkisti sarjakanuunansa lippaan ja muut tekivät samoin. Sitten he hyppäsivät pimeään hyppyrepuillaan sinisen kajon heijastuessa seinistä.

Shai joutui siristelemään silmiään ennen kuin hänen pukunsa HUD sopeutui valoon. Pitkän ja korkean käytävän päässä puoliksi kaatuneiden hissinovien yli näkyi hätäisesti kyhätty barrikadi jota puolusti Tuli-sotureita. Barrikadien takana oli valonheittimiä, jotka valaisivat käytävää kirkkaasti. Pulssituli kaatoi maahan samoja hirvityksiä, mitä he olivat nähneet alhaalla. Nämä tosin olivat eläviä ja niitä tulvi jatkuvasti lisää kapeammista käytävistä leveän käytävän kummaltakin puolelta. Ne johtivat pienemmille hisseille ja huoltokuiluille, joita pitkin pystyi liikkumaan alusta pitkin.

”Tuli vapaa” For’li käski ja laski aseensa tanaan. Hissikuilusta purkautui sininen myrsky tappavan kuumaa plasmaa joka aurasi käytävään tyhjän alueen. ”Liikkeelle!” Shas’vre käski, ja ryhmä hyppäsi ovien yli ja lähti juoksemaan kohti barrikadeja ampuen samalla olioita. Eral loikkasi ilmaan sinisien liekkien välkähdyksessä ja lensi kaaressa melkein barrikadien eteen. Muut seurasivat saman tien perässä.

Kun Shai kääntyi puoliksi ilmassa, hän näki Or’eksen saavan osuman. Soturi lähti heittelehtimään ja syöksyi maahan liukuen lattiaa pitkin. Puvun häivegeneraattori petti ja se väreili näkyviin. ”Ryhmän jäsen maassa!” Shai huusi mikrofoniin. ”Hakekaa hänet!” For’li karjaisi ja Shai hyppäsi heti laskeuduttuaan kohti liikkumatonta hahmoa ampuen samalla häntä tätä kohti pyrkiviä hahmoja. Ta’ra oli aivan hänen kannoillaan, ja muut suojasivat heitä perääntyen samalla suojien taakse Tuli-soturein luokse. Shai laskeutui raskaasti yhden olennon päälle. Rusahdus oli vatsaa vääntävä. Ta’ra kompuroi hieman ja juoksi heti Or’eksen luokse polvistuen tämän pään viereen. Shai piteli olentoja loitolla.

Ne olivat kammottavia, mutantteja joiden silmissä näkyi kammottavan selkeä älykkyys, mutta myös epäinhimillinen viha ja hurjuus. Osalla oli kiväärit, osa puristi miekkoja ja muita lähitaisteluaseita ja osa tuli toimeen pelkillä hampailla, kynsillä ja muilla enemmän eläimille sopivilla ruumiinosilla. Silti ne tottelivat kiltisti pulssitulta kun Shai tappoi niitä useamman sekuntivauhtia.

Or’es nousi polvilleen, Ta’ra yritti auttaa häntä ylös. ”Hänen radionsa kai hajosi törmäyksessä” Ta’ra totesi nopeasti yrittäessään päätellä Or’esin vointia. ”Ota häntä kiinni toisen kainalon alta, minä otan toisen” Shai käski ja nappasi toverinsa kädestä kiinni. Tämä ymmärsi mitä toiset aikoivat ja nosti käsiään. ”Nyt!” Shai huusi ja he lensivät epävakaasti ilman halki kohti barrikadeja. Tuli-soturit hajaantuivat heidän altaan nopeasti. Puvut laskeutuivat yllättävän tasaisesti lattialle ja Shai kampesi itsensä ylös saman tien.

”Shai! Ta’ra! Muut huolehtivat hänestä” For’li huusi ja viittoi heitä tulemaan barrikadin harjalle. Shai epäröi hetken, taputti ystävänsä pukua olkasuojukselle ja ryntäsi ylös tarkistaen samalla sarjakanuunansa lippaan. Ta’ra odotti niin kauan, että lääkintämies ehti paikalle ja lähti sitten Shain perään.

Barrikadi oli tehty erilaisista suojista, penkeistä ja melko lailla kaikesta mikä oli lähtenyt irti hädän hetkellä. Taut eivät yleensä puolusta mitään kohdetta ”perinteisesti”, vaan puolustavat esimerkiksi kaupunkeja kuin ne olisivat kivisiä kanjoneita. Tällä kertaa kun vaarassa olivat Aun-kastilaiset, Tuli-sotureiden täytyi turvautua näinkin barbaariseen keinoon.

Kun Shai laski aseensa tanaan ja alkoi ampua edelleen päälle ryntääviä mutantteja, hän näki hämmästyksekseen sähkönsiniseen kaapuun pukeutuneen Tau-miehen sivaltelevan pitkällä keihäällä jossa oli viiltoterä kohti hyppiviä olioita. ”Mitä Aun-kastilainen täällä tekee?” Shai hämmästeli radioon. ”Sinä käsket hänen mennä suojaan, sen minä haluan nähdä” For’li tiuskaisi takaisin väistäessään sarjaa.

”Oho. Tuo on iso” Eralin äänessä kuului äimistys. Olento, kaksi kertaa muita hirviöitä isompi oli ilmestynyt kuin tyhjästä keskelle käytävää. Sillä ei ollut silmiä, ja päällään vain lannevaate. Se seisoi hiljaa paikallaan, ja muut kiersivät sen rynnistäessään kohti Taun asemia. ”Miksei se liiku?” Nemi huohotti. ”Aivan sama. Helpompi maali” Eral tokaisi ja ampui Fuusiotykistään valtavan tiheän ionilatauksen. Juuri kun se oli osumassa kohteeseensa, se vain hävisi. ”Ei tuo ole… Mahdollista” For’li henkäisi. Shai alkoi jo pelätä pahinta. Jätti nosti hitaasti kätensä, ja maailma räjähti.

Puristuksissa kaiken metalliromun alla, Shai kuuli vain Ta’ran kaamean kiljunnan. ”Ei! Älkää! Auttakaa joku! Eiih!” ”Ta’ra!” Eral karjui. ”Kaikki hengissä?” For’li kysyi yskimiskohtauksen jälkeen. ”Aah! Älkää viekö minua!” ”Ta’ra jäi vangiksi!” Eral huusi vauhkona. ”Rauhoitu!” Shai karjaisi. ”Aun-kastilaiset” Nemi kuiskasi yhtäkkiä.

Kaikki hiljenivät, paitsi Ta’ran lohduton huuto radiosta.

*

We're not dead yet! Nyt kun saisi vielä figujakin maalattua...

Ai hitto kun unohdin lisätä tämän, Operaatio Trollhammer etenee...
Alveta23
Viestit: 33
Liittynyt: Su 22.02.2009 16:49
Paikkakunta: Espoo

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Alveta23 »

Olisikos jatkoa mahdollisesti tulossa?

Pitäsköhän sitä omaakin tarinaa kirjotella..
Miten olenkaan päätynyt lahtaamaan kaaoksen nimissä niin 40k:ssa kuin fabassakin??

Ehkä se etova nurglefigu on syypää tähän...

Pahus..
Avatar
Da Big Boss
Viestit: 2173
Liittynyt: Pe 16.05.2008 14:38
Paikkakunta: Espoo

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Da Big Boss »

Aivan mahtavan täydellistä, mie tykkään todella paljon. Tekisit siekin muustakin kuin tausta ja kaartista tarinoita :)

Can i get mah favorite ending? Everyone dies in the end :3
The voice actor of Gordon Freeman sadly passed away during the games development.
Wow I can't believe I actually went to wikipedia to look up gordon freeman's voice actor...
Avatar
Seraphi
Peliporukkavalvoja
Viestit: 1102
Liittynyt: La 12.08.2006 01:56
Paikkakunta: Oulu/Seinäjoki

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Seraphi »

Oikein mahtavaa lukemista, 40k:n korkeajännitystä! Jatkoa odotellaan innolla.
yritin kirjoittaa jotain fiksua...mutta se ylitti 200 merkin rajan... enkä keksinyt muuta.

https://www.facebook.com/sheriffanvil
Avatar
Nazgúl
Viestit: 1353
Liittynyt: Pe 20.07.2007 11:57
Paikkakunta: Ähtäri

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Nazgúl »

Luinpas sittenkin tämän, vaikkei taukkeja koskevat tarinat sinänsä sytytäkään. Tässä vain oli ihmisiä, mikä tekee lukemisesta sinänsä mielekkäämpää, kun ei tartte vääntää jotain shas-juttuja... Me likes
Jos on päätä myöten kusessa, kannattaa pitää suu kiinni

Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa

Hyvää yritetään, mutta priimaa pukkaa
Weedeeo
Viestit: 1259
Liittynyt: Ti 31.07.2007 23:46
Paikkakunta: Tampere

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Weedeeo »

En jaksanut lukea tarinaa, mutta pikaisella selauksella tekstin jäsentely näytti heikolta. Suosittelen repliikkien laittamista omille riveilleen ja tekstin parempaa jäsentelyä. Yksi tapahtuma(/tapahtumaketju) yhteen kappaleeseen, ja kun paikka, aika tai kuvakulma muuttuu, aloita uusi kappale.
Mitä on rakkaus?
santso kirjoitti:sitä kun on päästetty menemään ja satsit ladattu koneeseen ja kone käy kuumana, nesteet virtaa ja tahti on kova :D
Avatar
Drakojan
Viestit: 1153
Liittynyt: Ti 30.05.2006 07:59
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Stealth Suit

Viesti Kirjoittaja Drakojan »

Weedeeo kirjoitti:En jaksanut lukea tarinaa, mutta pikaisella selauksella tekstin jäsentely näytti heikolta. Suosittelen repliikkien laittamista omille riveilleen ja tekstin parempaa jäsentelyä. Yksi tapahtuma(/tapahtumaketju) yhteen kappaleeseen, ja kun paikka, aika tai kuvakulma muuttuu, aloita uusi kappale.
Tykkään käyttää lainausmerkkejä dialogissa, ja tuo yksi repliikki yhdelle riville -ajattelu sopii paremmin vuorosanaviivoille. Olen melkoisen huono kappalejaossa, mutta se nyt vain on lukioiden kestettävä, se kun ei parane kuin lisää kirjoittamalla. ;)
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Tarinat ja novellit”